Rakennus- ja ympäristölautakunta
Esityslista 26.08.2026/Asianro 87

Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.08.2026  

2031/11.01.00.00.01/2026

Valmistelija

ympäristöinsinööri Riitta Saari, riitta.saari@salo.fi, 02 778 7803

Asia

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (myöhemmin VARHA) Halikon sairaalan lämpökeskuksen ympäristölupa on sallinut lämpökeskuksen käyttää polttoaineenaan pohjavettä vaarantavaa kevyttä polttoöljyä 1.5.2026 saakka. VARHA hakee lisäaikaa kevyen polttoöljyn käyttöön vuoden 2031 loppuun asti sekä toiminnan jatkamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakijan ja laitoksen yhteystiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Halikon sairaala

Sairaalatie 9

24130 SALO

Y-tunnus: 3221065–1

Halikon sairaalan lämpökeskus

Märyntie 1

25250 Märynummi

Koordinaatit (ETRS-TM35FIN)

 -  pohjoinen 6706762

  -  itä 282077

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Luvan muuttamista koskevaan toiminnanharjoittajan hakemukseen sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain 39 §:ssä säädetään lupahakemuksesta.

Toiminnan luvanvaraisuus

YSL (527/2014) § 28 mukaan liitteessä 2 tarkoitetun energiantuotantolaitoksen toimintaan on oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee YSL 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian VNa ympäristönsuojelusta (713/2014) § 2 momentin 3 mukaan.

Asian vireille tulo

Hakemus on toimitettu Salon kaupungin kirjaamoon 9.3.2026.

ASIAN KUVAUS

Luvat ja sopimukset

Ympäristölupa

Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 09.11.2022 myöntämä ympäristölupa (§ 122) nykyiselle toiminnalle 1.5.2026 saakka.

Kemikaalipäätös

Laitoksella on myös pelastusviranomaisen myöntämä kemikaalipäätös, joka on ollut voimassa 1.5.2026 saakka.

Kaukolämmön tuotanto

VARHA on kehottanut lämmittämiään asuintaloja hankkimaan oman vesiliittymän 1.1.2027 mennessä ja lämmöntuotannon 1.6.2027 mennessä.

Lupaan haettava muutos

Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 09.11.2022 myöntämässä ympäristöluvassa on myönnetty lämpölaitoksen energiantuotantoon käytettävälle pohjavettä vaarantavalle nestemäiselle polttoaineelle määräaika 1.5.2026 saakka. Kevyen polttoöljyn käytölle haetaan nyt jatkoaikaa vuoden 2031 loppuun saakka

Lämpökeskuksen energiantuotantoyksiköiden tarkkailutiheyden sekä raja-arvojen osilta esitetään lisäksi sovellettavan asetusta VNa 1065/2017 siten, että huomioidaan siirtymäkauden mukaiset raja-arvot vanhoille kattiloille 1.1.2030 asti, koska kunkin kattilan polttoaineteho on alle 5 MW.

Laitosalue ja kaavoitus

Tiedot kiinteistöstä

Laitos sijaitsee Salon Halikon Märynummella, Märyntien pohjoispuolella kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 734–499–14–3. Laitoksen osoite on Märyntie 1, 25250 Märynummi. Kiinteistön omistaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue.

Rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset

Laitos sijoittuu kiinteistölle, jonka alueella sijaitsee useita sairaalarakennuksia, hallintorakennus, keittiörakennus, autotallirakennus, paikoitusalueita, varastorakennuksia, lämpökeskus ja sen öljysäiliö sekä vesitorni. Lähin asutus sijaitsee noin 250 metriä lämpökeskuksesta kaakkoon.

Kaavoitus ja maankäyttö

Halikon sairaala, johon kuuluu useita sairaala-, asuin- ja talousrakennuksia 1930-1950-luvuilta, on historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokas, arvoluokaltaan maakunnallinen kokonaisuus.

Yleiskaava

Laitosalueella on voimassa Halikon keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 2002. Osayleiskaavassa sairaala-alue on merkitty pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (kaavamerkintä PY /s). Merkintä /s tarkoittaa aluetta, jolla ympäristö säilytetään. Alueella suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen luonnonympäristö tai rakennettu ympäristö tai maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Sairaala-alueeseen kuuluva vesitorni ympäristöineen on osoitettu osayleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Osayleiskaavassa on osoitettu sairaala-alueen kaakkoisnurkassa sijaitseva muinaismuistokohde nro 69. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka Vaskiontien molemmin puolin. Kohteen arvellaan tuhoutuneen pahasti Vaskiontien alikulkua rakennettaessa.

Asemakaava

Alueella on voimassa vuonna 1986 vahvistettu Halikon Märynummen asemakaava. Halikon sairaalan alue on osoitettu asemakaavassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä YS). Asemakaava on peräisin vuodelta 1986.

Sairaala-alueella on käynnistetty asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on ajantasaistaa asemakaavaa ja tutkia täydennysrakentamismahdollisuudet sekä olemassa olevien rakennusten suojelutarpeet. Sairaala-alueen mahdolliseen omistajanvaihdokseen ja alueen tulevaan käyttötarkoitukseen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi kaavatyö on ollut keskeytyksissä vuoden 2023 alusta saakka. 

Ympäristöolosuhteet

Maa- ja kallioperä

Halikon halki kulkee katkonainen harjumuodostuma ja sairaalan alue sijoittuu Märynummen deltatyyppiselle reunamuodostumalle, jonka sora- ja hiekkakerrostumien paksuudet vaihtelevat viettäen etelään ja painuen paksujen savikerrosten alle. Lajittuneet sora- ja hiekkakerrokset ovat kerrostuneet kallioselänteen päälle ja painanteisiin. Sairaala-alueen maaperä koostuu GTK:n maaperäaineistojen perusteella hiekasta. Alueen kallioperä on kvartsi- ja granodioriittiä, ja alueella esiintyy voimakkaita kallioperän ruhjeita, jotka voivat olla yhteydessä pohjavesiesiintymään.

Alueella vuonna 2005 tehtyjen näytteenottokairausten perusteella 5–6 m syvyyteen asti pintamaa on hiekkaa, sekä pääosin hiekkaa ja paikoitellen sorakerroksia sekä ohuita silttikerroksia 11–20 metrin syvyyteen asti tehdyissä pohjavesiputkien asennuskairauksissa. Maaperän pilaantuneisuus tutkittiin lämpökeskuksen öljysäiliön tankkauspisteiden ja keväällä 2005 tapahtuneen öljyvahingon alueilla.

Mahdollisia pilaantumisia maaperässä on merkitty MATTI-rekisteriin kohteissa 100313175 Halikon sairaalan polttonestevarasto, 100313191 kemiallinen pesula sekä 100333674 öljyvahinko ja maanalainen säiliö.

Pohjavesi

Laitos sijoittuu Märynummen (1E-luokka, 0207304) vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Pohjavesialueelle sijoittuu pohjavedestä suoraan riippuvainen maa- tai vesiekosysteemi (pohjavesialueen E-luokitus). Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 1,2 km2. Märynummen vedenottamo sijaitsee noin 900 m lämpökeskuksesta kaakkoon. Pohjaveden päävirtaussuunta muodostumisalueella on kohti etelää.

Pintavesi

Laitos sijaitsee Halikonjoen alaosan valuma-alueella (26.001). Sairaala-alueen kaakkoispuolella noin 600 m päässä kiinteistörajalta virtaa Myllyoja, joka rajaa Märynummen pohjavesialuetta. Sairaala-alueen länsipuolella virtaa Kuhastenkrotti, jonne pelto-ojia pitkin virtaa osa alueen hulevesistä. Suurin osa sairaala-alueen hulevesistä virtaa luonnollisia reittejä pitkin kaakkoon Myllyojaan.

Lähin ympäristöhallinnon luokittelema vesistö on Halikonjoki, jonne uomaa myöten on laitosalueelta noin 1,8 km. Halikonjoki on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki. Sen ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvää huonompi (3. suunnittelukausi). Hyvä ekologinen tila tulee saavuttaa vuoden 2027 jälkeen.

Suojelualueet

Halikon sairaalan lämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura-alueita. Lähin Natura-alue (Vuorelanmäki, SACFI0200192) sijaitsee noin 1,2 km päässä laitoksesta kaakkoon. Lähin suojelualue on 1,1 km etäisyydellä lännessä oleva Kaakanmäen pähkinäpensaslehto (LTA203603).

HAKEMUKSESSA ESITETYT ASIAT

Yleiskuvaus toiminnasta

Lämpökeskus koostuu kolmesta polttoaineteholtaan yhteensä 7 MW kattilasta, jotka tuottavat verkkoon kaukolämpöä. Lämpökeskuksen tuottama kaukolämpö käytetään sairaala-alueen sekä lähiasutuksen lämmitykseen. Alueella on lisäksi polttoaineteholtaan 4 MW dieselgeneraattori, joka toimii varavoimalähteenä ja joka tuottaa tarvittaessa alueen rakennuksille sähköä.

Alueella käydään paikan päällä 2–3 kertaa viikossa. Lämpökeskus toimii miehittämättömänä, mutta se on hälytysvalvonnan piirissä. Päivystys pääsee paikalle tarvittaessa 20 minuutin kuluessa. Päivystystoimintaa hoitaa 5 henkilöä. Lämpökeskuksen aluetta ei ole aidattu.

Toiminnanharjoittajan tietoon ei ole tullut valituksia toimintaan liittyen.

Luvitettava toiminta

Lupahakemuksella haetaan ao. muutoksia voimassa olevaan ympäristölupaan:

1. Kevyen polttoöljyn käytölle jatkoaikaa vuoden 2031 loppuun saakka.

Perustelut kevyen polttoöljyn käytölle vuoden 2031 loppuun saakka on esitetty hakemuksen liitteessä 4 (luottamauksellinen).

2. Lämpökeskuksen energiantuotantoyksiköiden tarkkailutiheyden sekä raja-arvojen osilta esitetään sovellettavan asetusta VNa 1065/2017

Perustelut tarkkailutiheyden ja raja-arvojen muutokselle

Halikon lämpökeskus kuuluu asetuksen VNa 1065/2017 piiriin. Asetuksen mukaan kattiloiden tehojen osalta ei esitetä noudatettavan yhteenlaskusääntöä, koska energiantuotantoyksiköt eivät ole uusia (YSL 527/2014 106 c §). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että VNa 1065/2017 mukaiset siirtymäkauden raja-arvot pysyvät voimassa 1.1.2030 asti, koska kunkin kattilan polttoaineteho on alle 5 MW.

Perustelut jatkoajan hakemiselle

Perusteluina jatkoajan saamiseksi mainitaan mm. lämmitysmuodon vaihtamisen korkeat kustannukset tilanteessa, jossa sairaalan palveluverkkosuunnitelma on kesken ja varmaa tietoa kiinteistön tulevasta omistajasta ja siten myös käyttötarkoituksesta ei ole.

Tuotteet, tuotanto, prosessit, laitteistot, rakenteet

Lämpölaitos tuottaa kaukolämpöä. Höyryä tuottavat kattilat (K3 ja K4) eivät enää ole käytössä.

Lämpölaitos koostuu kolmesta kevyellä polttoöljyllä (POK) toimivasta kattilasta. Kattilat esitellään alla numeroituna, kuten niiden todellinen nimeäminen on. Alla olevassa taulukossa esitetyt arvioidut käyttötunnit ovat vuosien 2022–2024 vuosittaisten käyttötuntien keskiarvoja.

Taulukko 1. Tiedot kattiloiden polttoaineesta, tehosta ja käytöstä. Käyttötunnit ovat vuosien 2022–2024 käyttötuntien keskiarvoja.

Polttoaineet, kemikaalit ja niiden varastointi

Lämpökeskuksella käytettäviä ja varastoitavia kemikaaleja ovat kevyt polttoöljy, dieselöljy, glykoli sekä happi ja asetyleeni (taulukko 3). Lämpökeskuksen kattiloiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, joka varastoidaan maanpäällisessä 500 m3 öljysäiliössä. Kevyen polttoöljyn enimmäisvarastointimäärä on kuitenkin ko. säilössä enimmillään Pelastuslaitoksen kemikaalilausunnon mukainen 260 m3.

Lämpökeskusrakennuksen edustalla maanpäällisen öljysäiliön puolella on maanalainen noin 25 m3 päiväsäiliö, johon johdetaan öljysäiliöstä maanalaisen putken kautta öljyä ja siitä edelleen lämpökattiloihin. Öljysäiliön valuma-altaan pohjalla on kaksi käytöstä poistettua ja tyhjää dieselöljysäiliötä (2 m3 ja 3 m3).

Lämpökeskuksella varastoidaan lisäksi hitsausta varten kaasupulloja. Muita kemikaaleja lämpökeskuksella ei käytetä.

Taulukko 2. Lämpökeskuksella käytettävät ja varastoitavat vaaralliset kemikaalit.

Kevyt polttoöljy ja dieselöljy ovat syttyviä nesteitä, joiden leimahduspiste on 55 °C – 75 °C. Ne kuuluvat CLP-asetuksen mukaisesti syttyvien nesteiden kategoriaan 3. Niiden vaaralausekkeet on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Polttoaineiden ja kemikaalien luokitus ja lausekkeet.

Vuotojen hallinta

Lämpökeskus

Maanpällinen öljysäiliö on rakennettu vuonna 1977 betonilaatalle, ja sen ympärillä on noin 2–3 m levyinen suoja-/valuma-allas, joka ulottuu noin 2 m korkeuteen maanpinnasta ja noin 2 m syvyyteen maanpinnasta. Öljysäiliö on varustettu ylitäytönestimellä, joka on uusittu vuonna 2022. Säiliö on tarkastettu viimeksi vuonna 2023.

Maanpäällisen öljysäiliön täyttöpiste on säiliön itäreunalla, ja öljysäiliötä täytetään vähäisen käyttömäärän takia vain 1–2 kertaa vuodessa. Maanpäällisen päiväsäiliön täyttöpaikan edustalle toteutetaan vuoden 2026 kesän aikana suojarakenteet (HDPE-kalvo, kallistukset ja viemäröinti), niin ettei päästöjä mahdollisissa vuototilanteissa maaperään tai pohjaveteen aiheudu, vaan vuodot saadaan hallitusti talteen. Mahdolliset vuodot voidaan lukita sulkuventtiilin avulla täyttöpaikan edustalle tai johtaa alueelle rakennettavaan sammutusvesien viivytysaltaaseen (37 m3).

Maanalainen ns. päiväsäiliö on metallirakenteinen lieriömallinen säiliö suoja-altaalla varustettuna. Säiliön valmistusvuosi on 1969. Päiväsäiliön täyttöön on asennettu automaattinen suljinmekanismi. Tapauksessa jos täyttöventtiiliä ei suljeta käsin, niin se lähtee sulkeutumaan automaattisesti säiliön täytön ollessa 78 %. Lisäksi tästä tulee hälytys, mikä ohjautuu mm. tekniikan päivystäjälle, joka käy aina varmistamassa tilanteen. Myös täytön ollessa käynnissä vilkkuu merkkivalo sekä merkkiääni lämpökeskuksen ohjauspöydän vieressä. Säiliön suoja-altaassa on myös ylivuotoanturi ja anturin toimivuutta testataan säännöllisesti. Päiväsäiliön ulkopuolinen täyttö (muualta kuin pääsäiliöstä) on poistettu käytöstä. Säiliö on tarkastettu viimeksi vuonna 2023.

Polttoöljysäiliön syöttö päiväsäiliöön ja siitä edelleen lämpökattiloihin, tehdään valvotusti huoltohenkilöstön toimesta. Säiliöiden öljyputkisto on maanalainen. Polttoaine ohjautuu painovoimaisesti maanpäällisestä säiliöstä päiväsäiliöön, jonka pumput ovat korkeammalla kuin itse säiliö. Mikäli putkisto rikkoontuisi tällä matkalla, palautuisi polttoaine takaisin säiliöön. Öljynsiirtoputkiston painekoe suoritettiin 6.2.2026, minkä yhteydessä putkisto todettiin tiiviiksi.

Lämpökeskuksen kaikissa kattiloissa on varoaltaat. Kattilahuoneessa on yksi öljynerotuskaivo.

Varavoimala

Varavoimalan dieselsäiliö on uusittu alkuvuodesta 2026. Uuden säiliön vuotojen hallinta täyttää hakijan mukaan VNa 1065/2017 mukaiset vaatimukset. Dieselsäiliön ulkopuolinen täyttöpaikka on varustettu ylitäytönestimellä ja sisätilassa on varattu öljynimeytysainetta mahdollisen öljyvahingon varalle. Varavoimalan tankkauspaikka tullaan tiivistämään HDPE-kalvolla. VARHAn arvion mukaan tiivistäminen tehdään

syyskuun 2026 loppuun mennessä.

Savukaasujen käsittely

Laitoksella ei ole savukaasujen puhdistus- tai käsittelylaitteistoja, mikä on normaali käytäntö kevyttä polttoöljyä polttavilla alle 5 MW polttoainetehon kattiloilla. Kattilan savukaasut johdetaan samaan 42 metriä korkeaan piippuun. Viimeisimmät päästömittaukset kattiloille on tehty vuonna 2022.

Veden hankinta ja vesien johtaminen

Vedenhankinta ja -käyttö

Kattilalaitos ei käytä enää talousvettä höyrypesulan käytön päättymisen jälkeen.

Jätevedet

Lämpökeskus on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon. Alueella muodostuvat jätevedet ohjataan jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiviemäriin johdetaan rakennusten talous- ja saniteettivedet. Varavoimala sijaitsee autotallirakennuksessa, jonka viemärivedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin.

Hulevedet

Halikon sairaalalle on laadittu vuonna 2022 hulevesiselvitys, jossa sairaala-alueen valuma-alueet ja luonnolliset hulevesien virtausreitit on selvitetty (oheismateriaali). Lämpökeskus sijoittuu valuma-alueelle, josta viemäröityjen piha-alueiden vedet ja kattovedet johdetaan hulevesiviemärillä etelään ja puretaan edelleen noin 1 km päässä Myllyojaan.

Sammutusvedet

Halikon sairaalan sammutusvesien keräilyselvitys laadittiin vuonna 2022, ja siinä on kuvattu alueen todennäköisimmät paloskenaariot. Tarkastelun kohteena olivat maanpäällisen öljysäiliössä varastoidun kevyen polttoöljyn syttyminen sekä säiliöautopalon syttyminen. Sammutusjäteveden määrä on arvioitu samassa yhteydessä tehdyssä sammutusjätevesilaskelmassa.

Lämpökeskuksen piha-alue on asfaltoitu ja öljynpurku tapahtuu säiliön vallitilan vieressä. Vallitila on katettu, joten sinne ei oleteta kertyvän sade- tai sulamisvesiä. Kohteen pääasiallinen hallintamenetelmä on sulkea venttiili, jonka avulla öljyn kulkeutuminen estetään sadevesiviemäriin. Sulkuventtiili suljetaan myös öljysäiliön täytön ajaksi. Sammutusjäteveden hallintaan öljysäiliön osalta on käytettävissä vallitila, jossa öljysäiliö sijaitsee. Paloskenaarioiden tulosten perusteella sammutusjätevesien keräilykapasiteetti (vallitilan tilavuus noin 346 m3) on nykyisellään kuitenkin riittävä, kun öljyn varastointimäärä rajataan teknisellä järjestelmällä enintään 260 m3:een. Tällöin vallitila riittäisi sekä öljyn että sammutustoiminnassa muodostuneiden sammutusjätevesien hallintaan.

Sammutusvesien talteenottorakennelman teko sekä täyttöpaikan tiivistäminen ja viemäröinnin teko on aloitettu kesäkuussa 2026. Työtä pääsee jatkamaan kun maaperäselvitykset on tehty ja hyväksytty.

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Polttoaineiden käyttömääristä pidetään kirjaa. Energian tehokkaasta käytöstä huolehditaan käyttämällä kattiloita sopivilla, kysynnästä riippuvilla tehotasoilla. Kattilat tuottavat kaukolämpöä arviolta 88–90 % hyötysuhteella.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Alueen liikenne koostuu lähes kokonaan sairaala-alueella tapahtuvasta liikenteestä, joka on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen omaa liikennettä yhteen rakennukseen sekä vuokralaisen (SPR) toiminnasta muodostuvaa liikennettä kahteen rakennukseen. Polttoainesäiliöitä tankkaavia autoja liikkuu alueella 5–6 kertaa vuodessa. Jos polttoaineeksi täytyisi vaihtaa nesteytetty maakaasu, lisäisi tämä merkittävästi tankkausautojen liikennettä alueella.

Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden hyödyntäminen

Lämpökeskuksen toiminnasta muodostuneet jätteet vuonna 2024 on esitetty taulukossa 4. Toiminnassa muodostuneet yhdyskuntajätteet toimitetaan sairaalan kanssa yhteiseen jätehuoltoon. Vaaralliset jätteet erikseen toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Taulukko 4. Toiminnassa muodostuneet jätteet vuonna 2024.

RISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET

Laitos on automatisoitu ja sitä valvotaan vuorokauden ympäri. Häiriötilanteissa hälytetään paikalle laitosasentaja tai apupäivystäjä. Laitoksella on nimetty vastaava hoitaja. Merkittävimmät riskit laitoksella ovat tulipalo ja öljyvahinko. Niihin varautuminen on kuvattu alla.

Tulipalo

Laitos on varustettu palovaroitin- ja suojauslaittein sekä asianmukaisella sammutuskalustolla. Tulipaloja varten laitoksella on sammutustoimia varten alkusammutuskalusto. Maanpäällisessä öljysäiliössä on käytössä kiinteä vaahdotusjärjestelmä (ylävientijärjestelmä), joka oleellisesti nopeuttaa ja mahdollistaa tehokkaat sammutustoimet. Vallitilaan saadaan levitettyä vaahdote tarkastusluukusta. Mahdollisen tulipalon sammuttamisesta vastaa Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Laitokselle on laadittu sammutusvesien hallintasuunnitelma, jossa on kuvattu alueen todennäköisimmät paloskenaariot, jotka ovat maanpäällisessä öljysäiliössä varastoidun kevyen polttoöljyn syttyminen ja säiliöautopalon syttyminen:

- Öljysäiliöpalossa tarvittava sammutusjätevesimäärä on noin 56 m3. Sammutusjäteveden hallintaan öljysäiliön osalta on käytettävissä vallitila, jossa öljysäiliö sijaitsee. Paloskenaarioiden tulosten perusteella sammutusjätevesien keräilykapasiteetti (vallitilan tilavuus noin 346 m3) on nykyisellään kuitenkin riittävä, kun öljyn enimmäisvarastointimäärä on rajattu 260 m3. Tällöin vallitila riittää sekä öljyn että sammutustoiminnassa muodostuneiden sammutusjätevesien hallintaan.

- Säiliöautopalossa sammutusvettä käytetään arviolta yhteensä enintään 50 m3. Sammutusvedet voidaan kerätä asfaltoidulta ja viemäröidyltä piha-alueelta. Näiden vesien keräämiseksi alueella tullaan toteuttamaan 37 m3 viivytysallas (oheismateriaali piirustus 3).

Öljyvuoto

Mahdollisiin öljyvuotoihin on varauduttu laitoksella asianmukaisesti ja toteutettavat suojausrakenteet ovat asetuksen 1065/2017 mukaisia. Maanpäällisessä öljysäiliössä (A-luokka) on asianmukaiset suojausrakenteet (vallitila ja ylitäytönestin). Lämpökeskuksen piha-alue on asfaltoitu ja öljynpurku tapahtuu säiliön vallitilan vieressä. Vallitila on katettu, joten sinne ei oleteta kertyvän sade- tai sulamisvesiä. Kohteen pääasiallinen hallintamenetelmä on sulkea venttiili, jonka avulla öljyn kulkeutuminen estetään sadevesiviemäriin. Sulkuventtiili suljetaan myös öljysäiliön täytön ajaksi.

Täyttö- ja purkupaikka tullaan toteuttamaan nesteitä läpäisemättömäksi (HDPE-kalvo) ja reunoiltaan korotetuksi ja kauttaaltaan kallistetuksi. Täyttö- ja purkupaikan vedet ohjataan I luokan öljynerotuskaivon kautta kaupungin hulevesiverkostoon. Öljynerotuskaivon jälkeen on näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta mahdollisen vuoden sattuessa voidaan sulkea viemäriyhteys. Yhteys suljetaan aina säiliön täytön ajaksi, jolloin yhteys hulevesiverkostoon katkeaa ja mahdollisen vuodon sattuessa öljy ei pääse kulkeutumaan hulevesiverkostoon. Hälytyslaitteet, niiden anturit ja niihin kytketyt toimintalaitteet tarkastetaan ja koestetaan säännöllisesti. Laitoksella on imeytysaineita ja torjuntakalustoa polttonestevuotojen varalle. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta häiriö- ja onnettomuustilanteita varten.

Kirjanpito ja raportointi

Mahdollisista häiriötilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti. Häiriöraportti voidaan tulostaa viikoittain, kuukausittain tai vuosittain. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ympäristökuormitus ja sen ehkäiseminen sekä vaikutukset ympäristöön

Päästöt ilmaan

Kevyttä polttoöljyä poltettaessa laitoksen savukaasuissa merkityksellisin päästökomponentti on typenoksidit. Hiukkaspäästöt ovat olleet edellisessä päästömittauksessa alhaisia. Polttoaineen ollessa rikitöntä, ei rikkidioksidia muodostu. Hiilimonoksidipitoisuudet savukaasuissa riippuvat polton laadusta. Myös hiilidioksidipäästöt raportoidaan vuosittain vuosiyhteenvedossa. Kattiloiden päästöt johdetaan kattiloiden yhteiseen 42 m korkeaan savupiippuun.

Viimeisimmät päästömittaukset kattiloille on tehty 22.-23.3.2022, jolloin typenoksidipitoisuudet alittivat jokaisella kattilalla selvästi nykyisen raja-arvon 200 mg/m3n (O2 = 3 %). Tällöin mitattiin myös kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuudet, jotka olivat alhaisia (1-4 mg/m3n O2 = 3 %).

Laitoksen kattiloiden käyttö on ollut tasaista viime vuosina. Lämpökeskuksen vuosiyhteenveto onkin tarkin arvio myös tulevaisuuden päästöille. Kattiloiden päästöt esitetään alla vuosiyhteenvetojen 2022–2024 keskiarvoina. Huomionarvoista on, että kattilaa K5 ei ole käytetty kolmen vuoden aikana ollenkaan.

Taulukko 5. Kattiloiden laskennalliset päästöt ilmaan.

Melu ja tärinä

Halikon lämpökeskuksen ympäristöluvissa 2005 ja 2022 ei ole edellytetty melumittauksia. Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen § 122/2022 lupamääräyksen 4. mukaisesti toiminta tulee järjestää siten, ettei toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu tavanomaisissa käyttötilanteissa ylitä melulle altistuvissa kohteissa päivällä LAeq 55 dB eikä yöllä LAeq 50 dB. Iskumaiseen melun mittaus- tai laskentatulokseen tulee lisätä 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon. Hakijan käsityksen mukaan laitoksen aiheuttama melu on alle näiden ohjearvojen. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu myöskään tärinää. Laitoksen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan ympäristöä häiritsevää melua.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Toiminnasta ei aiheudu normaalitoiminnassa päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Toiminnan mahdolliset maaperä- ja pohjavesivaikutukset liittyvät onnettomuus- tai muihin vahinko- ja poikkeustilanteisiin, joissa polttonestettä tai sammutusvesien mukana muita haitta-aineita voi vuotaa maaperään. Mahdolliset poikkeustilanteet on tunnistettu ennakkoon ja niihin varautuminen on kuvattu hakemuksen luvussa 4. Lisäksi alueella tullaan toteuttamaan alkuvuodesta 2026 lisäsuojaustoimenpiteitä, kuten dieselsäiliön uusiminen, maanpäällisen öljysäiliön täyttöpaikan suojausrakenteet sekä sammutusvesien viivytysaltaan rakentaminen.

Lämpökeskuksen toiminnasta on aiheutunut häiriötilanne vuonna 2018, jolloin öljyä pääsi maaperään.  Halikon sairaalan lämmitysjärjestelmä vaihdettiin raskaasta kevyeen polttoöljyyn kesäkuun 2018 lopulla. Maanalaisen päiväsäiliön täytön yhteydessä 4.7.2018 ylitäytönestimen anturit eivät toimineet ja kevyttä polttoöljyä pääsi valumaan maaperään päiväsäiliön täyttö- ja ilmaputkien kautta. Vuoto havaittiin 10.7.2018. Välittömästi tämän jälkeen kohteesta poistettiin aistinvaraisesti öljyiseksi todettua maa-ainesta noin 7 t ja massat toimitettiin Fortum Waste Solutions Oy:n vastaanottopaikkaan Salon Korvenmäelle. Salon kaupungin ympäristönsuojelu teki 11.7.2018 kohteelle tarkastuskäynnin, jonka yhteydessä todettiin maaperässä edelleen voimakasta öljyn hajua.

Kiinteistön alueella toteutettiin maaperän kunnostustöitä 13.-20.7.2018 välisenä aikana. Kaivutöiden yhteydessä alueelta poistettiin yhteensä noin 17 tonnia öljyistä maa-ainesta. Jäännöspitoisuusnäytteistä tehtyjen analyysien perusteella kohteeseen ei jäänyt öljypitoisia maa-aineksia, koska kaivualueelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä öljyhiilivetypitoisuudet olivat alle analyysien määritysrajan. Kaivutöiden aikana ei havaittu myöskään pohjavettä. Näin ollen kohteella ei ollut tarvetta jatkotoimenpiteisiin (Golder Associates Oy, 2018). Maaperän kunnostusraportti on esitetty liitteenä 10. Muita maaperään kohdistuneita vuototilanteita ei ole tapahtunut.

Pohjavettä tarkkaillaan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman (Ramboll, 2022) mukaisesti. Pohjaveden laatua seurataan nykyisin pohjaveden havaintoputkista PVP1, PVP3 ja PVP4 kaksi kertaa vuodessa (huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa). Vesinäytteistä määritetään ulkonäkö, haju, pH, väriluku, sameus, happipitoisuus, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, liukoinen rauta, liukoinen mangaani ja öljyhiilivetyjakeet (C21-C40). Tulokset vuodesta 2023 lähtien on esitetty oheismateriaalissa. Vuonna 2025 marraskuussa havaintoputkesta PVP4 todettiin lähellä määritysrajaa oleva öljyhiilivetypitoisuus, mutta joulukuussa otetussa uusintanäytteessä öljyhiilivetypitoisuudet jäivät alle analyysin määritysrajan. Marraskuussa 2025 pohjavesinäyte on ollut aiempiin näytteisiin verrattuna selvästi sameampi, jolla on voinut olla vaikutusta myös näytteestä todettuun öljyhiilivetypitoisuuteen. Näytteenotto-olosuhteiden vaikutukseen viittaa myös joulukuussa 2025 otettu uusintanäyte, jossa öljyhiilivetypitoisuus oli aiempien näytteiden tavoin alle määritysrajan. Jos marraskuussa todettu pitoisuus olisi todellinen ja johtuisi öljyhiilivetyjen esiintymisestä PVP4 kohdalla pohjavedessä, näkyisi pitoisuus pohjaveden hitaan virtausnopeuden takia hyvin todennäköisesti edelleen myös joulukuussa 2025 otetussa uusintanäytteessä. 

Vaikutukset pintavesiin

Toiminnasta ei synny erikseen tarkkailtavia teollisuusjätevesiä. Laitosalueen hulevedet johdetaan asfaltoidulta piha-alueelta kunnalliseen hulevesiverkostoon ja edelleen Myllyojaan. Lähin ympäristöhallinnon luokittelema vesistö on Halikonjoki, jonka ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvää huonompi. Hyvä ekologinen tila tulee saavuttaa vuoden 2027 jälkeen. Koska normaalitoiminnasta ei muodostu maastoon johdettavia kuormitteisia vesiä ja mahdollisten vuotojen sekä sammutusvesien hallintaan on varauduttu asianmukaisesti, ei luvitettava toiminta vaaranna vesienhoidon tavoitteiden toteutumista.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun

Kyseessä on olemassa oleva energiantuotantolaitos. Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Laitoksen toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluun.

Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys

Laitoksen toiminnalla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Laitos on kooltaan pieni (polttoaineteho 7 MW), eikä pieniä voimalaitoksia koskevaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF) ole julkaistu. Ympäristösuojelulain (YSL 527/2014) 53 §:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnissa huomioon otettavat asiat sekä toiminnan vastaavuus on esitetty taulukossa, joka on oheismateriaalissa. Hakijan mukaan laitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Toiminnan tarkkailu

Polttoaineiden laadun seuranta, palamisolosuhteiden seuranta sekä laitteistojen toimivuuden seuranta sekä huolto tehdään nykyisen ympäristöluvan sekä lämpölaitoksen tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Lämpölaitoksen käytönaikaiseen seurantaan sisältyvät esimerkiksi:

-          Polttoaineen kulutuksen seuranta

-          Käyttötuntien kirjaaminen kattiloittain

-          Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuuden vaatimuksenmukaisuuden varmistus (alle 0,1 p-%)

-          Mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden kirjaaminen

Kohteessa käydään paikan päällä 2–3 kertaa viikossa.

 Päästötarkkailu

Vesipäästöt

Laitoksen toiminnasta ei synny vesipäästöjä. Vesipäästöjen tarkkailulle ei ole tarvetta.

Ilmapäästöt

Ympäristönsuojelulain 106 c §:ssä uusille energiantuotantoyksiköille säädettyä polttoainetehon yhteenlaskusääntöä ei tulisi soveltaa kattiloille, koska sitä sovelletaan vain uusille kattiloille. Halikon lämpölaitoksen kattilat ovat vanhoja ja valmistuneet vuosina 1988–1999. Tästä syystä kattiloiden ilmapäästöjen osalta sovelletaan VNa 1065/2017 mukaisia liitteen 1 B (taulukko 1) siirtymäkauden raja-arvoja 1–15 MW tehoisille kattiloille vuoteen 2030 asti. Vuodesta 2030 alkaen kattiloille aletaan soveltaa liitteen 1 A mukaisia raja-arvoja olemassa oleville energiantuotantoyksiköille (1 A, taulukko 1).

Siirtymäkauden ajan (1.1.2030 saakka)

PIPO-asetus (1065/2017, liite 3, luku 1.2) ei aseta ennen 1.1.2030 määräaikaismittausvelvoitteita 1–5 MW energiantuotantoyksiköille. Näille mittaukset tehdään vain toiminnan aloituksen tai merkittävien muutosten yhteydessä.

”Polttoaineteholtaan vähintään yhden ja enintään viiden megawatin energiantuotantoyksiköiden sekä kaikkien varavoimayksiköiden, joiden käyntiaika on enintään 500 tuntia vuodessa viiden vuoden liukuvana keskiarvona, päästömittaukset tehdään kerran toiminnan alkaessa tai olennaisen muutoksen yhteydessä. Mittaukset voidaan tehdä yksikön takuumittausten yhteydessä.” (VNa 1065/2017, Liite 3, luku 1.2).

Mittaukset on tehty edellisen kerran vuonna 2022. Mittausvelvoite on asetettu vain typenoksideille (NOx). Raja-arvo on typenoksideille (NOx NO2:na) 900 mg/m3n redusoituna 3 % happitasolle (VNa 2016/2017, liite 1 B, taulukko 1).

Siirtymäkauden päättymisen jälkeen (1.1.2030 alkaen)

Siirtymäkauden päättymisen jälkeen päästömittauksien tulee kattaa typenoksidit (NOx) sekä hiilimonoksidi (CO). Ainoastaan typenoksideille on määritetty raja-arvo, joka on 1.1.2030 alkaen 200 mgNO2/m3n (O2=3 %). Hiilimonoksidin mittaus tulee sisällyttää määräaikaismittauksiin, jos kattilalla ei ole jatkuvatoimista hiilimonoksidimittausta.

Päästömittaukset tulee siirtymäkauden päättymisen jälkeen tehdä kerran kolmessa vuodessa. Jos kattilan käyttöä rajoitetaan 500 tuntiin, tulee mittaukset tehdä 1500 käyttötunnin välein, mutta silti vähintään joka viides vuosi.

Varavoimalähteenä toimiva dieselvoimala tulee mitattavaksi 2030 alkaen. Sillä ei ole käyttötunteja, joten mittausväliksi tulee tuolloin 5 vuoden välein. Raja-arvoja ei vähäisellä käytöllä olevalle varavoimalaitokselle tule tuolloinkaan. Voimalaa ei tarvitse käynnistää mittauksia varten. 

Tieto suoritettavista päästömittauksista toimitetaan viimeistään kuukautta ennen suunniteltuja mittauksia viranomaiselle.

Päästömittaukset tehdään standardien (CEN, ISO) mukaisesti, ja ulkopuolisella päästömittaajalla on akkreditointi käyttämilleen mittausmenetelmille (FINAS-akkreditointi). Mittaukset pyritään suorittamaan vakaissa ja edustavissa käyttöolosuhteissa. Laitosta ei tarvitse käynnistää vain mittauksia varten, vaan mittaukset tehdään sopivassa aikataulussa laitoksen ollessa käynnissä.

Melupäästöt

Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melutasoa ei ole tarvetta mitata, koska VNa 1065/2017 mittausvaatimus koskee vain laitoksen käyttöönottojaksoa. Olemassa olevan energiantuotantolaitoksen melutasoa ei tarvitse VNa 1065/2017 mukaisesti mitata.

Vaikutustarkkailu

Pohjaveden laatua seurataan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman (Ramboll, 2022) mukaisesti. Vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa kolmesta pohjaveden havaintoputkesta (PVP1, PVP3 ja PVP4). Vesinäytteistä tutkitaan pH, väriluku, sameus, happipitoisuus, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, liukoinen rauta, liukoinen mangaani ja öljyhiilivetyjakeet (C21-C40).

Raportointi

Raportointi toteutetaan voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti.

Hakijan ehdotukset lupamääräyksiksi

Katso oheismateriaali.

ASIAN KÄSITTELY

Täydennykset

Viimeisimmät täydennykset on vastaanotettu 3.7.2026.

Tiedottaminen

Hakemus on kuulutettu Salon kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 7.10.-13.11.2025 ja asianosaisille on tiedotettu hakemuksen vireilläolosta kirjeellä (10 kpl).

Lausunnot ja muistutukset

Muistutuksia ei ole jätetty. Lupa- ja valvontavirasto, Salon kaupungin terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos sekä Liikelaitos Salon vesi ovat antaneet seuraavat lausunnot asiasta:

Lupa- ja valvontavirasto

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että hakemuksen tarkoittama lämpökeskus lisää pohjaveden likaantumisriskiä Märynummen tärkeällä pohjavesialueella. Jotta toiminta voi sijoittua vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle, tulee teknisin ja toiminnallisin suojausratkaisuin varmistaa, ettei mahdollisissa poikkeus- tai vahinkotilanteissakaan toiminnasta voi aiheitua pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 17 §) vastaisia seurauksia. Pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden käsittely ja varastointi tulee järjestää niin, ettei niitä voi päästä vuotamaan maaperään ja edelleen pohjaveteen. Tämä tarkoittaa nykyisin kaksinkertaisen suojauksen vaatimusta siten, että ensisijainen ja toissijainen suojaus muodostavat aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

Hakemuksessa on esitetty toimenpiteitä, joilla nykyistä pohjaveden suojelun tasoa parannetaan edelleen mm. maanpäällisen öljysäiliön täyttöpaikan suojauksen sekä viivytysaltaan rakentamisella. Tästä huolimatta vanhat yksinkertaisesti suojatut säiliöt ja maanalaiset putkistot aiheuttavat merkittävän riskin.

Vaikka sairaalatoiminta on loppunut ja sairaalarakennusten myyntiä suunnitellaan, on niillä todennäköisesti lämmitystarvetta jatkossakin, sekä myös niillä alueen kiinteistöillä, jotka nykyisellään saavat kaukolämmön sairaalan lämpölaitokselta. Lämmitysjärjestelmän uusimisen suunnittelu tulee siten aloittaa mahdollisimman pian, ettei jälleen olla tilanteessa, että kevyen polttoöljyn käyttöä tulee jatkaa.

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että kevyen polttoöljyn käytön jatkamista voidaan jatkaa korkeintaan 3 vuotta ja samaan aikaan on tehtävä suunnitelmat siitä, miten sekä sairaalarakennusten että läheisten kiinteistöjen lämmitys jatkossa hoidetaan ilman pohjavedelle riskiä aiheuttavia nestemäisiä polttoaineita. Lupaharkinnassa tulisi huomioida lisäksi seuraavaa:

- Polttoainesäiliöiden suoja-altaiden tiiviys tulee varmistaa sekä varustaa ne hälytys- ja vuodonilmaisulaittein. Säiliöt on tarkistettava säännöllisesti ulkopuolisen tarkastajan toimesta.

- Myös varavoimalan osalta tankkauspaikan tulee olla rakennettu tiiviiksi niin, että mahdolliset vuodot voidaan havaita välittömästi ja kerätä talteen.

- Mahdollisessa tulipalotilanteessa tulee analysoitaviin aineisiin lisätä PFAS yhdisteet, erityisesti tilanteissa, joissa sammutusvesien mukana on käytetty tai voidaan käyttää fluorattuja sammutusvaahtoja.

- Lupa kevyen polttoöljyn jatkokäyttöön tulee myöntää enintään 3 vuodeksi.

- Käytöstä poistetut rakenteet (ml vanhat dieselöljysäiliöt) tulee poistaa.

- Öljy- tai kemikaalivahingon sattuessa tulee ilmoittaa välittömästi      hätänumeroon 112.

- Toiminnan päättyessä tai rakenteiden uusimisen yhteydessä alueen maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä ja alue tarvittaessa puhdistettava.

- Hakijan tulee sopia vesinäytteet analysoivan laboratorion kanssa tarkkailun tulosten siirtämisestä suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään.

Tässä lausunnossa asiaa on käsitelty ainoastaan pohjaveden suojelun kannalta.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto:

Märynummen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (Sweco Finland Oy, 9.9.2025) on todettu Halikon sairaalan lämpölaitoksen riskinarvioinnissa seuraavaa: ”Pohjaveden päävirtaussuunta on Sairaalan alueella kohti noin 870 m päässä olevaan vedenottamoa, jonka alueelta pohjavesi myös purkautuu paineellisesti ja virtaa Myllyojaan.” Suojelusuunnitelman lämpölaitosta koskevissa toimenpidesuosituksissa on lisäksi todettu seuraavaa: ”Halikossa lämpölaitoksen energialähteeksi on otettava käyttöön 1.5.2026 mennessä jokin muu, kuin pohjavettä vaarantava polttoaine.” Suojelusuunnitelmassa on mainittu, että pohjaveden muodostumisalueella lämpölaitoksen ja Märynummen vedenottamon välissä on useita yksityiskiinteistöjä, joissa käytetään edelleen polttoöljyä lämmityslähteenä ja öljysäiliöiden pohjavedelle aiheuttama riski on arvioitu suureksi. Haettu muutos ympäristölupaan on ristiriidassa em. suojelusuunnitelman tavoitteiden kanssa.

Märynummen vedenottamon raakavedessä ei ole havaittu valvontahistorian aikana haittoja, joiden syynä olisi ollut maaperään imeytynyt polttoöljy. Ympäristöterveydenhuolto puoltaa haettua muutosta ympäristölupaan seuraavin ehdoin:

1.) lämpökeskuksen toiminta ei saa vaarantaa Märynummen vedenottamon talousveden laatua, ja

2.) lämpökeskuksen öljylaitteistojen ja -putkistojen kuntoa tulee seurata säännöllisesti. On suositeltavaa, että kevyen polttoöljyn öljyhiilivetyjakeiden (C10-C20) seurantaa lisätään lämpökeskuksen viereisissä pohjavesihavaintoputkissa.

Lämpökeskuksen toiminnasta ei saa aiheutua terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa alueen talousveden käyttäjille.

Sovelletut oikeusohjeet:

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1 §, 2 §

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta (1352/2015) 4 §

Terveydensuojeluviranomainen muistuttaa, että toiminta ei saa aiheuttaa terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa tai sen mahdollisuutta lähialueen asukkaille (esim. sisämelu, pöly, haju tai talousveden laatu). Terveydensuojeluviranomainen puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. 

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Vaarallisten kemikaalien varastointi laitoksella edellyttää toiminnanharjoittajalta kemikaaliturvallisuussäädösten (L390/2005, VNa 685/2015) mukaista ilmoitusta pelastusviranomaiselle (ilmoitus vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista). Pelastusviranomainen on 14.12.2022 antanut silloisen toiminnanharjoittajan (V-S sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) ilmoituksen perusteella määräaikaisen päätöksen kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Päätöksen voimassaoloon ollut sidottu laitoksen ympäristöluvan määräaikaan kevyen polttoöljyn käyttämiselle laitoksella ja se on ollut voimassa 1.5.2026 saakka.

Kohteen nykyisen toiminnanharjoittajan on laitettava vireille kemikaaliturvallisuussäädösten mukainen muutosilmoitus pelastusviranomaiselle. Kemikaaliturvallisuuslaki (L390/2005) asettaa vaatimuksen erityisistä perusteista sijoittaa vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia pohjavesialueille (§18). Pelastusviranomainen voi antaa asiassa päätöksen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa vasta vireillä olevan ympäristöluvan ratkaisun jälkeen. 

Kohteeseen on vuonna 2022 kemikaali-ilmoitusasian käsittelyn yhteydessä laadittu arvio kemikaalipitoisten sammutusjätevesien muodostumisen mahdollisuudesta sekä todennäköisimpinä mallinnettujen onnettomuuksien mukaisesti laadittu sammutusjätevesien hallintasuunnitelma.

Pelastusviranomaisten toiminnanharjoittajalta saamien selvitysten ja suunnitelmien sekä kohteessa suoritettujen katselmusten perusteella kohteeseen ollaan toteuttamassa kemikaalivuotojen ja sammutusjätevesien hallinnan järjestämiseksi suunniteltuja viemäröinti- maaperäsuojaus- ja pintarakennetoimenpiteitä. Pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan suunnitellut ja toteutettavat toimenpiteet ovat riittäviä kemikaaliturvallisuussäädösten mukaisten vaatimusten täyttämiseksi edellyttäen, että toimenpiteiden kaikki vaiheet suunnitellaan, valvotaan ja dokumentoidaan yhtenäiseksi laadunvarmistamisen asiakirjakokonaisuudeksi. Työvaiheiden suunnitelmat tulee esittää valvontaviranomaiselle ennen niiden toteuttamista sekä osoittaa valvontaviranomaisille mahdollisuus työvaiheiden aikaisiin katselmuksiin kohteissa.

Muilta osin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ei ole lausuttavaa ympäristölupa-asiassa.

Liikelaitos Salon Vesi

Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 8 mukaan: Nestemäistä, pohjaveden laadun vaarantavaa kevyttä polttoöljyä voidaan käyttää pääasiallisena energianlähteenä 1.5.2026 saakka. Tämän jälkeen tulee kiinteistön pääasiallisena energianlähteenä olla käytössään

pohjavettä vähemmän vaarantava energiamuoto tai järjestää lämpökeskuksen polttoainehuolto ilman alueelle sijoitettua pohjavedelle vaaraa aiheuttavaa polttoainevarastointia.

Hakija ehdottaa uudeksi lupamääräykseksi 8: ”Nestemäistä, pohjaveden laadun vaarantavaa kevyttä polttoöljyä voidaan käyttää pääasiallisena energianlähteenä 31.12.2031 saakka. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa 31.12.2030 mennessä selvitys, mitä polttoainetta lämpölaitos tulee käyttämään tämän määräajan jälkeen.”

Lämpölaitos sijaitsee Märynummen (0207304) 1E-luokan pohjavesialueen muodostumisalueella. Alue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialueella sijaitsee Salon Veden

Märynummen vedenottamo, josta pohjavettä pumpataan kulutukseen keskimäärin 600 m³/vrk. Vedenottamo on kriittinen talousveden tuotannon kannalta.

Märynummen pohjavesialueen suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2025 ja suunnitelman toimenpidesuosituksissa on mukana lämpölaitoksen energialähteen vaihtaminen muuksi kuin pohjavettä vaarantavaksi polttoaineeksi 1.5.2026 mennessä. Pohjaveden turvaamiseksi on

varmistettava, että suojelusuunnitelman mukaiset toimenpiteet etenevät.

Ympäristönsuojelulain mukainen pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ja jo pilaantumisen vaara on riittävä peruste rajoittaa toimintaa. Kevyt polttoöljy on pohjavettä pilaava aine, jonka pienikin pääsy maaperään voi vaarantaa pohjaveden laadun. Toiminnan jatkuessa pohjavesialueella on

olemassa jatkuva onnettomuus- ja vuotoriski, jota ei voida täysin poistaa riskienhallinnalla ja teknisin keinoin. Riski on ilmeinen, koska lämpölaitoksella on jo tapahtunut kaksi, ilmeisesti

vaikutuksiltaan vähäistä öljyvahinkoa vuosina 2005 ja 2018. Öljyvahinkojen seuraukset pohjavesialueella ovat vaikeasti korjattavia tai pysyviä, joten ympäristönsuojelulain varovaisuus ja ennaltaehkäisyperiaate huomioiden toimintaa ei tule jatkaa vedenhankintaa varten tärkeällä

pohjavesialueella. Vaikka lupa toiminnan jatkamiseksi myönnettäisiin määräaikaiseksi, se ei poista pohjaveden pilaantumisen riskiä. Jatkoluvan myöntäminen viivästyttää siirtymää vähemmän riskialttiisiin ratkaisuihin.

Salon Veden näkemyksen mukaan kevyen polttoöljyn käytön jatkaminen pohjavesialueella sijaitsevalla lämpölaitoksella ei ole ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaista eikä täytä pohjaveden suojelun tavoitteita. Kevyen polttoöljyn käyttö ja varastointi ovat lähtökohtaisesti

pohjavesialueelle soveltumatonta toimintaa. Salon Vesi ei puolla ympäristöluvan myöntämistä toiminnan jatkamiseksi Märynummen pohjavesialueella.

Hakijan vastine annettuihin lausuntoihin

Vastine Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon:

Hakija toteaa vastineenaan, että öljysäiliöt tarkastetaan säännöllisesti ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Viimeisin säiliöiden tarkastus on tehty vuonna 2023. Säiliöissä on suoja-/valuma-altaat. Päiväsäiliön valuma-altaassa on hälytin vuotovahinkojen havaitsemiseksi. Tarkastusmuistiossa todetaan, että säiliöiden luokka on A (A-luokka on paras). Muistion mukaan seuraava tarkastus tulee tehdä 5 vuoden kuluttua.

Varavoimalan dieselöljysäiliö on uusittu alkuvuodesta 2026. Öljysäiliössä on valuma-allas. Varavoimalan tankkauspaikka tullaan tiivistämään HDPE-kalvolla. Arvion mukaan tiivistäminen tehdään syyskuun 2026 loppuun mennessä. Varavoimalan käyttö on ollut vähäistä. Varavoimala tuottaa sähköä, ei lämpöä. Varavoimalaa on ainoastaan koekäytetty ja käyttöaika on ollut ainoastaan noin 10 tuntia vuodessa. Tankkausta tehdään kerran vuodessa (20 litraa).

Mahdollisissa tulipalotilanteissa analysoidaan PFAS-yhdisteet.

Ympäristölupahakemuksessa on haettu lupaa kevyen polttoöljyn käytölle vuoden 2031 loppuun saakka. Hakemuksen liitteenä 4 oli esitetty perusteluja jatkoajan hakemiselle. Tämän vastauksen liitteenä on päivitetty Liite 4 (luottamuksellinen), mihin on täydennetty perusteluja.

Käytöstä poistetut säiliöt poistetaan alueelta. Öljy- ja kemikaalivuotojen sattuessa tehdään välittömästi ilmoitus hätänumeroon.

HDPE-kalvon asentamisen yhteydessä tutkitaan maaperän mahdollista pilaantuneisuutta. Saatujen tulosten perusteella suunnitellaan mahdolliset tarvittavat jatkotoimet. Pohjaveden laatua seurataan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Analysoivan laboratorion

kanssa sovitaan tarkkailutulosten siirtämisestä ympäristöhallinnon tietojärjestelmään (povet).

Hakija haluaa nostaa esille, että pelastusviranomainen on lausunnossaan (kohta 4) todennut, että pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetyt suunnitellut ja toteutettavat toimenpiteet

ovat riittäviä kemikaaliturvallisuussäädösten mukaisten vaatimusten täyttämiseksi.

Vastine terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon:

Toiminnassa on huomioitu lämpökeskuksen sijainti pohjavesialueella. Mahdolliset riskikohteet on tunnistettu ja niihin on varauduttu asianmukaisin suojatoimenpitein, kuten hakemuksessa on esitetty.

Suunnitellut ja toteutettavat toimenpiteet huomioiden, toiminta ei vaaranna Märynummen vedenottamon talousveden laatua.

Lämpökeskuksen öljylaitteistojen ja -putkistojen kuntoa seurataan säännöllisesti. Säiliöt on tarkastettu vuonna 2023. Öljynsiirtoputkiston

painekoe on tehty vuonna 2026.

Pohjaveden laatua seurataan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa ja näytteistä tutkitaan öljyhiilivedyt C10-C40.

Vastine Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lausuntoon:

Alueella on toteutettu alkuvuodesta 2026 lisäsuojaustoimenpiteitä, kuten dieselsäiliön uusiminen, maanpäällisen öljysäiliön täyttöpaikan suojausrakenteet sekä sammutusvesien viivytysaltaan rakentaminen.

Varavoimalan tankkauspaikka tullaan tiivistämään HDPE-kalvolla. Arvion mukaan tiivistäminen tehdään syyskuun 2026 loppuun mennessä. Hakija on toimittanut päivitetyn kemikaali-ilmoituksen pelastusviranomaiselle toukokuussa 2026.

Vastine Liikelaitos Salon veden lausuntoon:

Ympäristölupahakemuksessa on haettu lupaa kevyen polttoöljyn käytölle vuoden 2031 loppuun saakka. Määräaikaisuus ei poista pilaantumisen riskiä, mutta toiminnan jatkon suunnittelussa on huomioitu nykyisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset mahdollisten riskien hallintaa.

Alueella on toteutettu alkuvuodesta 2026 lisäsuojaustoimenpiteitä, kuten dieselsäiliön uusiminen, maanpäällisen öljysäiliön täyttöpaikan suojausrakenteet sekä sammutusvesien viivytysaltaan rakentaminen (kesken). Varavoimalan tankkauspaikka tullaan tiivistämään HDPE-kalvolla. Arvion mukaan tiivistäminen tehdään syyskuun 2026 loppuun mennessä. Laitos on automatisoitu ja sitä valvotaan vuorokauden ympäri.

Pelastusviranomaisen lausunto (ks. kohta 4) tukee hakijan käsitystä suunniteltujen ja toteuttavien toimenpiteiden riittävyydestä riskin hallintaan. Lisäksi hakija haluaa korostaa tässäkin vastineessaan

liitteessä 4 (luottamuksellinen) esittämiään perusteluita määräajan pidentämiselle.

Tehdyt tarkastukset

Laitos on siirretty valvontaluokkaan 1., jolloin ympäristövalvonnan tarkastusväli on yksi vuosi. Viimeisin valvontasuunnitelman mukainen tarkastus on suoritettu yhdessä pelastusviranomaisen kanssa 6.5.2026. Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus on suoritettu 27.5.2026. Tilannekuvia sammutusvesialtaan rakentamisesta on käyty ottamassa 16.6.2026.

Valmistelijan ehdotus:

RATKAISU

Salon rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää jatkoajan ympäristöluvalle Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Halikon sairaalan lämpökeskukselle, kiinteistölle 734-499-14-3, kevyen polttoöljyn käyttöön ja varastoinnin jatkamiseen enintään kolmeksi vuodeksi 1.9.2029 saakka. Selvitykset polttoaineen vaihtamiseksi on kuitenkin aloitettava heti tämän päätöksen tultua voimaan.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla jäljempänä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti.

Energialähteeksi on tällä kiinteistöllä otettava käyttöön 1.9.2029 mennessä jokin muu, kuin pohjavettä vaarantava polttoaine.

Polttoaineen vaihtamisen valmistelu

1. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa laitoksen valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.9.2027 mennessä selvitys, mitä polttoainetta lämpölaitos tulee käyttämään annetun määräajan 1.9.2029 jälkeen.

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

2. Laitoksen toiminnot sekä polttoaineiden ja muiden aineiden varastointi tulee järjestää siten, ettei toiminnoista aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, roskaantumista, viihtyisyyden vähenemistä, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.

3. Laitokselle tulee olla nimetty vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilöllä tulee olla tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely

4. Lämpölaitoksen toiminta on järjestettävä niin, että toiminnasta ei aiheudu maaperän eikä pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Kevyen polttoöljysäiliön sekä varavoimalan täyttö- ja purkupaikan öljyiset jätevedet on käsiteltävä ja johdettava asetuksen 1065/2017 määräysten mukaisesti. Öljynerottimen kautta kulkeutuvat hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. (10 §)

5. Laitosalueella tapahtuvista palonsammutustoimista peräisin oleville mahdollisesti epäpuhtaille vesille on järjestettävä talteenotto. Laitoksen tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä mahdollisen tulipalon aikana syntyvien sammutusvesien käsittely.

6. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt on varustettava tiiviillä suoja-altailla. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä ja laponestolla.

7. Polttoainesäiliöiden suoja-altaiden tiiviys tulee varmistaa sekä varustaa ne hälytys- ja vuodonilmaisulaittein. Säiliöt on tarkistettava säännöllisesti ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Polttoöljysäiliöiden suoja-altaiden kuntotarkastus on suoritettava 16.11.2026 mennessä ja siitä on toimitettava raportti valvovalle ympäristöviranomaiselle.

Nestemäiset kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava kyseisten aineiden varastointiin soveltuvissa astioissa ja alustoilla. Nestemäiset kemikaalit ja jätteet on varastoitava valuma-altaallisissa astioissa tai suoja-altaiden päällä. Astioiden ja alustojen tiiviys on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä.

Polttoaineputkistot tulee olla kaksoisvaipparakenteisia tai vastaavia niin, että vuodot putkistossa voidaan välittömästi havaita.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

Päästöt ilmaan

8. Kevyttä polttoöljyä käyttävien alle 5 MW:n energiantuotantoyksiköiden (K5, K1 ja K2) typenoksidipäästö saa olla enintään 900 mg/m3(n) (O2 = 3 %) typpidioksidiksi laskettuna. Mittaukset tehdään ainoastaan päästöjen kannalta merkittävien muutosten yhteydessä.

Päästöt pintavesiin ja viemäriin

9. Lämpölaitoksen lattiavedet sekä polttoainekentän hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein.

Laitosalueen mahdollisesti öljyiset hulevedet, kuten ajoväylät ja pysäköintialueet, on johdettava laitosalueelta hallitusti siten, ettei niiden johtamisesta aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.

Puhtaita hulevesiä ei saa tarpeettomasti johtaa hulevesiverkostoon.

10. Varaenergiaa tuottavan dieselvoimalan täyttöpaikka tulee tehdä turvalliseksi ja tiiviiksi siten, että onnettomuuden sattuessa polttoainetta ei pääse imeytymään maaperään ja se voidaan kerätä talteen.

11. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä tai nesteitä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle.

Jätteet, niiden varastointi ja käsittely

12. Laitosalueen siisteyttä on seurattava säännöllisesti ja roskaantuneet alueet on siivottava välittömästi. Käytöstä poistetut rakenteet, mukaan lukien öljysäiliöt, on poistettava.

13. Energiantuotantolaitoksen jätehuolto on järjestettävä jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista tai muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällöin on erityisesti huolehdittava siitä, että:

- vaaralliset jätteet ja hyödyntämiskelpoiset jätteet kerätään talteen ja pidetään erillään muista jätteistä;

- vaaralliset jätteet pakataan ja merkitään ominaisuuksiensa mukaan sekä varastoidaan katetussa tai muutoin vesitiiviissä tilassa tiivispohjaisella alustalla;

- jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirjat

- jäte toimitetaan hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu.

Melu

14. Energiantuotantolaitoksen toiminta on järjestettävä siten, että toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu laitoksen tavanomaisissa käyttötilanteissa ei ylitä melulle altistuvissa kohteissa päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 55 dB eikä yöllä (klo 22–7) melutasoa LAeq 50 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon. Melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon myös alueen muiden lähteiden aiheuttama melutaso.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

15. Toiminnanharjoittajan on onnettomuuksien, ennakoimattomien tuotantohäiriöiden ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi huolehdittava siitä, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot on ohjeistettu.

16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä yllä poikkeuksellisia tilanteita varten toimintasuunnitelmaa.

17. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia sekä alkusammutuskalustoa. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Toimintahäiriön tai onnettomuuden luonne sekä siitä aiheutuvat päästöt huomioon ottaen toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ilmoittaa tilanteesta yleiseen hätänumeroon 112 sekä virastojen aukioloaikana Salon kaupungin ympäristönsuojelupalveluille.  

18. Poikkeuksellisen tilanteen jälkeen toiminnanharjoittajan on varauduttava asianmukaisin toimenpitein siihen, ettei vastaava tilanne toistu.

19. Vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville mahdollisesti epäpuhtaille vesille on järjestettävä talteenotto. Laitoksen tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä mahdollisen tulipalon aikana syntyvien sammutusvesien käsittely.

Tarkkailumääräykset

20. Laitosalueen siisteyttä sekä rakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti.

21. Pohjaveden laatua on kiinteistöllä tarkkailtava aiemman mukaisesti ja tarkkailuun on lisättävä kertaluonteisesti glykoli. Mikäli glykolia ei näytteissä löydy, voidaan sen analysointi puhtaan veroisen näytekerran jälkeen lopettaa.

Mahdollisessa tulipalotilanteessa tulee analysoitaviin aineisiin lisätä PFAS yhdisteet, erityisesti tilanteissa, joissa sammutusvesien mukana on käytetty tai voidaan käyttää fluorattuja sammutusvaahtoja.  

Näytteiden otossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää akkreditoitua laboratoriota.

22. Päästömittaukset ja niiden raportointi suoritetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti sekä asetuksen mukaisesti.

23. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa tarkkailua tarvittaessa erillisellä tarkkailua koskevalla päätöksellä.

Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset

24. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista, laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutuneista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta sekä energiankäytöstä on pidettävä kirjaa. Mittaustulokset on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä siten, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa, että ympäristöluvassa määrättyjä toimintaa koskevia vaatimuksia ja päästöjen raja-arvoja noudatetaan.

Seurantakirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, tulee säilyttää vähintään kuuden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Tarvittaessa kirjanpidosta on tehtävä valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteja. Kirjanpidossa on otettava huomioon jätelain asiaa koskevat vaatimukset.

Pohjaveden tarkkailutulokset havaintopaikkatietoineen tulee lähettää Salon kaupungin kirjaamoon sekä lisäksi hakijan tulee sopia vesinäytteet analysoivan laboratorion kanssa tarkkailun tulosten siirtämisestä suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään.

25. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä laitoksen toiminnan raportointi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään sähköisesti sekä toimittaa siitä kopio Salon kaupungin kirjaamoon arkistointia varten.

Raportin tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

- häiriötilanteet

- käytettyjen polttoaineiden määrästä ja laadusta energiantuotantoyksiköittäin sekä käytettyjen kemikaalien määrästä ja laadusta

- energiantuotanto

- säiliötarkastukset sekä suoja-altaiden tarkastukset

- eri energiantuotantoyksiköiden käyttötunnit

- rikkidioksidin (SO2), typenoksidien (NO2) ja hiukkasten sekä hiilidioksidin (CO2foss ja CO2bio) kokonaispäästöt

- toiminnassa syntyneiden tuhkan ja muiden jätteiden määrästä ja laadusta sekä niiden toimituspaikoista

- maaperäanalyysit

- melumittaukset sekä

- savukaasupäästöjen mittausraportit, jollei niitä ole erikseen toimitettu toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa vuosiraportissa ilmoitettavista tiedoista. Kirjanpito on säilytettävä kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

Toiminnan lopettamista koskevat määräykset

26. Toiminnan harjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvovalle ympäristöviranomaiselle toiminnan merkittävistä muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamissuunnitelmista, energialähteen muutoksista tai rakenteiden korjauksista.

27. Toiminnan päättyessä toiminnanharjoittajan on esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma hyväksyttäviksi vähintään 6 kk ennen täytäntöönpanoa energiantuotantoyksikön rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa suunnitelmiin liittyviä tarvittavia määräyksiä.

Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi siten kuin jätelaissa säädetään. Toiminnan lopettamisen jälkeisistä vastuista säädetään ympäristönsuojelulain 94 §:ssä. (1065/2017 § 20)

Toiminnan päättyessä tai rakenteiden uusimisen yhteydessä alueen maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä ja alue tarvittaessa puhdistettava. (YSL 133 §)

Lopettamiseen liittyvät toimet on raportoitava Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa niiden päättymisestä.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Lainvoimaisuus

Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (ympäristönsuojelulaki 198 §).

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Luvan saaja voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 201 §)

Korvattavat päätökset

Lopullisella päätöksellä korvataan Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 09.11.2022 § 122 myöntämä ympäristölupa.

PERUSTELUT

Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, alueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Kevyen polttoöljyn varastointi ja sen käyttö lisää pohjaveden pilaantumisriskiä tällä Märynummen tärkeällä pohjavesialueella. Salon vesilaitos on lausunnossaan kuvannut Märynummen vedenottamoa kriittiseksi talousveden tuotannon kannalta. Tässä lupapäätöksessä asiaa on ratkottu siten, että nestemäisen polttoaineen käytölle ja varastoinnille on hakemuksesta annettu uusi, kohtuullinen määräaika polttoaineen vaihtamiseen, mutta kuitenkin kehotus aloittaa heti selvitystyö polttoaineen vaihtamiseksi, jotta määräajan umpeuduttua ei olla jälleen samassa tilanteessa ratkomassa jatkoaikaa polttoöljyn käytölle. Koska kiinteistöllä tulee olemaan lämmitystarpeen omaavia rakennuksia sairaalan lopettamisen jälkeenkin, käyttötarkoituksen ja/tai omistajan vaihtuminen ei tule päättämään lämmitystarpeen uusimisen tarvetta.

Jatkoaikaa voidaan myöntää koska pohjaveden suojaamiseen on nyt ryhdytty. Sammutusvesialtaan rakentaminen on käynnistetty, varavoimalan dieselsäiliö ja sen suoja-allas on uusittu, dieselsäiliön tankkauspaikalle tullaan asentamaan suojaus syksyn 2026 aikana. Lisäksi suojaamaton, traktorin diesel-tankkauspiste poistetaan ja sen maaperän tilaa on selvitetty. Säiliöiden tarkastuksista on huolehdittu ja suoja-altaiden kunto tullaan tarkastamaan tämän päätöksen määräyksessä sanotun mukaisesti syksyllä 2026. Öljynsiirtoputkiston painekoe on tehty vuonna 2026. Kasvillisuus pääöljysäilön ja suoja-altaan välittömästä läheisyydestä on poistettu. Valvontaa on tehostettu. Näillä toimilla on katsottu voitavan myöntää jatkoaika kevyen polttoöljyn käytölle tällä pohjaveden muodostumisalueelle siksi aikaa, kunnes pohjavedelle vaarattomampi polttoaine saadaan käyttöön.     

Pohjavesialue on vesienhoidossa luokiteltu kaudelle 2022–2027 selvityskohteeksi, mutta riskiluokittelu on päivitetty vuonna 2025 tulevaa vuosien 2028–2033 vesienhoitokautta varten. Päivitetyn riskiluokittelun perusteella Märynummen pohjavesialue luokitellaan kemiallisen tilan osalta riskialueeksi pohjavedessä havaittujen ihmistoiminnasta peräisin olevia haitta-aineiden vuoksi. Tässä päätöksessä määrätyillä toimenpiteillä vähennetään riskiä pohjaveden pilaantumiselle polttoöljyn pilaamisen aiheuttamalta riskiltä. Polttoöljyn käytön sallimisella vain kolmeksi vuodeksi halutaan riskiaikaa lyhentää.

Määräys 1. Jotta uuden lämpölaitoksen rakentaminen ehditään määräajassa toteuttaa, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa laitoksen valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.9.2027 mennessä selvitys, mitä polttoainetta lämpölaitos tulee käyttämään annetun määräajan 1.9.2029 jälkeen. Myös valvojalla tulee olla riittävä aika perehtyä asiaan sekä tarvittaessa antaa ohjeistuksia.

Määräykset 2.ja 3. on asetettu laitoksen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen yhteydenpidon ja valvonnan tueksi sekä toimintaa koskevan ympäristölainsäädännön noudattamiseksi. Laitoksen toiminnassa on noudatettava ympäristönsuojelulakia, jätelakia ja laitoksen toimintaa koskevia valtioneuvoston asetuksia. Laitoksen ympäristönsuojeluvaatimusten lähtökohtana on pohjaveden suojelu, ympäristö- ja terveyshaittojen ennalta ehkäiseminen sekä päästöjen hallinta ja vähentäminen.

Nestemäisten polttoaineiden varastointi ja käsittely

Lupamääräykset 4.-7. on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 52 §:n ja asetuksen 1065/2017 10 §:n ja 13 §:n nojalla. Näillä toimenpiteillä on katsottu jatkoaikaa voitavan myöntää. Asianmukaisilla suojausrakenteilla estetään päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin myös onnettomuustilanteessa. Toiminta on mahdollista järjestää siten, että se vähentää pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lämpölaitoksella on sattunut yhteensä kaksi öljyvahinkoa vuosina 2008 ja 2015.

Päästöt ilmaan

Lupamääräys 8. Määräys on annettu PIPO-asetuksen (VNA 1065/2017) ja naapuruussuhdelain 17 §:n tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Ottaen huomioon hakemuksessa esitetty, ei asiasta ole tarpeen määrätä yksityiskohtaisemmin.

Päästöt pintavesiin ja viemäriin

Lupamääräys 9.-11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toiminnassa syntyvien jätevesien määrästä ja laadusta asianmukaisen käsittelyn ja johtamisen toteuttamiseksi. Määräykset laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin, hulevesien käsittelystä ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi mahdolliset palonsammutusvedet on pystyttävä keräämän talteen.

Vesihuoltolain (119/2001) 17d §:n mukaan hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, ellei vesihuoltolaitos kykene huolehtimaan jätevesiviemäriin johdettavasta hulevedestä taloudellisesti ja asianmukaisesti. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 41 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet ja muut pilaavia aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla:

1) vesihuoltolaitoksen päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi ja muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi;

2) lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän hyödyntämisen ja loppukäsittelyn varmistamiseksi;

3) viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;

4) jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;

5) viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi.

Päästöt pintavesiin ja viemäriin

Määräykset 9. ja 10. Maaperää likaavia päästöjä tulee ehkäistä ennakolta. Estämällä maaperän likaantumista suojellaan samalla pohjaveden laatua. Mahdollisesti öljyä sisältävät hulevedet johdetaan pohjavesialueelta pois hulevesiverkostoa käyttäen. Puhtaiden alueiden hulevesiä ei tule tarpeettomasti johtaa pohjaveden muodostumisalueelta pois, sillä se vähentää muodostuvan pohjaveden määrää.

Määräyksessä 11. on kielletty vaarallisten kemikaalien johtaminen viemäriverkostoon. Glykolin käyttöä ei ollut ilmoitettu hakemuksessa kun vesilaitos antoi siitä lausuntonsa. Glykoli saa vaarallisen kemikaalin luokituksen eikä se sovi laskettavaksi viemäriverkostoon. Puhdistamattomana tai jätevedenpuhdistamon biologisen prosessin läpi päästessään glykoli kuluttaa vedestä happea ja on erittäin myrkyllistä vesistöille.

Laitoksen sijainti kuuluu Halikonjoen valuma-alueeseen. Toiminnasta ei pitäisi aiheutua päästöjä pintavesiin, joten toiminnalla ei ole vaikutuksia vesienhoidon tavoitteisiin.

Jätteet, niiden varastointi ja käsittely

Lupamääräykset 12. ja 13. Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu jätelain perusteella määräyksiä. Toiminnassa syntyvien jätteiden hallitsematon käsittely voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Jäte laki määrittää jätteeksi esineen, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Siten esimerkiksi käytöstä poistettu diesel-öljysäiliö tulee poistaa jätteenä.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä laitoksen toiminnassa muodostuvan jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, jätelain 8 §:n mukaisen etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Laitoksen käytössä on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä.

Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Melu

Määräys 14. Melua koskeva määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen (1065/2017) mukaisena toimialakohtaisena määräyksenä. Jos meluhaittaa esiintyy, valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnasta aiheutuva melutaso ja ryhtyvän toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

Lupamääräykset 15.–19. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan varmistamiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi sekä valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. Suunnitelmallinen varautuminen vahinkotilanteisiin ehkäisee ympäristö- ja terveyshaitan syntymistä.

Ympäristönsuojelulain 134 §:n mukaan, jos maaperään tai pohjaveteen on päässyt jätettä tai muuta ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä yleiseen hätänumeroon sekä valvontaviranomaiselle.

Ympäristönsuojelulain 14 §:n mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää muuta lain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Ympäristönsuojelulain 123 §:n tarkoittamista häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa viipymättä ilmoituksen jälkeen toimitettava viranomaiselle suunnitelma, jonka mukaisesti toiminnan päästöjä ja jätteitä sekä niistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista voidaan rajoittaa poikkeuksellisen tilanteen aikana.

Tarkkailumääräykset

Toiminnan tarkkailua koskevat lupamääräykset 20.-23. on annettu ympäristönsuojelulain 62 §:n nojalla ja ne ovat riittäviä laitoksen toiminnan, päästöjen ja vaikutusten tarkkailemiseksi.

Ympäristönsuojelulain nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta. Ympäristönsuojelulain mukaan luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Rakenteiden, laitteiden ja erottimien tarkkailua koskevat määräykset on annettu, jotta voidaan varmistaa niiden toimivuus ja estää mahdolliset haitat ennakolta.

Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (209 §)

Lupamääräyksessä 21. glykoli on lisätty pohjavedestä tarkkailtaviin aineisiin yhden kerran, koska aiemmin sitä ei ole analysoitu eikä ilmoitettu käytettävän. Rakennuksissa Lepola sekä keittiörakennus on 25.6.2026 saadun selvityksen mukaan glykolia laitteistoissa yhteensä noin 100 litraa ja glykolitynnyri on varastoitu lämpölaitoksella. Hakijan mukaan glykolitynnyri on kesä-heinäkuun 2026 aikana poistettu lämpölaitokselta eikä sitä siis enää varastoida lämpölaitoksella

Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset

Lupamääräykset 24. ja 25. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat velvoitteet perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin sekä niiden nojalla annettujen asetusten, kuten PIPO-asetuksen vaatimuksiin. Lupamääräysten noudattamisen seuranta edellyttää kirjanpitoa ja raportointia.

Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin tämän päätöksen valvontaa varten ja siten vuosiraportointi tulee tehdä valvontaviranomaisen ohjeistamana ja valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Laitoksen toimintaa koskevia päästötietoja ja muita tietoja tarvitaan sekä kansallista että EU-tilastointia ja raportointia varten.

Toiminnan lopettamista koskevat määräykset

Ympäristönsuojelulain mukaan valvontaviranomaiselle on viipymättä ilmoitettava toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä ja toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen.

Määräys suunnitelman esittämisestä Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle on asetettu toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten riittävyyden varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. Asian käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 96 §:ssä säädetään.

Täytäntöönpanoa koskevat perustelut

Toiminnan aloittaminen lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta on hyväksytty, koska pohjaveden suojaustoimenpiteitä on merkittävästi lisätty ja samalla on kuitenkin tässä päätöksessä kehotettu VARHAa aloittamaan heti selvitysten tekeminen polttoaineen vaihtamiseksi pohjavettä vähemmän vaarallisempaan laatuun.

Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan hyväksyä hakijan esittämästä perustellusta syystä toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen pitää hakijan perusteluja riittävänä. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin

Lupa- ja valvontavirasto lausuu, että teknisin ja toiminnallisin suojausratkaisuin tulee varmistaa, ettei mahdollisissa poikkeus- tai vahinkotilanteissakaan toiminnasta voi aiheitua pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 17 §) vastaisia seurauksia. Luettelo yksityiskohtaisista toimenpiteistä on kaikki laitettu tämän päätöksen määräyksiin.

- Polttoainesäiliöiden suoja-altaiden tiiviys tulee varmistaa sekä varustaa ne hälytys- ja vuodonilmaisulaittein. Säiliöt on tarkistettava säännöllisesti ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Lupamääräys nro 7. Määräaika toimenpiteelle 16.11.2026 mennessä ja raportointi valvovalle viranomaiselle.

- Myös varavoimalan osalta tankkauspaikan tulee olla rakennettu tiiviiksi niin, että mahdolliset vuodot voidaan havaita välittömästi ja kerätä talteen. Tämä on kirjoitettu lupamääräykseen nro 10.

- Mahdollisessa tulipalotilanteessa tulee analysoitaviin aineisiin lisätä PFAS yhdisteet, erityisesti tilanteissa, joissa sammutusvesien mukana on käytetty tai voidaan käyttää fluorattuja sammutusvaahtoja. Tämä on kirjoitettu lupamääräykseen nro 21.

- Lupa kevyen polttoöljyn jatkokäyttöön tulee myöntää enintään 3 vuodeksi. Jatkoaika kevyen polttoöljyn käytölle on myönnetty enintään 1.9.2029 saakka.

- Käytöstä poistetut rakenteet (ml vanhat dieselöljysäiliöt) tulee poistaa. Tämä on kirjoitettu lupamääräykseen nro 12. Myös lopettamistoimet, määräys 27., edellyttää rakenteiden poistamista.

- Öljy- tai kemikaalivahingon sattuessa tulee ilmoittaa välittömästi      hätänumeroon 112. Tämä on kirjoitettu päätöksenmääräykseen nro 17.

- Toiminnan päättyessä tai rakenteiden uusimisen yhteydessä alueen maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä ja alue tarvittaessa puhdistettava. Tämä on kirjoitettu päätöksen määräykseen nro 27.

- Hakijan tulee sopia vesinäytteet analysoivan laboratorion kanssa tarkkailun tulosten siirtämisestä suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. Tämä on kirjoitettu lupamääräykseen nro 24.

Terveydensuojeluviranomainen lausuu, että lämpökeskuksen toiminta ei saa vaarantaa Märynummen vedenottamon talousveden laatua. Tämä on otettu huomioon lyhentämällä haettua jatkoaikaa kolmeen vuoteen kevyen polttoöljyn käytölle. Päätöksen määräykset sisältävät lisäksi useita yksittäisiä toimenpiteitä, joilla vähennetään riskiä pilata maaperää ja pohjavettä.

Lisäksi terveydensuojeluviranomainen huomauttaa lämpökeskuksen öljylaitteistojen ja -putkistojen kunnon seuraamisesta ja sen säännöllisyydestä. Laitoksen putkistoja on koeponnistettu ja säiliöt on tarkastettu. Nyt myös suoja-altaat tulevat tarkastettaviksi.

Terveydensuojeluviranomaisen mukaan on suositeltavaa, että kevyen polttoöljyn öljyhiilivetyjakeiden (C10-C20) seurantaa lisätään lämpökeskuksen viereisissä pohjavesihavaintoputkissa. Tarkkailuun on lisätty glykoli ainakin kertaluonteisesti, ja öljyhiilivedyn tarkkailun lisääminen on harkinnassa. Maaperästä otetaan näytteitä liittyen suojauksien rakentamisiin (esim. sammutusvesiallas).  

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lausuu, että voi antaa uuden päätöksen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa vasta vireillä olevan ympäristöluvan ratkaisun jälkeen. Pelastuslaitos ja ympäristönsuojeluviranomainen ovat tehneet tälle laitokselle yhteistarkastuksia ja tiedonkulusta on huolehdittu.

Pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan suunnitellut ja toteutettavat toimenpiteet ovat riittäviä kemikaaliturvallisuussäädösten mukaisten vaatimusten täyttämiseksi edellyttäen, että toimenpiteiden kaikki vaiheet suunnitellaan, valvotaan ja dokumentoidaan yhtenäiseksi laadunvarmistamisen asiakirjakokonaisuudeksi. Työvaiheiden suunnitelmat tulee esittää valvontaviranomaiselle ennen niiden toteuttamista sekä osoittaa valvontaviranomaisille mahdollisuus työvaiheiden aikaisiin katselmuksiin kohteissa. Tämä päätös toimitetaan kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle tiedoksi.

Liikelaitos Salon Vesi lausuu, että se ei puolla ympäristöluvan myöntämistä toiminnan jatkamiseksi Märynummen pohjavesialueella. Pohjavesialueella sijaitsee Salon Veden Märynummen vedenottamo, josta pohjavettä pumpataan kulutukseen keskimäärin 600 m³/vrk. Vedenottamo on kriittinen talousveden tuotannon kannalta. Tämä päätös lyhentää haettua määräaikaa kevyen polttoöljyn käytölle. Sen lisäksi tämä päätös sisältää useita määräyksi toimenpiteineen, joilla suojataan pohjavettä tämän uuden määräajan aikana. Valvonnan avulla varmistetaan, että toimenpiteet toteutetaan. Tämän päätöksen määräys nro 1. velvoittaa toimittamaan ympäristöviranomaiselle 1.9.2027 mennessä, kaksi vuotta ennen kevyen polttoöljyn käytön päättämistä, selvityksen mitä polttoainetta tullaan jatkossa käyttämään. Tällä velvoitteella varmistetaan, että ei jouduttaisi tilanteeseen, jossa lähdettäisiin hakemaan jälleen uutta jatkoaikaa kevyen polttoöljyn käytölle.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8 §, 14-17 §, 28 §, 39 §, 48-49 §, 51-53 §, 58 §, 62, 65-67 §, 70 §, 83 §, 85 §, 87 §, 89 §, 94 §, 103 §, 133-135 §, 190, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 §

Jätelaki (646/2011) 5 §, 12-13 §, 15 §, 20 §, 28-29 §, 72 §, 118 § ja 120 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 7-9 §

Laki eräistä naapurussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätöksen mukaiset yleiset melutason ohjearvot 993/1992

PiPo-asetus (1065/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tästä päätöksestä peritään käsittelymaksuna yhteensä 4 355 €. Hakemus toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta -päätös 210 € sekä Energiantuotantolaitoksen ympäristölupa 4145 €.

Maksu perustuu Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.6.2023 § 64 taksaan § 3 taulukko kohtaan energiantuotantolaitos, joka käyttää pohjavesialueella nestemäistä polttoainetta sekä kohtaan YSL 199 § maksut toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Esittelijä

Rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja

Päätösehdotus

Päätös

Tiedoksianto Päätöksestä ilmoitetaan osoitteessa www.salo.fi/kuulutukset. Asiakirjat valitusosoituksineen ovat nähtävillä www.salo.fi, kaupunki ja päätöksenteko, esityslistat ja pöytäkirjat, rakennus- ja ympäristölautakunta 26.8.2026.

Päätös

Hakija

Salon kaupunki, ympäristöterveydenhuolto

Lupa- ja valvontavirasto, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Liikelaitos Salon Vesi

Tieto päätöksestä

Asianosaiset