RSS-linkki
Kokousasiat:https://salo10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Opetuslautakunta
Esityslista 10.11.2026/Asianro 91
Oikaisuvaatimus, Salon lukion rehtorin viranhaltijapäätös 14.10.2026 § 34, rekrytointi, tuntiopettajan sijaisuus, ue, et, ps, fi ajalle 30.9.-30.11.2026, Lukiokoulutuksen yksiköt, Salon lukio
Opetuslautakunta 10.11.2026
5585/01.01.01.02/2026
Valmistelija
kaupunginlakimies Niclas Sundman, niclas.sundman@salo.fi, 02 778 2059
Salon lukion rehtori on tehnyt viranhaltijapäätöksen 14.10.2026 § 34 henkilön valinnasta tuntiopettajan viran sijaisuuteen (uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia ja filosofia) ajalle 30.9.-30.11.2026.
Virkaa hakenut ************ on jättänyt edellä mainitusta valintapäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että lautakunta kumoaa tehdyn päätöksen. Oikaisuvaatimus on kokousasian oheismateriaalina.
Oikaisuvaatimuksen keskeisinä perusteluina on esitetty, että päätöksen tehnyt viranhaltija on jäävi, oikaisuvaatimuksen tekijää on syrjitty asiassa, nimitetty henkilö on oikaisuvaatimuksen tekijää vähemmän ansioitunut, nimitetty henkilö ei ole kelpoinen virkaan, nimityspätös ei ole tarkoituksenmukainen ja että nimitys on ollut toimivallan käyttämistä sellaiseen, johon toimivalta ei ole ollut käytettävissä.
Virkaan valitulle on asianosaisena varattu hallintolain 34 §:n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksesta. Asianosaisen asiassa antama vastine on kokousasian oheismateriaalina. Asian oheismateriaalina on lisäksi Salon lukion rehtorin kirjallinen vastine asiassa.
Päätöksentekomenettelyn tapahtumienkulusta
Salon lukion rehtori on alunperin viranhaltijapäätöksellään 29.9.2026 § 24 valinnut kyseessa olevassa rekrytoinnissa virkaan henkilön, mutta valittu henkilö ilmoitti heti päätöksenteon jälkeen, ettei hän ota virkaa vastaan. Virkaan on tämän jälkeen hallintosäännön 63 §:n nojalla tehdyllä uudella päätöksellä 30.9.2026 valittu toinen henkilö. Tämä virkavalintaa koskeva uusi 30.9.2026 tehty päätös on viranomaisen itseoikaisuna vielä korjattu 14.10.2026 annetulla uudella päätöksellä, koska viranhaltijapäätökseen kirjatut perustelut oli havaittu jääneet osin puutteelliseksi. Korjauksen kohteena oleva aiempi päätös asiassa on itseoikaisupäätöksellä siten poistettu ja korvattu nyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla Salon lukion rehtorin viranhaltijapäätöksellä 14.10.2026 § 34/2026, jolla virkavalintaa koskeva asia on myös tosiasiassa ratkaistu.
Sovellettavat säännökset ja periaatteet
Lukion aineenopettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen 10 § sisältää lukion aineenopettajan yleiset kelpoisuusvaatimukset. Säännöksen 1 momentin mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut 1) ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä ja 3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukaan sen estämättä, mitä sanotussa asetuksessa muualla säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.
Virkojen kelpoisuusvaatimuksia ja nimitysperusteita koskevan perustuslain 125:n §:n 2 momentin mukaan yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja taitoja ja tietoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen henkilön yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan liittyvät konkreettiset työtehtävät.
Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet.
Kunnallinen virantäyttö perustuu työnantajan tekemään kokonaisarviointiin sopivimmasta hakijasta ja lähtökohtaisesti työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava myös viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi pidempi työkokemus ei siten suoraan oikeuta valituksi tulemiseen.
Valinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista arvioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen.
Virkamiehen esteellisyydestä säädetään hallintolain 28 §:ssä. Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa.
Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Asian arviointi
Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että valintapäätöksen tehnyt viranhaltija on ollut asiassa jäävi. Viranhaltijan esteellisyys ratkaistaan hallintolain 28 §:n esteellisyysperusteiden perusteella. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty eikä asiassa ole muutoinkaan tullut ilmi taikka todettavissa mitään laissa tarkoitettua esteellisyysperustetta, jonka perusteella oikaisuvaatimuksenalaisen viranhaltijapäätöksen tehnyttä viranhaltijaa olisi pidettävä asiassa esteellisenä.
Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että nimitetty henkilö on oikaisuvaatimuksen tekijää vähemmän ansioitunut ja, että nimitetty henkilö ei ole kelpoinen virkaan. Viran hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimuksien osalta on todettu, että kelpoisuusvaatimus on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen (986/1998).
Haettavana ollut tehtävä on hakuilmoituksen mukaan ollut tuntiopettajan sijaisuus Salon lukiossa, ja hakuilmoituksessa opetettavina aineina on todettu uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia ja filosofia. Hakuilmoituksessa ilmoitetusta poiketen asiassa on hakuilmoituksen julkaisun jälkeen ilmennyt Salon lukion rehtorin asiassa antamassa vastineessa todetusti, että elämänkatsomustietoa ei ole opetettavana aineena sijaisuuden aikana, vaan sijaisuuden aikana opetettavina aineina ovat kaksi psykologian opintojaksoa, yksi uskonnon opintojakso ja yksi filosofian opintojakso. Kelpoisuusarvioinnissa keskeisenä on pidettävä tehtävään tosiasiassa sisältyviä työtehtäviä ja niitä koskevia kelpoisuusedellytyksiä.
Salon lukion asiassa antamassa vastineessa todetusti hakijoiden joukossa ei ole ollut lainkaan täyttä lukion aineenopettajan kelpoisuutta kaikkiin opetattaviin aineisiin omaavia hakijoita. Tapauksessa on kuitenkin joka tapauksessa ollut kysymys kahden kuukauden eli alle kuuden kuukauden kestoisesta tuntiopettajan sijaisuudesta. Kelpoisuusasetuksen mukaisesti kelpoiseksi katsotaan ja tehtävään voidaan tällöin valita henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällaisen lyhytkestoisen sijaisuuden osalta sovellettavaksi eivät siten tule kelposisuusasetuksessa määritellyt lukion aineenopettajan yleiset kelpoisuusvaatimukset.
Virkaan nimitetty henkilö on koulutukseltaan filosofian maisteri (uskontotiede) ja aineenopettajan pedagogiset opinnot suorittanut evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettaja, ja hän on sivuaineinaan opiskellut filosofiaa ja psykologiaa. Sivuaineiden osalta varsinaisten pätevyyksien on todettu olevan vielä täydentämättä. Virkaan nimitetyllä on lukiokokemuksen osalta todettu sijaisuuksia kolmen vuoden ajalta.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on koulutukseltaan muun ohella filosofian maisteri (historia) ja aineenopettajan pedagogiset opinnot suorittanut yhteiskuntaopin, elämänkatsomustiedon, maantieteen, matematiikan ja kemian aineenopettaja, jonka lisäksi opintoina on ilmoitettu laajalti muita erinäisiä opintoja, kuten pyskologian ja uskonnon opintoja. Oikaisuvaatimuksen tekijän osalta lukiokokemusta on todettu alle kaksi vuotta, josta kokemuksesta valtaosa on kertynyt 1990-luvulla.
Haettavana olevan tehtävän kannalta soveltuvaa koulutusta arvioitaessa voidaan todeta, että oikaisuvaatimuksen tekijällä on todettu olevan enemmän opintoja psykologian ja filosofian osalta, mutta virkaan nimitetyllä on uskonnon osalta opintoja enemmän.
Kelpoisuusedellytyksenä on kelpoisuusasetuksen mukaan riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Sekä virkaan nimitetty että oikaisuvaatimuksen tekijä on voitu kelpoisuusasetuksen 23 §:n perusteella ottaa hakijoina huomioon.
Kelpoisuusvaatimuksen täyttyessä ansiovertailussa hakijoiden ansioita tarkastellaan suhteessa tehtävään ja hakuilmoitukseen, eikä esimerkiksi korkeampi koulutus tai pidempi työkokemus sellaisenaan ratkaise ansioituneisuutta. Arvioinnissa voidaan koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi ottaa huomioon hakijoiden sellaiset henkilökohtaiset ominaisuudet ja valmiudet, joilla on objektiivisesti arvioiden merkitystä tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta.
Haastatteluun kutsuttavat valittiin hakemusasiakirjoista ilmenevien tehtävän kannalta merkityksellisten ansioiden ja valmiuksien perusteella. Virkaan nimitetyn hakemusteksti on rehtorin yhteenvedossa todettu hyväksi ja selkeäksi. Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemusteksti on todettu hajanaiseksi. Keskeistä merkitystä on myös annettu hakijoiden relevantille työkokemukselle. Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksesta ilmeni laaja-alainen koulutus ja useita tehtävään liittyviä opintoja. Hakemusasiakirjoista ei kuitenkaan muodostunut muihin haastatteluun valittuihin hakijoihin verrattuna sellaista kokonaiskuvaa hakijan tehtäväkohtaisista valmiuksista ja soveltuvuudesta, jonka perusteella hänet olisi arvioitu perustelluksi kutsua haastatteluun. Se, että hakijaa ei kutsuttu haastatteluun, ei siten ole perustunut hänen muodollisen kelpoisuutensa puuttumiseen, vaan hakemusasiakirjoista tehtyyn tehtäväkohtaiseen kokonaisarvioon.
Kaupungin työnantajana suorittamat työhaastattelut ovat osa nimityspäätöksen valmistelua. Haastatteluun kutsumisen merkitystä asian valmistelussa ei ole arvioitava erikseen, vaan osana ansiovertailua. Se, että useista hakijoista vain osa kutsutaan haastatteluun, kuuluu viranhakumenettelyn luonteeseen. Ratkaisevana on pidettävä sitä, onko ansiovertailu tehty asianmukaisesti ja onko virkaan valittu henkilö yleisten nimitysperusteiden mukaisesti ansioitunein, vaikka osaa virkaa hakeneista ei ole haastateltu.
Virkaan valittu henkilö täyttää tehtävän kelpoisuusasetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset ja on ollut työnantajan tekemän kokonaisarvioinnin perusteella hakijoista tehtävään soveltuvin. Suoritettua ansiovertailua voidaan pitää objektiivisesti arvioiden perusteltuna.
Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että valintapäätöksessä olisi tapahtunut syrjintää. Oikaisuvaatimuksessa ei yksilöidä selvästi, mihin laissa tarkoitettuun kiellettyyn syrjintäperusteeseen oikaisuvaatimuksen tekijän epäedullinen kohtelu perustuisi, mutta syrjintää esitetään tapahtuneen ainakin siinä, että muita hakijoita on kutsuttu haastatteluihin oikaisuvaatimuksen tekijän sijaan. Ottaen huomioon edellä todetut seikat hakijoiden ja virkaan valitun kelpoisuudesta sekä hakijoiden ansiovertailusta, oikaisuvaatimuksessa esitettyjen syrjintäväitteiden ei sellaisenaan voida katsoa muodostavan yhdevertaisuuslain 28 §:ssä tarkoitettua syrjintäolettamaa, joka olettama kaupungin tulisi väitteen mukaisena syrjivänä osapuolena kumota. Hakijoiden ansiovertailu ja valintapäätös ovat perustuneet työnantajan tekemään hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen ja hakemustekstin kokonaisvaltaiseen arviointiin, joiden perusteella ominaisuuksiltaan ja kokemukseltaan hakijajoukosta tehtävään soveltuvin hakija on valittu. Valintapäätöksen voidaan todeta perustuneen syrjimättömiin perusteisiin.
Virka on kuulutettu julkisesti haettavaksi ja valinta on edellä todetulla tavoin tehty asianmukaisesti hakijoiden ansiovertailun perusteella. Salon kaupungin hallintosäännön 61 §:n mukaisesti toimivalta palvelussuhteeseen ottamisessa asiassa on esimiesasemassa toimivalla rehtorilla. Toimivallan osalta asiassa ei ole todettavissa virhettä.
Valintapäätöstä on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Valinta on perustunut tehtävän sisältöön ja sen menestyksellisen hoitamisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin sekä hakijoista tehtyyn kokonaisarvioon. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella tehtävään valitun henkilön valintaa voitaisiin pitää tehtävän tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta perusteettomana.
Edellä valmistelussa mainitut seikat huomioon ottaen oikaisuvaatimuksessa esitetyt seikat eivät anna aihetta päätöksen muuttamiselle.
Esittelijä
Sivistyspalveluiden johtaja
Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättää edellä valmistelusta ilmenevin perustein hylätä oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan.
Päätös
Tiedoksianto
Asianosaiset