Dynasty tietopalvelu
Salon kaupunki RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://salo10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://salo10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Opetuslautakunta
Esityslista 10.11.2026/Asianro 92


Kokousasian teksti

 

Oikaisuvaatimus, Salon lukion rehtorin viranhaltijapäätös 9.10.2026 § 31, rekrytointi, päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteinen tehtävä toistaiseksi 1.10.2026 alkaen, historia ja yhteiskuntaoppi, Lukiokoulutuksen yksiköt, Salon Lukio

 

Opetuslautakunta 10.11.2026  

5394/01.01.01.01/2026

 

 

Valmistelija

kaupunginlakimies Niclas Sundman, niclas.sundman@salo.fi, 02 778 2059

 

Salon lukion rehtori on tehnyt viranhaltijapäätöksen 9.10.2026 § 31 henkilön valinnasta päätoimisen historian ja yhteiskuntaopin tuntiopettajan virkaan Salon lukioon.

 

Virkaa hakenut ************ on jättänyt edellä mainitusta valintapäätöksestä 16.10.2026 päivätyn oikaisuvaatimuksen ja täydentänyt oikaisuvaatimusta 19.10.2026. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että lautakunta kumoaa tehdyn päätöksen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että päätöksen täytäntöönpano keskeytetään ja että oikaisuvaatimuksen tekijä valitaan virkasuhteeseen. Oikaisuvaatimus on kokousasian oheismateriaalina.

 

Oikaisuvaatimuksen keskeisinä perusteluina on esitetty, että oikaisuvaatimuksen tekijää on syrjitty asiassa, nimitetty henkilö on oikaisuvaatimuksen tekijää vähemmän ansioitunut, nimitetty henkilö ei ole kelpoinen virkaan, hakuilmoitusta on väärin muutettu hakuprosessissa, nimityspätös ei ole tarkoituksenmukainen ja että nimitys on ollut toimivallan käyttämistä sellaiseen, johon toimivalta ei ole ollut käytettävissä.

 

Virkaan valitulle on asianosaisena varattu hallintolain 34 §:n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksesta. Asianosaisen asiassa antama vastine on kokousasian oheismateriaalina. Asian oheismateriaalina on lisäksi Salon lukion rehtorin kirjallinen vastine asiassa.

 

 

Päätöksentekomenettelyn tapahtumienkulusta

 

Salon lukiossa on ollut haettavana tuntiopettajan tehtävä hakuajalla 1.9. – 16.9.2026 ja 24.9. – 8.10.2026.

 

Ensimmäisen hakuajan päätyttyä hakuilmoituksessa havaittiin virhe: opetettavaksi aineeksi oli historian ja yhteiskuntaopin lisäksi kirjattu yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskasvatus ei ole lukion oppiaine vaan painotuslinjalla annettavaa opetusta.

 

Hakuilmoituksen epäselvän muotoilun vuoksi asiassa tehtiin täyttämättäjättämispäätös 22.9.2026 ja hakuaikaa jatkettiin ajalle 24.9. – 8.10.2026 hakuilmoitus korjattuna. Jo saapuneet hakemukset ja haastattelut huomioitiin. Hakujan päätyttyä asiassa on tehty nyt oikaisuvaatimuksenalainen valintapäätös 9.10.2026 § 31.

 

 

Sovellettavat säännökset ja periaatteet

 

Lukion aineenopettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

 

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen 10 § sisältää lukion aineenopettajan yleiset kelpoisuusvaatimukset. Säännöksen 1 momentin mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut 1) ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä ja 3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

 

Virkojen kelpoisuusvaatimuksia ja nimitysperusteita koskevan perustuslain 125:n §:n 2 momentin mukaan yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

 

Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja taitoja ja tietoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen henkilön yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan liittyvät konkreettiset työtehtävät.

 

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet.

 

Kunnallinen virantäyttö perustuu työnantajan tekemään kokonaisarviointiin sopivimmasta hakijasta ja lähtökohtaisesti työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava myös viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi pidempi työkokemus ei siten suoraan oikeuta valituksi tulemiseen.

Valinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista arvioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen.

 

Julkisesta hakumenettelystä säädetään kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 4 §:ssä. Säännöksen mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää lähtökohtaisesti julkista hakumenettelyä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 108 §:ssä tai hyvinvointialueesta annetun lain 113 §:ssä säädetyllä tavalla. Virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä.

 

Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa.

 

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

 

 

Asian arviointi

 

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että nimitetty henkilö on oikaisuvaatimuksen tekijää vähemmän ansioitunut ja, että nimitetty henkilö ei ole kelpoinen virkaan. Viran hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimuksien osalta on todettu, että kelpoisuusvaatimus on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen (986/1998).

 

Haettavan ollut tehtävä on hakuilmoituksen mukaisesti ollut päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteinen tehtävä toistaiseksi Salon lukiossa opetettavina aineina historia ja yhteiskuntaoppi.

 

Virkaan nimitetty henkilö on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja aineenopettajan pedagogiset opinnot suorittanut historian sekä yhteiskuntaopin aineenopettaja. Virkaan nimitetyllä on todettu työkokemusta lukiossa neljän vuoden ajalta. Yrittäjyyskasvatus ei ole erillistä pätevyyttä edellyttä lukion oppiaine, mutta yrittäjyyskasvatuksen opettamista koskevan kokemuksen osalta virkaan nimitetty on muun ohella opettanut yrittäjyysopintojaksoja, lukiolaisen sijoittajakoulua ja yrittäjyyskursseja Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa.

 

Oikaisuvaatimuksen tekijä on koulutukseltaan muun ohella filosofian maisteri (historia) ja aineenopettajan pedagogiset opinnot suorittanut yhteiskuntaopin, elämänkatsomustiedon, maantieteen, matematiikan ja kemian aineenopettaja, jonka lisäksi opintoina on ilmoitettu laajalti muita erinäisiä opintoja. Oikaisuvaatimuksen tekijän osalta lukiokokemusta on todettu alle kaksi vuotta, josta kokemuksesta valtaosa on kertynyt 1990-luvulla. Yrittäjyyskasvatuksen osalta oikaisuvaatimuksen tekijällä on todettu opintoja yrittäjyyskasvatuksesta ja ekonomin oppinnot, mutta ei opetuskokemusta.

 

Virkaan nimitetty ja oikaisuvaatimuksen tekijä on molemmat voitu huomioida ja huomioitu kelpoisina virkaan.

 

Kelpoisuusvaatimuksen täyttyessä ansiovertailussa hakijoiden ansioita tarkastellaan suhteessa tehtävään ja hakuilmoitukseen, eikä esimerkiksi korkeampi koulutus tai pidempi työkokemus sellaisenaan ratkaise ansioituneisuutta. Arvioinnissa voidaan koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi ottaa huomioon hakijoiden sellaiset henkilökohtaiset ominaisuudet ja valmiudet, joilla on objektiivisesti arvioiden merkitystä tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta.

 

Haastatteluun kutsuttavat valittiin hakemusasiakirjoista ilmenevien tehtävän kannalta merkityksellisten ansioiden ja valmiuksien perusteella. Virkaan nimitetty ja oikaisuvaatimuksen tekijä ovat molemmat kelpoisia virkaan. Keskeistä merkitystä on annettu hakijoiden relevantille työkokemukselle. Virkaan nimitetyllä on ollut selvästi enemmän työkokemusta lukiossa opettamisesta ja hänellä on ollut kokemusta myös yrittäjyyskasvatuksen opettamisesta. Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksesta ilmeni laaja-alainen koulutus. Oikaisuvaatimuksen tekijästä ei kuitenkaan ole ollut hakemusasiakirjoista muodostettavissa muihin haastatteluun valittuihin hakijoihin verrattuna sellaista kokonaiskuvaa hakijan tehtäväkohtaisista valmiuksista ja soveltuvuudesta, jonka perusteella hänet olisi arvioitu perustelluksi kutsua haastatteluun. Se, että hakijaa ei kutsuttu haastatteluun, ei siten ole perustunut hänen muodollisen kelpoisuutensa puuttumiseen, vaan hakemusasiakirjoista tehtyyn tehtäväkohtaiseen kokonaisarvioon.

 

Kaupungin työnantajana suorittamat työhaastattelut ovat osa nimityspäätöksen valmistelua. Haastatteluun kutsumisen merkitystä asian valmistelussa ei ole arvioitava erikseen, vaan osana ansiovertailua. Se, että useista hakijoista vain osa kutsutaan haastatteluun, kuuluu viranhakumenettelyn luonteeseen. Ratkaisevana on pidettävä sitä, onko ansiovertailu tehty asianmukaisesti ja onko virkaan valittu henkilö yleisten nimitysperusteiden mukaisesti ansioitunein, vaikka osaa virkaa hakeneista ei ole haastateltu.

 

Virkaan valittu henkilö täyttää tehtävän kelpoisuusasetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset ja on ollut työnantajan tekemän kokonaisarvioinnin perusteella hakijoista tehtävään soveltuvin. Suoritettua ansiovertailua voidaan pitää objektiivisesti arvioiden perusteltuna.

 

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että valintapäätöksessä olisi tapahtunut syrjintää. Syrjintää on esitetty tapahtuneen muun muassa sen takia, että hakulomakkeessa on pakotettu vastaamaan turvakieltoa koskevaan kysymykseen. Muilta osin oikaisuvaatimuksessa ei yksilöidä selvästi, mihin laissa tarkoitettuun kiellettyyn syrjintäperusteeseen oikaisuvaatimuksen tekijän epäedullinen kohtelu perustuisi, mutta syrjintää esitetään tapahtuneen ainakin siinä, että muita hakijoita on kutsuttu haastatteluihin oikaisuvaatimuksen tekijän sijaan.

 

Hakulomakkeessa on tullut vastata kysymykseen siitä, onko hakijalla maistraatin myöntämä väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 36 §:n mukainen turvakielto. Turvakieltoa kysytään hakemuksessa, koska julkisuuslain 24 §:n 1 mom. 31 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta tai tiedon matkaviestimen sijaintipaikasta, samoin kuin asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan tai tilapäisestä asuinpaikastaan samoin kuin puhelinnumerosta ja muista yhteystiedoista, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Turvakiellon olemassaoloa tiedustellaan hakulomakkeella, jotta kaupunki voi varmistua siitä, ettei se julkaise hakijasta tietoja, joita turvakiellolla suojataan. Turvakiellon kysymisen ei voida katsoa tarkoittavan tai johtavan syrjintään hakumenettelyssä.

 

Muilta osin ottaen huomioon edellä asiassa todetut seikat hakijoiden ja virkaan valitun kelpoisuudesta sekä hakijoiden ansiovertailusta, oikaisuvaatimuksessa esitettyjen syrjintäväitteiden ei sellaisenaan voida katsoa muodostavan yhdevertaisuuslain 28 §:ssä tarkoitettua syrjintäolettamaa, joka olettama kaupungin tulisi väitteen mukaisena syrjivänä osapuolena kumota. Hakijoiden ansiovertailu ja valintapäätös ovat joka tapauksessa perustuneet työnantajan tekemään hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen ja hakemustekstin kokonaisvaltaiseen arviointiin, joiden perusteella ominaisuuksiltaan ja kokemukseltaan hakijajoukosta tehtävään soveltuvin hakija on valittu. Valintapäätöksen voidaan todeta perustuneen syrjimättömiin perusteisiin.

 

Virka on kuulutettu julkisesti haettavaksi ja valinta on edellä todetulla tavoin tehty asianmukaisesti hakijoiden ansiovertailun perusteella. Salon kaupungin hallintosäännön 61 §:n mukaisesti toimivalta palvelussuhteeseen ottamisessa asiassa on esimiesasemassa toimivalla rehtorilla. Toimivallan osalta asiassa ei ole todettavissa virhettä.

 

Valintapäätöstä on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Valinta on perustunut tehtävän sisältöön ja sen menestyksellisen hoitamisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin sekä hakijoista tehtyyn kokonaisarvioon. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella tehtävään valitun henkilön valintaa olisi pidettävä tehtävän tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta perusteettomana.

 

Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu, että päätöksen täytäntöönpano kielletään. Kuntalain 143 §:n mukaan kunnan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

 

Sekä oikaisuvaatimuksen pääasia että esitetty vaatimus täytäntöönpanon keskeyttämisestä on tällä kokousasialla käsitelty viipymättä ensimmäisessä mahdollisessa oikaisuvaatimuksen käsittelevän toimielimen kokouksessa. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua asiassa hyödyttömäksi taikka vaaranna oikaisuvaatimuksen tekijän oikeusturvaa. Asiassa ei ole esitetty tai tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden vuoksi päätöksen täytäntöönpanoa olisi tässä vaiheessa perusteltua keskeyttää tai kieltää, jonka vuoksi täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva tulee hylätä.

 

Edellä valmistelussa mainitut seikat huomioon ottaen oikaisuvaatimuksessa esitetyt seikat eivät anna aihetta päätöksen muuttamiselle.

 

 

Esittelijä

Sivistyspalveluiden johtaja

 

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättää edellä valmistelusta ilmenevin perustein hylätä vaatimuksen oikaisuvaatimuksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä sekä hylätä oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan.

 

Päätös

 

 

Tiedoksianto

Asianosaiset