Kuulutus 415/2026

Poikkeaminen 734-2-10-10

Kaupunginhallitus 28.09.2026 § 325

4849/10.03.00.03/2026

Valmistelija

Kaavoitusarkkitehti Eeva Huittinen, eeva.huittinen@salo.fi,02 778 5101, Asemakaavapäällikkö Virpi Elovaara, virpi.elovaara@salo.fi, 02 778 5114

Hakemus ja hanke

Kiinteistö Oy Pulpetti hakee poikkeamista kiinteistölle 734-2-10-10. Poikkeamista haetaan tontilla sijaitsevan rakennuskokonaisuuden B-osan eli Salonjoen puoleisen seinän purkamiseksi. Seinä halutaan purkaa merkittävän vaurioitumisen vuoksi kokonaan. B-osa on osa rakennuskokonaisuutta, joka on voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu sr-2 merkinnällä. Poikkeminen haetaan siis sr-2 suojelumääräykseen, joenpuolimmaisen seinän purkamiseksi ja uudelleen rakentamisen mahdollistamiseksi.

Rakennuslupavaiheessa on selvitetty joenpuoleisen seinän säilytettävyyden mahdollisuuksia. Seinä on kuitenkin tutkimuksissa todettu niin pahoin vaurioituneeksi, ettei sitä saada asumisen näkökulmasta turvalliseksi ja terveelliseksi muutoin kuin rakentamalla seinä kokonaan uudelleen.

Naapurien kuuleminen

Kaupunki on kuullut naapurikiinteistöt 734-2-10-8, 734-2-9-6, 734-2-11-6, 734-2-11-9. Naapureilla ei huomautettavaa poikkeamisesta. Kiinteistöt 734-2-10-11 ja 734-4-4-1 ovat Salon kaupungin omistuksessa. Kaupunki toteaa omistamiensa kiinteistöjen osalta, että sillä ei ole huomautettavaa poikkeamishakemuksesta. Kiinteistön 734-4-4-1 vuokralaista on myös kuultu. Vuokralaisella ei ollut huomautettavaa poikkeamisesta.

Lausunnot

Koska poikkeaminen koski asemakaavalla suojeltua kohdetta, pyydettiin poikkeamisesta lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta sekä Varsinais- Suomen alueelliselta vastuumuseolta. Viranomaisten lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan poikkeamisen liitteistä. Myös hakijan vatine vastuumuseon lausuntoon löytyy oheismateriaalina.

Lupa- ja valvontaviraston lausunnon pääkohdassa todetaan seuraavaa:

”Lupa- ja valvontavirasto pitää hyvänä asiana, että seinä rakennetaan uudelleen korjausrakennussuunnitelman mukaiseen asuun. Rakentamislupavaiheessa tulee pyytää lausunto Varsinais-Suomen alueelliselta vastuumuseolta.”

Kaupungin vastine:

Lausunto merkitään tiedoksi. Poikkeamisen ehdoksi lisätään, että rakentamisluvasta pyydetään lausunto vastuumuseolta.

Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo toteaa lausuntonaan seuraavan:

”Aiemmin lausunnolla olleeseen lupahakemukseen sisältyy melko paljon rakennuksen muiden kantavien rakenteiden uusimista, ja vastuumuseo katsoo, että mikäli myös joenpuoleinen seinä rakennetaan uudestaan, hanke alkaa kokonaisuudessaan rinnastua uudisrakentamiseen. Tämä on ongelmallista, kun kyseessä on vain kaksi vuotta sitten hyväksytyssä asemakaavassa suojeltu rakennus. Salon teollista historiaa ilmentävä, näkyvästi joen varressa sijaitseva tehdaskokonaisuus on maakunnallisesti arvokas, ja purettavaksi aiottu seinä on erityisen edustava osa vanhaa teollisuusrakennusta.

Öljyhiilivedyn näytepisteet on ilmeisesti pääsääntöisesti valittu sellaisista kohdista, jotka ovat silminnähden öljyn likaamia. Mikrobinäytteiden mittauskohdista suuri osa sijoittuu vauriokohtaan, jossa vedenohjauksen puutteiden vuoksi seinä on erityisen huonokuntoinen. Näyte 1B on ainoa kyseisen vauriokohdan ulkopuolelle jäävistä kohdista, jossa seinästä on 1,6 m korkeudella havaittu mikrobivaurioita, ja siinäkin on vain heikko viite vauriosta. Herää kysymys, miten hyvin mittaustulokset kuvaavat seinän keskimääräistä kuntoa.

Vastuumuseo ei puolla joenpuoleisen seinän uusimista kokonaisuudessaan. Seinästä voidaan kuitenkin tarkempien tutkimusten perusteella rakentaa kohdennetusti uudestaan niitä kohtia, joissa haitta-aine- ja mikrobipitoisuudet ylittävät raja-arvot. Vaihtoehtoisesti on hyvä harkita, voisiko rakennukseen sijoittaa asumisen sijaan sellaisia toimintoja, joiden kannalta öljyhiilivedyt- ja mikrobivauriot eivät aiheuta yhtä suurta ongelmaa kuin asumiskäytössä.

Poikkeamislupahakemusta koskeva päätös on toimitettava tiedoksi Varsinais Suomen alueelliseen vastuumuseoon.”

Kaupungin vastine:

Vastuumuseo lausunnossaan katsoo, että mikäli myös joenpuoleinen seinä rakennetaan uudestaan, hanke alkaa kokonaisuudessaan rinnastua uudisrakentamiseen. Hakija on kuitenkin omassa vastineessaan todennut seuraavaa: Rakennusta ei pureta kokonaan, ns. A-rakennus eli Kaivokadun päässä oleva kulmaosa jää. B- rakennuksen saveen painuneet luonnonkivisokkelikivet ja vanhoja puhtaiksi todettuja tiiliä pyritään käyttämään hyväksi rakentamisessa. Julkisivussa olevat koristeosat pyritään leikkaamaan irti kokonaisina ja asentamaan vastaaviin kohtiin uutta julkisivua. Välipohjassa olevia terveitä ja puhtaita puupalkkeja pyritään käyttämään sisustuselementteinä huoneistojen sisätiloissa tuomaan vanhaa tunnelmaa.

Vastuumuseo on lausunnossaan esittänyt, että seinästä voitaisiin rakentaa kohdennetusti uudestaan niitä kohtia, joissa haitta-aine- ja mikrobipitoisuudet ylittävät raja-arvot. Rakennusteknisesti tämä ei ole mahdollista, sillä seinä muodostaa kokonaisuuden. Vaikka seinä ei olisi täysin vaurioitunut, ongelmia on useissa eri kohdissa seinää eikä haitta-aineiden esiintymiselle tai mikrobivaurioille ole selkeää rajaa, jonka perusteella voitaisiin rajata säilytettävät ja purettavat osuudet. Eri tilanne olisi, jos esimerkiksi vaurioita olisi vain tietyssä seinän päädyssä. Museon esittämä ratkaisu vaatisi huomattavasti tiheämpiä lisätutkimuksia, koko seinärakenteesta. Vaikka tällaisia tutkimuksia teetettäisiin ja lopputuloksena olisi, että yksittäisissä mittauspisteissä raja-arvot alittuisivat, se ei silti mahdollista seinän korjaamista osissa. Tiiliseinä muodostaa yhtenäisen kantavan rakennekokonaisuuden eikä seinän korjaaminen osittain ole mahdollista ilman vaikutuksia koko seinän kantavuuteen. Lisäksi tällainen ratkaisu olisi käytännössä mahdotonta toteuttaa. Rakennusratkaisujen tulisi perustua kokonaisarvioon eikä yksittäisten näytepisteiden tuloksiin. Olennaista purku- ja korjausratkaisujen arvioinnissa ei ole vain se, onko koko seinä jokaiselta osin täysin vaurioitunut vai ei, vaan se onko korjaustapa ylipäätään toteuttamiskelpoinen kantavan, painuneen ja laajasti vaurioituneen seinän osalta.

Vastuumuseo on lausunnossaan myös esittänyt, että mikäli seinää ei voida korjata, vaihtoehtona olisi tarkastella, voisiko rakennukseen sijoittaa asumisen sijaan sellaisia toimintoja, joiden kannalta öljyhiilivedyt ja mikrobivauriot eivät aiheuta yhtä suurta ongelmaa kuin asumiskäytössä. Seinään liittyvät ongelmat eivät kuitenkaan suoraan johdu vain rakennuksen käyttötarkoituksesta vaan rakennuksen perustukseen, seinärakenteisiin ja terveellisyyteen liittyvistä ongelmista. Rakenteelliset ongelmat ja mahdolliset sisäilmaongelmat eivät automaattisesti poistu, vaikka käyttötarkoitus muuttuisi.

Myös liike-, palvelu-, ja työtilojen tulee olla käyttäjilleen turvallisia ja terveellisiä. Selvitysten perusteella ei tunnisteta rakennukselle sellaista vaihtoehtoista käyttötarkoitusta, joka poistaisi rakenteiden korjaustarpeen tai mahdollistaisi seinän säilyttämisen.

Rakenteellisten ongelmien lisäksi, voimassa oleva kaava on suhteellisen uusi ja ei mahdollista juuri muuta käyttötarkoitusta kuin asumista. Koko rakennusta koskeva käyttötarkoituksen muutos vaatisi todennäköisesti kaavamuutosta. Kaavamuutos on pitkä prosessi, jonka aikana rakennuksen kunto heikkenisi entisestään ja mahdollisuudet säilyttää rakennuksesta mitään heikkenisivät. Lisäksi voimassa oleva asemakaavan noudattaa oikeusvaikutteisen yleiskaavan käyttötarkoitusta. Rakennuksen käyttötarkoitusta arvioitiin kaavaprosessissa ja todettiin, että aiempi teollinen käyttötarkoitus muutetaan asumiskäyttöön yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.

Kaavallinen tilanne

Yleiskaava

Oikeusvaikutteisessa Salon keskustan osayleiskaavassa 2035 (lain. 2016)  alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Poikkeamista koskeva rakennus kuuluu yleiskaavassa määritettyyn alueeseen, joka on merkitty rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaaksi alueeksi (sk32).

Lisäksi poikkeamista koskeva rakennus on yleiskaavassa merkitty sr-32 merkinnällä. Rakennukset on rakennus- tai kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perusten suojeltavissa oleva rakennus.

Asemakaava

Voimassa olevassa kaavassa (hyväk. 21.10.2024) alue on Asuinrakennusten korttelialue (A-1).

Alueelle saa rakentaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja max. 15 % sallitusta kerrosalasta.

Poikkeamista koskeva rakennus on kaavassa merkitty lukusarjalla 20/II/2700. 20/II/2700= Lukusarja, jossa ensimmäinen luku osoittaa asuntojen sallitun enimmäismäärän, roomalainen numero osoittaa rakennuksen suurimman sallitun kerrosluvun ja viimeinen luku osoittaa suurimman sallitun kerrosalan neliömetreinä.

Rakennus on voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu sr-2 merkinnällä.

sr-2= Suojeltava rakennus.

Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen arvokas luonne säilyy. Julkisivujen korjaustöissä tulee säilyttää rakennuksen ominaispiirteet ja käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Koulukaluston tehdasrakennuksen Salonjoen puoleinen julkisivu tulee säilyttää mittasuhteiltaan ja aukotukseltaan mahdollisimman samanlaisena. sr-2 rakennukseen voi rakentaa palveluita ja/tai liiketoimintaa. Rakennuksen muutos-ja korjaussuunnitelmista tulee pyytää alueellisen vastuumuseon lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä.

Kaavassa poikkeamista koskevaan rakennuskeen kohdituus myös merkintä luo- 1= Mahdollinen lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka. Lepakoiden esiintyminen tulee varmistaa ennen rakennusten purkaus- ja korjaustöitä. Mikäli rakennus on lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka, rakennukseen purkaus- ja korjaustyöt edellyttävät luonnonsuojelulain 83 § mukaista poikkeuslupaa lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämisen ja hävittämisen kiellosta.

Hakijan perustelut

Rakentamislupavaiheen aikana selvitettiin rakennuksen joenpuoleisen seinän säilytettävyyden mahdollisuuksia, koska vastuumuseo ja kaavoitus halusivat, että seinä korjattaisiin. Seinä on kuitenkin niin pahoin vaurioitunut että rakennuksesta ei saada asumisen näkökulmasta terveellistä ja turvallista muutoin kuin rakentamalla koko seinä uudelleen. Mahdollisen korjausyrityksen kustannusarvio on joenpuoleisen seinän osalta kohtuuttoman suuri, selkeästi yli miljoona euroa. Lausunto seinän säilytettävyydestä ja tutkimusrapaportit ovat oheismateriaalina.

Jotta rakennushankkeen toteutuminen on mahdollista, on myös joenpuoleinen seinä tehtävä uudelleen. Toteutuessaan rakennushanke mahdollistaa alueen kehittymisen Salon kaupungin tavoitteiden mukaisesti kehittäen joenrantaa ja Tehdaskadun ympäristöä viihtyisäksi asuinympäristöksi.

Poikkeamisen edellytykset

Poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §):

Poikkeaminen ei:

1.       aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käy­tön muulle järjestämiselle.

Kaupungin näkökulmasta kaavan tavoitteet ovat edelleen ajantasaiset. Tavoitteena on ollut löytää uusi käyttötarkoitus historialliselle alueelle ja sen rakennuksille. Lisäksi tavoitteena on ollut säilyttää ja kunnostaa mahdollisuuksien mukaan historiallisen alueen olemassa olevia rakennuksia sekä säilyttää alueen teolliseen historiaan liittyvä arkkitehtuurinen ilme. Poikkeamisen tarve ei johdu siitä, että hankkeen lähtökohta eli suojeltujen rakennusten säilyttäminen ja uudelleen käyttöönotto olisi muuttunut vaan siitä, että rakennuksen kuntoon liittyvät seikat ovat tarkentuneet rakentamislupaa valmisteltaessa. Poikkeamisen ei siis katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

2.       vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Kaavassa poikkeamista koskeva rakennus on suojeltu merkinnällä luo- 1= Mahdollinen lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka. Rakentamisluvan yhteydessä on selvitetty lepakkojen esiintyminen ja todettu, että rakennuksissa ei havaittu minkäänlaisia merkkejä lepakoista. Näin ollen poikkeamisen ei katsota vaikeuttavan luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

3.       vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa­vut­ta­mis­ta.

Vaikka poikkeaminen kohdistuu suojeltuun ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuksen osaan, ei sen katsota vaikeuttavan rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Koko rakennusta ei pureta vaan rakennuksesta säilytetään ja kunnostetaan ne osat, joiden säilyttäminen on teknisesti mahdollista. Lisäksi rakennushanke toteuttaa kaavan mukaista käyttötarkoitusta. Uudelleen rakennettava seinä on tarkoitus rakentaa vanhan seinän ilmettä, mittasuhteita ja arkkitehtuurisia ominaispiirteitä kunnioittaen.

4.       johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ai­heut­a mer­kit­tä­viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisen erityisenä syynä voidaan pitää rakennuslupavaiheessa laadittuja tarkempia tutkimuksia, joiden perusteella joenpuoleisen seinän säilyttäminen ei asiantuntijoiden arvioiden mukaan ole teknisesti mahdollista eikä terveyden kannalta kestävä ratkaisu.

Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Alueelliselta vastuumuseolta tulee pyytää lausunto rakentamisluvan yhteydessä.

Toimivalta asiassa on kaupunginhallituksella.

Esityslistan liitteet

• 734-2-10-10 – Asemapiirustus
• 734-2-10-10 – Sijaintikartta
• 734-2-10-10 - Kopio ajantasa-asemakaavasta
• 734-2-10-10 - Lausunto, LVV
• 734-2-10-10 - Lausunto, Turun kaupunginmuseo, Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseo

 Oheismateriaali

• Koulukalusto ulkoseinien kuntotutkimusraportti 2024
• KOy Pulpetti, lausunto ulkoseinän säilytettävyydestä
• Koy Pulpetti, Lausunto ulkoseinän tutkimuksista 18.6.2026
• Hakijan vastine lausuntoon, poikkeaminen 734-2-10-10

Esittelijä

Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää myöntää poikkeamisen asemakaavan sr-2 suojelumääräykseen, joenpuolimmaisen seinän purkamiseksi ja uudelleen rakentamisen mahdollistamiseksi kiinteistölle 734-2-10-10. Alueelliselta vastuumuseolta tulee pyytää lausunto rakentamisluvan yhteydessä.

Rakentamislupaa tulee hakea kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Maksu kaupunginhallituksen myöntämästä poikkeamispäätöksestä on 700 euroa (kielteinen päätös 340 €) elinvoimajaoston 30.9.2025 hyväksymän hinnaston mukaisesti.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta heti kokouksessa.

Tiedoksianto

Kiinteistö Oy Pulpetti

Lupa- ja valvontavirasto

Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo

Rakennusvalvontapalvelut

Asemakaavayksikkö

 Pöytäkirja tämän asian osalta on viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon 29.9.2026 (www.salo.fi/kuulutukset).

Liitteet

Otteen oikeaksi todistaa, Salossa 29.9.2026

Anne Uotila

toimistosihteeri

Muutoksenhakuohje koskee pykäliä: § 325

Valitusosoitus

  Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

 Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta.

 Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun kuulutus ja päätös on julkaistu Salon kaupungin verkkosivulla.

Valitusoikeus

 Valitusoikeus poikkeamisluvasta sekä rakentamisluvasta, johon sovelletaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä, on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa;

4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunnalla;

6) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

7) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

 Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

Valituksen muoto ja sisältö

 Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 • päätös, johon haetaan muutosta

 • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 • perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

 Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

 Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

 Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

 Valituskirjelmään on liitettävä toimielimen päätös alkuperäisenä tai virallisesti oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.

 Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Valitusviranomainen

 Valitus tehdään Turun hallinto-oikeudelle

 Turun hallinto-oikeus

 turku.hao@oikeus.fi

 Postiosoite: PL 32, 20101 Turku

 Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4, Turku

 Puhelin: 029 5642 400

 Faksi: 029 56 42414

 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Oikeudenkäyntimaksu

 Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

 Tuomioistuinmaksulaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455

Asiakirjojen tilaaminen

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Salon kaupungin kirjaamosta:

Salon kaupungin kirjaamo:

Postiosoite: PL 77, 24101 Salo

Käyntiosoite: Tehdaskatu 2, 24101 Salo

Puhelin: 02 778 2043

Sähköposti: kirjaamo@salo.fi

Aukiolo ma-to 8.00 - 16.00, pe 8.00 - 14.45

Kirjaamo palvelee aattopäivinä tai aaton ollessa vapaapäivä, aattoa edeltävänä arkipäivänä klo 8.00 - 14.00.

Tiedoksianto 

 Päätös on julkaistu yleiseen tietoverkkoon 7.10.2026.

 Pöytäkirja tämän asian osalta on viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon 29.9.2026 (www.salo.fi/kuulutukset).

Nähtävänä: 29.9. – 5.11.2026, www.salo.fi/kuulutukset