Kaupunginhallitus
Esityslista 08.12.2025/Asianro 240

Kaupunginhallitus 08.12.2025  

4703/11.05.02/2025

Valmistelija 

 Asemakaavapäällikkö Virpi Elovaara, virpi.elovaara@salo.fi, 02 778 5114, tarkastusrakennusmestari Saija Kaleva, saija.kaleva@salo.fi, 050 449 3205.

Kiinteistöllä 734-402-4-56 (Greulantie 17) sijaitsevan aitan ja talousrakennuksen purkamiseksi on haettu purkamislupaa. Kyseessä olevat rakennukset kuuluvat Salon Yleiskaavassa kaavamerkinnällä AM/s2 136 osoitettuun maatalouden tilakeskusten alueeseen.

Kyseessä olevat rakennukset rajaavat vuodelta 1927 olevan Greulan päärakennuksen pihapiiriä. Aittarakennus on vuodelta 1885 ja talousrakennus (asuin- ja karjarakennus) 1920-luvulta. Rakennukset ovat osa maakunnallisesti arvokasta Anjalan kyläkeskuksen aluetta. Liitteenä olevassa asemapiirroksessa on esitetty purettavat rakennukset.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (67§) mukaan, jos rakennuksen tai sen osan purkaminen voi merkitä historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen tai kaupunkikuvan tai rakennetun ympäristön turmeltumista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoittaa siitä kunnanhallitukselle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Rakennusvalvonta on lisäksi pyytänyt lausunnot Varsinais-Suomen alueelliselta vastuumuseolta, Salon kaupunkisuunnittelulta ja ympäristönsuojelulta.

Saapuneet lausunnot

Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon lausunto

Valmistelija: Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo/tutkija Sara Tam-saari

Salon rakennusvalvonta on pyytänyt Varsinais-Suomen alueellisen vastuumu-seon lausuntoa otsikon asiasta.

Lupahakemus koskee kahden talousrakennuksen purkamista Uskelan Anjalan kylässä, vanhalla kylätontilla sijaitsevalta Alatammi-nimiseltä kantatilalta (Aiemmin Tammi). Tilaan kuuluu asuinrakennus 1800-luvun lopulta sekä purettavaksi suunnitellut asuin- ja karjarakennus 1920-luvulta sekä aitta vuodelta 1885. Ympärillä on muitakin kantatiloja, jotka muodostavat yhdessä tiiviin kyläkokonaisuuden.

Salon yleiskaavassa (hyväksytty 13.11.2006) Alatammi sijaitsee maatalouden tilakeskusten alueella, joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöalueeksi (AM/s-2, 136). Kaavamääräys: ”Numero viittaa yleiskaavaselostuksen arvokohteiden luetteloon. Arvorakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja / tai lupakäsittelyn yhteydessä. Myös asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusten tai niiden osien purkaminen edellyttää lupaa (MRL 127.1§). Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohteelle/ alueelle kohdistuvan lupahakemuksen ratkaisua. Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia ja edistäviä.” Indeksinumero 136 viittaa seuraavaan kohdekuvaukseen: ”Anjalan kyläkeskus, neljän kantatilan muodostama rakennusryhmä, MA (maakunnallisesti arvokas. Salon rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema loppuraportissa (SARAKUM) kaksi kohteista eli Tammi ja Suutari MA, yksi PA, yksi MAI)” Asemakaava (hyväksytty 22.5.1992), jossa ei ole suojelumerkintää, on yleiskaavaa vanhempi ja sen voi katsoa olevan suojelun osalta vanhentunut.

Alatammi on osa Uskelanjokilaakson viljelymaisemaa, joka on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (VAMA 2021). Tila sijaitsee Uskelanjokilaakson itäreunalla, Uskelan Isokylän emäkirkon ja pappilan lähistöllä. Jokilaaksossa kulkee Hiidentie, joka historiallisena tielinjana on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie). Hakemuksessa on muutamia valokuvia rakennuksista sekä maininta niiden huonokuntoisuudesta.

Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo toteaa lausuntonaan seuraavan.

Purettavaksi aiotut rakennukset ovat olennainen osa maakunnallisesti arvokasta, kylätontilla sijaitsevaa kantatilaa, joka yhdessä muiden kantatilojen kanssa muodostaa tiiviin kylämiljöön. Hakemuksen liitteenä ei ole kuntotutkimusta, eikä rakennusten kunnosta ja korjausmahdollisuuksista saa siten hakemusaineiston perusteella konkreettista käsitystä. Alueellinen vastuumuseo ei käytettävissä olevien tietojen pohjalta puolla rakennusten purkamista. Rakennusten korjaamiseen on mahdollista hakea avustusta Museovirastolta tai ELY-keskukselta. Avustuksista saa lisätietoja alueellisesta vastuumuseota.

Kaupunkisuunnittelun lausunto

Hakemuksen kohteena on Tammi- nimisen asuinrakennuksen 1800-luvun lopulta (maakunnallisesti arvokas) pihapiiriin kuuluvat rakennukset; asuin- ja karjarakennus 1920-luvulta ja aitta vuodelta 1885 joita esitetään purettaviksi. Kyseiset rakennukset kuuluvat yleiskaavan suojelualueeseen ja muodostavat tilakeskuksen pihapiiriä. Rakennusten purkamiseksi ei ole esitetty riittäviä perusteita. Kaupunkisuunnittelu ei puolla rakennusten purkamista.

Asemakaava on hyväksytty 22.5.1992 ja on suojelun osalta vanhentunut. Yleiskaava on vahvistunut myöhemmin 13.11.2006, joten lausunnossa tulee huomioitavaksi yleiskaavan ohjausvaikutus.

Kaavallinen tilanne

Alueella voimassa olevassa Salon Yleiskaavassa rakennukset kuuluvat kaavamerkinnällä AM/s2 136 osoitettuun maatalouden tilakeskusten alueeseen.

Merkintä  /s2 tarkoittaa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöaluetta. Numero viittaa yleiskaavaselostuksen arvokohteiden luetteloon. Arvorakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja / tai lupakäsittelyn yhteydessä. Myös asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusten tai niiden osien purkaminen edellyttää lupaa (MRL 127.1§). Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohteelle/ alueelle kohdistuvan lupahakemuksen ratkaisua. Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia ja edistäviä.

Kohdekuvaus 136:

Anjalan kyläkeskus, neljän kantatilan muodostama rakennusryhmä, MA (maakunnallisesti arvokas. Salon rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema loppuraportissa (SARAKUM) kaksi kohteista eli Tammi ja Suutari MA, yksi PA, yksi MAI).

Hakijan perustelut

Rakennusvalvonta pyysi saapuneiden lausuntojen jälkeen hakijaa selvittämään rakennuksen kuntoa ja korjaustarpeita, sekä täydentämään perusteluja purkamiselle. Purettaviksi aiotuista rakennuksista teetettiin kuntotutkimus. Raportti on luettavissa oheismateriaalina.

Aittarakennuksen osalta todetaan yhteenvetona:

Rakennuksen kunto:

Aitan hirsikehikko on/ oli kivi”pilarien” päällä. Osa kivistä kaatunut/ painunut maahan aikoja sitten joten hirsikehikko painunut maata vasten/ maahan, kuten kuvista näkyy. Alimmaiset Hirsikerrat kärsineet lahovaurioita tästä johtuen. Lounaisen puoleinen hirsiseinä kärsinyt eniten käsittelyn (punamulta) puutteesta ja on suhteellisen ylös haurasta.

Vesikatossa vuotopaikkoja useissa kohdin, sekä räystäät osiltaan lahon takia romahtaneet. Räystään laudat myös lahovaurioisia.

Vesikaton vuodot ovat aiheuttaneet osin kattorakenteisiin ja välikattoon laho vaurioita.

Korjausmahdollisuus:

Aittarakennuksen kunnostaminen vaatisi kokonaisuudessaan purkaamista, jonka jälkeen pitäisi rakentaa uusi soveltuva kivisokkeli, hirsikehikon uudelleen kokoaminen, hyödyntäen jostain saatavia/ ostettavia hyviä käytettyjä hirsiä. Myös vesikattorakenteet ja vesikatto pitäisi uusia.

Hirsikehikosta pitäisi ehjätä alaosat ja lounaisen puolen seinää ylemmäs, ehjäämistä kaikkiaan helposti noin 1/4-1/3 osa koko hirsien määrästä.

Yhteenveto/ mielipide:

Aittarakennus on päässyt aikojen saatossa liiankin huonoon kuntoon, koska ylläpitokorjaukset jääneet tekemättä, varmaankin käyttötarpeen puutteenkin vuoksi.”.

Talousrakennuksen osalta yhteenvetona todetaan:

Rakennuksen kunto:

Perustukset ”elävät jonkin verran vuodenaikojen mukaa, joka aiheuttanut betoni”harkko” seinän halkeilua, halkeiluvaurioita sisäpuolen rivinteerauksessa suurempaa. Puisessa osassa, ulkoseinän ulkovuorissa käsittelyn vähäisyyden (punamulta) ja ajan tuomaa lahovaurioita. Vesikatossa vuotopaikkoja useissa kohdin, myös räystäät osittain romahtaneet ja räystäslaudat lahovaurioisia. Molemmat piiput ulkopuolisilta osiltaan täysin rapautuneet, eivät ole olleet käytössä vuosikymmeniin. Rakennuksen luoteispäädyn osa joka ollut aikoinaan asunto-osaa, välikatto romahtanut alas. Muussa osassa välikaton alapuolella näkyvissä vesikaton vuotojen mahdollisesti aiheuttamien lahovaurioiden seurauksena tulleita tummumisia. Ullakolle ei ole ollut syytä mennä tarkemmin katsomaan välikaton vaurioita mahdollisen romahtamisvaaran takia. Vesikaton sementtitiilen alusrakenteet osittain lahovaurioisia.

Korjausmahdollisuus:

Käytännössa perustuksien osalta vain hyväksyttävä pienehköt liikehdinnät, myös maankallistukset poispäin sokkelista syytä tarkistaa/ korjata. Salaojitus ja routaeristyksien asennus vanhaan perustukseen liian riskialtista koska perusmaa kuivuu vallitsevasta tilanteesta ja painumat voisivat kasvaa liikaa. Puinen ulkovuori suurimmilta osin vaihdon tarpeessa. Betoni”harkko” seinän ulkopuoli halkeamien kohdilta ehjättävä, vastaavasti sisäpuolen rivinteeratussa ”harkossa” suuremmilta osin ehjäämistä. Välikaton korjaaminen romahtaneen ja vielä ehjän osan tarvittavien rakenteiden osilta haasteellinen jo pelkästään työturvallisuuden kannalta, vaatii huolellisesti suunniteltua ja toteutettua väliaikaista tukemista alapuolelta. Myös jos rakennus päätetään purkaa pitää purkusuunnittelussa huomioida tehtävän turvaallisuusriskit. Vesikatto pitää kokonaisuudessaan uusia, myös vesikaton alusrakenne käytännössä työteknisesti järkevämpää uusia kokonaisuudessaan kuin sieltä täältä kuitenkin alusrakenne suurelta osalta lahovaurioinen.

Yhteenveto/ mielipide:

Talousrakennuksessa ylläpitokorjaukset jääneet tekemättä muutaman kymmenen vuoden ajalta, jonka seurauksena rakennus päässyt huonoon kuntoon. Raadollisesti ajateltuna rakennuksen kunnostaminen tästä tilasta ikävä kyllä olisi iso investointi varsinkin kun käyttötarvetta ei enää ole.

Esityslistan liitteet

• Asemapiirros

Oheismateriaali

• Kuntotutkimusraportti

Rakennuksista tehdyn selvityksen perusteella talousrakennuksen purkaminen nähdään mahdollisena. Aittarakennus on rakennushistorialliselta arvoltaan merkittävä ja sen korjaaminen on tehdyn kuntotutkimuksen mukaan mahdollista. Raportissa esitetyt korjaustoimenpiteet tulee vielä käydä läpi yhdessä alueellisen vastuumuseon kanssa. Kaupungin näkemyksen mukaan ei ole riittäviä perusteita aittarakennuksen purkamiselle. Kaupunki muistuttaa omistajan vastuusta pitää rakennus kunnossa (RakL 140 §).

Esittelijä 

  Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus

 Salon kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että kiinteistöllä 734-402-4-56 purettaviksi aiotuista rakennuksista ainoastaan talousrakennuksen purkaminen on mahdollista. Aittarakennuksen purkaminen ei ole mahdollista, vaan se tulee säilyttää ja alueelliselta vastuumuseolta tulee pyytää vielä lausunto korjaustoimenpiteistä.

Päätös 

Tiedoksianto Asianosainen

 ELY-keskus

 Alueellinen vastuumuseo

 Rakennusvalvontapalvelut

 Asemakaavayksikkö