Rakennus- ja ympäristölautakunta
Esityslista 28.01.2026/Asianro 15

Rakennus- ja ympäristölautakunta 28.01.2026  

3867/10.03.00.05.05/2025

Valmistelija 

 Vs. ympäristönsuojelutarkastaja Nella Lehtomaa,

nella.lehtomaa@salo.fi, 044 778 7806

ja vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Henna Koivunen,

henna.koivunen@salo.fi, 050 571 6694

Asia

Päätös maa-aineslain 4 a §:n mukaisesta hakemuksesta maa-ainesten

ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta hakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja rikotukseen.

Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain

199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta

muutoksenhausta huolimatta.

Esityslistan liitteenä ovat kartat, joissa on esitetty suunniteltu ottamis- ja kaivualue sekä jälkitilanne. Hakemus liitteineen on nähtävillä Salon kaupungin nettisivuilla https://salo.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/luvat-ja-ilmoitukset/

Luvanhakija

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Helsingintie 541

24100 Salo

Yhteyshenkilö *************

Toiminta ja sen sijainti

Kivenlouhinta ja rikotus:

Sijainti  Metsäjaanu, Salo

Kiinteistötunnus Korvenmäki 734-423-2-4

Ottamisalueen pinta-ala 10,25 ha

Suunnitelma-alueen pinta-ala 19,78 ha

Otettava maa-aineslaji kallio

Otettavaksi esitetty ottomäärä 472 000 m3

Vuotuinen ottomäärä 47 200 m3

Haettu ottamisaika 10 vuotta

Alin maa-ainesten ottotaso +67,10 N2000

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslaki (MAL 555/1981) § 4

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 27 ja liite 1, taulukko 2, kohta 7 c ja e

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva

lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on

käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole

erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Luvasta käytetään nimitystä yhteiskäsittelylupa.

Lupaviranomaisen toimivalta

Maa-aineslaki (555/1981) § 7 ja kuntien ympäristönsuojelun

hallinnosta annettu laki (64/1986)

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 34

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohta 6

Asian vireille tulo

Lupahakemus on tullut vireille 18.7.2025. Hakemusta on täydennetty 30.7.2025 luontoselvityksellä ja 25.9.2025 liito-oravaselvityksellä.

Toimintaa koskevat luvat, kaavoitustilanne ja maanomistus

Salon rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle (nyk. Peab Industri Oy) kymmeneksi vuodeksi luvan ottaa maa-aineksia tiloilta Murskakallio ja Korvenmäki 19.8.2015 § 98 sekä toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Murskakallio ja Korvenmäki 13.6.2012 § 93, joka koskee kallion louhintaa, murskausta, asfalttiaseman toimintaa sekä jäteasfaltin käsittelyä ja murskausta kiinteistöillä Murskakallio ja Korvenmäki. Maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt lokakuussa 2025. Toiminnanharjoittaja Peab Industri Oy on hakenut heinäkuussa 2025 ympäristöluvalle muutosta, joka koskee lupaa louheen kiinteistöltä otettavan kalliokiviaineksen murskaukselle ottoalueen laajentumisen vuoksi. Samalla on haettu lupaa toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Nyt haettava yhteiskäsittelylupa korvaa alueelle aiemmin myönnetyn maa-ainesluvan.

Suunniteltu ottamisalue sijoittuu kiinteistölle Korvenmäki 734-423-2-4, joka sijaitsee pääosiltaan LSJH:n vuonna 2024 hankkimalla jätekeskuksen laajennusalueella. Yhteiskäsittelylupaa haetaan pääosin nykyisen ottoalueen länsipuolelle ja osittain aiempien lupien mukaiselle ottoalueelle. Ottamisalueen laajentuessa lännessä, etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on 490 metriä.

Alueella on voimassa Salon seudun maakuntakaava. Maakuntakaavassa Korvenmäen jätekeskuksen alue, johon hankealuekin kuuluu, on osoitettu erityistoimintojen kohteeksi tai alueeksi merkinnällä E (E=valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät alueet puolustusvoimien sekä energia- ja jätehuollon toiminnoille). Lisäksi alue sijoittuu teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueelle sekä Seveso III -direktiivin mukaiselle suoja- ja konsultointivyöhykkeelle. Salon yleiskaavassa hankealue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Hankealueella on voimassa asemakaava. Korvenmäen jätekeskus sijaitsee asemakaavassa jätteenkäsittelyn korttelialueella (EJ-1) ja osittain yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella (ET-4).

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Hakemuksen mukaan toiminta-alue sijoittuu Salon kaupungin Metsäjaanun kylään Korvenmäen tilalle, noin kuusi kilometriä Salon keskustasta itään. Alueella on ollut maa-ainesten ottoa 1970-luvulta lähtien. Hakemusalue

sijaitsee pääosiltaan LSJH:n vuonna 2024 hankkimalla jätekeskuksen laajennusalueella. Alue rajautuu pohjoisosastaan Korvenmäen jätekeskuksen rakennettuun alueeseen ja itäosastaan Peab Industri Oy:n nykyiseen kalliokiviaineksen ottoalueeseen. Hakemusalueen eteläpuolella on talousmetsää ja länsipuolella sijaitsee pohjoiseteläsuuntainen painanne, jossa kulkee Airankätky puro. Alueen lounaispuolella sijaitsee kaksi Airankätkyyn yhteydessä olevaa painannetta. Hankealueen etäisyys Airankätkyyn on lyhyimmillään näiden painanteiden kohdalla, noin 20 metriä. Hankealueen eteläpuolella oleva Airankätkyn sivuhaara laskee Airankätkyyn peltoaukealla noin 900 metrin etäisyydellä lounaaseen.

Ottoalueen maaperä on kalliota, joka koostuu graniitista. Hankealue sijoittuu arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi luokitellun

Lammenjärven kalliomaaston pohjoisreunamille. Alueen länsipuolella sijaitsevien pohjois-eteläsuuntaisten painanteiden maalajeina ovat savi ja rahkaturve. Alueesta on tehty luontoselvitys, jonka mukaan alueella tai sen läheisyydessä on kuusi luontoarvojensa puolesta kokonaan tai osittain huomionarvoista kohdetta. Kohteet ovat Airankätkyn uoma ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue, Airankäytkyn sivu-uoman alue, Ryssänmäen länsipuoleisen uoman alue ja Suomen Metsäkeskuksen rajaamat metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt Hyppärmäki, Ripusmäen suopainanne ja Ryssänmäen itäpuoleinen lehto. Suunnitellulle ottamisalueelle ja koko Korvenmäen kiinteistön alueelle, keväällä 2025 tehdyn liito-orava selvityksen mukaan ei havaittu merkkejä liito-oravista, vaikka lajille soveltuvaa elinympäristöä löytyi sekä kiinteistön alueelta että sen välittömästä läheisyydestä.

Hakemuksen mukaan hankealue sijaitsee taajama-alueen ulkopuolella ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laajennusalueen itäpuolella, noin 490 metrin päässä. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee kaksi asuinrakennusta, noin 800 metrin etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta. Hankealueen koillispuolella, Helsingintien toisella puolella, sijaitsevat asuinrakennukset ovat noin 750-800 metrin päässä. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat hankealueen itäpuolella, noin 630 metrin päässä ja kaakkoispuolella, noin 1,2 kilometrin päässä. Lähin Natura -suojeluverkoston kohde on Salon kaupungin eteläpuolella sijaitseva

Viurilanlahti (FI0200027), joka on suojeltu lintudirektiivin mukaisena alueena (SPA). Natura-alueen ja suunnitellun ottoalueen välinen etäisyys on noin 7 kilometriä.

HAKEMUKSESSA ESITETYT ASIAT

Haettu toiminta

Louhinta ja murskaus

Maa-ainesluvan voimassaoloa haetaan 10 vuodeksi. Kohteesta otettavia maa- ja kiviaineksia on tarkoitus käyttää niiden soveltuvuuden mukaan erilaisissa rakentamiskohteissa, kuten tavanomainen maanrakentaminen, kaatopaikkarakentaminen ja asfalttimassan valmistus.

Lupaa haetaan kiviaineksen ottotoimintaan, joka muodostuu kallion louhinnasta ja kiviaineksen rikotukseen. Kiviaines tullaan irrottamaan kalliosta poraamalla ja räjäyttämällä. Muodostuva louhe tullaan murskaamaan haluttuun kokoon, syöttämällä se paikalle tuotavaan erillisen toiminnanharjoittajan murskauslaitokseen. Louheen ollessa liian suurta murskauslaitokseen, se tullaan rikottamaan kaivinkoneeseen liitetyllä iskuvasaralla. Murskattu kiviaines on tarkoitus varastoida lajikkeittain varastokasoissa. Hakemuksen mukaan louhinnasta laaditaan vaadittavat räjäytys- ja turvallisuussuunnitelmat.

Suunniteltu alue on pääasiassa metsämaata, jonka puusto on tarkoitus kaataa vaiheittain ja pintamaat sekä mahdolliset turpeet ja savet poistaa tarvittaessa louhimisen ja täyttöalueiden edellyttämältä alueelta ja vaiheittain ottamisen edistymisen myötä. Hakemuksen mukaan pintamaat on tarkoitus välivarastoida alueella ja hyödyntää alueen erilaisiin rakennustarpeisiin.

Louhinta on tarkoitus aloittaa ottoalueen koillis-pohjoiskulmasta ja edetä vaiheittain ottoalueen itäreunaa pitkin kohti etelää. Hakija esittää alimmaksi suunnitelluksi ottotasoksi +67,10. Hakemuksessa esitetyissä nykytila- ja suunnitelmakartoissa sekä lopputilannekartoissa esitetyt louhintatasot kuvaavat sekä louhitun pinnan että valmiin täytön pinnan tasoa. Ottoalue tullaan merkitsemään maastoon ja louhittavalle alueelle tullaan tekemään korkomerkintöjä. Louhinnan aikaiset seinämät tullaan aitaamaan.

Haetut toiminta-ajat

Ottamisalueen läheisyydessä sijaitsee asuinkiinteistöjä itäpuolella noin 490 metrin etäisyydellä ja lounaispuolella noin 800 metrin etäisyydellä. Helsingintien pohjoispuolella sijaitsevat asuinrakennukset ovat noin

750-800 metrin etäisyydellä hankealueesta koilliseen

Hakemuksen mukaan kalliokiviaineksen otto on jatkuvaa. Poraustyötä, kuormausta ja kuljetusta tehdään 261 päivää vuodessa. Räjäytystyötä tehdään enintään 261 päivää vuodessa, mutta hakemuksen mukaan kuitenkin harvoin riippuen tuotantomäärästä. Hakija esittää, että toimintaan haetaan muutosta toiminnan sallimiseksi ympäri vuoden, myös kesä-elokuuksi, ja lastaus- ja kuljetusajan muuttamista klo 6-22, aiemman klo 7-21 sijaan, arkisin maanantaista perjantaihin. Lauantaipäivien lastaus- ja kuljetusaikaan ei haeta muutosta.

Haetut toiminta-ajat ovat seuraavat:

Poraaminen ma-pe 7-18

Räjäytys ma-pe 8-16

Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe 6-22

Liikenne

Hakemuksen mukaan liikennöinti ottamisalueelle tapahtuu seututieltä 110 (Helsingintie) samasta liittymästä kuin Korvenmäen jätekeskukselle. Liittymä sijaitsee jätekeskuksen luoteispuolella.

Väyläviraston liikennemääräkartan mukaan, Helsingintien liikennemäärä on vuonna 2023 ollut 3543 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on ollut 231 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hakemuksen mukaan ottotoiminta painottuu tyypillisesti sulan maan aikaan, jolloin liikennettä on alueella enemmän kuin talviaikaan.

Polttoaineiden käyttö ja varastointi

Työkoneet ja murskauslaitos käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Hakijan mukaan pyörökuormaajien tankkauksessa tullaan käyttämään tarvittaessa suojakaukaloita, jotka estävät mahdollisten roiskeiden päädyn maaperään. Huoltoautoon ja alueelle tullaan varaamaan imeytysainetta mahdollisten poltto- tai voiteluainevuotojen varalle.

Hakemuksen mukaan kaikki alueella säilytettävät polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimillä. Moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan niiden omissa myyntipakkauksissa tiivispohjaisissa öljy- tai varastokonteissa. Räjähteitä ei varastoida hankealueella.

Jätteet ja jätehuolto

Hakemuksen mukaan toiminnassa syntyy pieniä määriä sekajätettä ja metalliromua, jotka tullaan varastoimaan keräysastioissa ja siirtolavalla. Jäteyhtiö kuljettaa jätteet käsittelyyn. Vanhat öljynsuodattimet, trasselit, kiinteät öljyiset jätteet sekä akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä lukittavaan konttiin. Hakijan mukaan tehdyt huollot ja öljyjenvaihdot kirjataan ylös ja niiden perusteella on tiedossa, paljonko jäteöljyjä on varastoituna.

Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot vaarallisista jätteistä voimassa olevan jätelain ja -asetuksen mukaisesti.

Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuvat jätevedet, kuten sosiaalitilojen vedet menevät umpisäilöön, tai käytössä on sähkövessa.

Ottamisalueelta hakataan puusto. Alueelta poistettavat kannot ja juurakot hyödynnetään energiana. Pintamaat (kaivannaisjätteet) välivarastoidaan täyttöalueella ja hyödynnetään alueen erilaisissa rakennustarpeissa. Pintamaita arvioidaan poistettavan koko tuotantoaikana noin 40400 m3-ktr.

Hakemuksen mukaan osa poistettavista materiaaleista käytetään melu- ja näkösuojaksi rakennettavan maisemavallin rakenteisiin. Maisemavalli rakennetaan nykyisen ottoalueen kaakkoisreunalle. Maisemavallin suunniteltu pinta-ala on 4108 m2 ja korkotaso +76, jolloin vallin täyttötilavuus olisi 11 100 m3.

Myöhemmin louhinnan edetessä poistettavia maa-aineksia voidaan käyttää esimerkiksi kaatopaikkojen pintarakenteisiin. Muuhun rakentamiseen suoraan soveltumattomat maa-ainekset hyödynnetään tai niitä edelleen jalostetaan hyödynnettäväksi esimerkiksi maisemarakentamisessa ja luiskaverhoiluissa.

Hakijan mukaan alueelta peräisin olevan tavanomaisen metsämaan varastoinnin ei arvioida aiheuttavan haitallisia ympäristövaikutuksia tai maisemahaittaa. Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

Maisemointi

Hakemuksen mukaan varsinaista maisemointia ei ole tarpeen tehdä, koska ottoalueelle esirakennetaan rakennuspohjia sekä Korvenmäen jätekeskuksen käyttöön että vuokrattavaksi. Alue tullaan tasaamaan

tasaussuunnitelman mukaisesti. Pohjan taso on suunniteltu nousevaksi luoteiskulman +66,5 metristä kaakon noin +72,5 metriin.

Hakijan mukaan aluetta louhitaan vain rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa alueella pidetään valvontaviranomaisen kanssa loppukatselmus.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Melu

Alueelle on laadittu erillinen ympäristömeluselvitys (Promethor Oy, 18.6.2025), jossa on huomioitu louhinnassa ja murskauksessa käytettävien poravaunun, rikottimen, tela-alustaisen murskauslaitoksen ja kahden pyöräkuormaajan aiheuttama melu. Räjäytyksiä ei meluselvityksessä ole huomioitu melulähteenä yleisen käytännön mukaan. Hakemuksen mukaan louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on hakemusalueen lähialueella sijaitsevalla lomarakennuksella 45 dB(A) ja vakituisilla asuinrakennuksilla enintään 55 dB(A). Yöajan toimintatunnin keskiäänitaso on kaikilla asuin- ja lomarakennuksilla alle 35 dB(A). Melulähteiden ja melulle altistuvien kohteiden välisen etäisyyden ja lisäksi suunniteltujen meluntorjuntatoimenpiteiden takia toiminnan melun ei arvioida oleva iskumaista tai kapeakaistaista melutason tarkastelupisteissä. Laskennallisen mallinnuksen tulosten perusteella louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttaman melun päiväajan keskiäänitaso ja yöajan toimintatunnin keskiäänitaso eivät ylitä melutason raja‐arvoja asuin- ja lomarakennuksilla.

Hakemuksen mukaan melutorjunta toteutetaan murskauslaitoksen läheisyyteen tehdyillä valleilla, jotka voivat olla esimerkiksi murskeen varastokasoja. Vallin korkeus on 5-6 metriä. Melutorjuntavallin sijainti on esitetty selvityksen melukarttaliitteissä. Selvityksen mukaan liitteen 3 mukaisessa tilanteessa meluntorjuntavallia ei tarvitse tehdä, koska vielä louhimaton kallioalue estää melun leviämistä idän suuntaan. Alueelle muodostuu toiminnan aikana myös muita varastokasoja, jotka voivat vähentää melun leviämistä toiminta-alueelta ympäristöön. Alueen itäpuolella noin 300 m etäisyydellä on osin rakennettu ja osin vielä rakenteilla oleva maisemavalli, joka valmistuttuaan vaikuttaa melun leviämiseen.

Tärinä

Hakemuksen mukaan louhintaräjäytyksissä syntyy tärinää, joka voi olla havaittavissa lähimmän asutuksen kohdalla. Louhinnat mitoitetaan etukäteen siten, että niistä ei voi aiheutua vaurioita rakennuksille tai rakenteille. Räjäytyksistä ilmoittamisesta voidaan sopia lähimmän asutuksen kanssa etukäteen.

Päästöt ilmaan

Hakemuksen mukaan ottotoiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Louhintaräjäytyksien yhteydessä syntyvissä lyhytkestoisissa pölypilvissä voi olla korkeita hiukkaspitoisuuksia. Hakijan mukaan räjäytyksien määrä

on kuitenkin vähäinen ja louhintatyö tehdään niin, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä.

Tiealueet toimivat suhteellisen laajoina pölyn pintalähteinä kuorma-autojen renkaiden ja tuulen nostaessa ilmaan tiepölyä. Kivipölypäästöjen lisäksi kuljetukset aiheuttavat vähäisiä määriä pakokaasupäästöjä. Hakemuksen mukaan liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla teitä ja kulkuväyliä.

Päästöt pinta- ja pohjaveteen

Hakemuksen mukaan louhinta-alueen pohja louhitaan tasaussuunnitelman mukaisesti viettäväksi luoteeseen. Hakija esittää, että ottoalueella rakennetaan louhinnan edetessä viisi vesien käsittelyaluetta vesienhallintarakenteineen, jotka ovat laskeutusallas ja biosuodatinyksikkö. Valumavedet on tarkoitus ohjata laskeutusaltaaseen, jossa karkein kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Kiintoaineen poiston tehostamiseksi altaan jälkeen rakennetaan vaakasuuntainen suodatusrakenne, jotta biosuodatukseen päätyisi mahdollisimman vähän kiintoainesta. Biosuodatuksen ensisijaisena tehtävänä on poistaa hulevesistä ravinteita, mutta biosuodatin osaltaan poistaa myös hienoimpia kiintoainepartikkeleita. Hakemuksen mukaan biosuodatin kuivattuu salaojiin, joista hulevedet puretaan Airankätkyyn.

Osa sade- ja sulamisvesistä imeytyy louhitun pohjan kalliorakoihin.

Airankätkyyn johdettavien vesien laatua tarkkaillaan.

Hakijan mukaan työkoneiden tankkauksessa ja polttonesteiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaipallisia tai ne on varustettu suoja-altaalla. Polttoaineiden säilytys- ja jakelualueille on varattu imeytysmateriaalia ja työkaluja mahdollisten roiskeiden ja ylivuotojen talteen keräämiseksi.

Hakemuksen mukaan ottotoiminta ei aiheuta tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Lakianummen 2. luokan

muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue (nro 0250104), sijaitsee seututie 110 pohjoispuolella noin 700 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Pieniä määriä räjähdysaineperäisiä typpiyhdisteitä voi kuitenkin kulkeutua myös pohjavesiin.

Vaikutukset maaperään, maisemakuvaan ja luontoon

Kalliokiviaineksen louhinta vaikuttaa pysyvästi alueen topografiaan.

Hakemuksen mukaan normaalitoiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä tai vaikutuksia maaperään.

Hakijan mukaan toiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 §:ssä mainittuja seuraamuksia, kuten kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia

muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Hankealue sijoittuu arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi luokitellun

Lammenjärven kalliomaaston pohjoisreunamille. Hakemuksen mukaan ottotoiminnan ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Alueella on ollut maaainesten ottoa jo useiden vuosikymmenien ajan ja alue on siten voimakkaasti muokattua. Maisema- ja luontoarvot ovat heikentyneet jo aiemman ottotoiminnan seurauksena. Alueen käyttö on määritetty asemakaavassa ja maa-ainesten otolla tähdätään kaavan mukaiseen käyttöön.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Hakemuksen mukaan tiedot tehdyistä räjäytyksistä kirjataan louhinnan kenttäkortteihin. Kenttäkortteihin kirjataan muun muassa päivämäärät, kellonajat, räjäytystyön johtaja ja käytetty räjähdeainemäärä. Myös merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä louhinnan kenttäkorttiin.

Maa-ainesten otosta tehdään vuosittain maa-aineslain 23 a §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus lupaviranomaiselle.

Pohja- ja pintavesien laatua tarkkaillaan LSJH:n Korvenmäen jätekeskuksen päivitetyn vesien tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Tehdyistä tarkkailuista toimitetaan vuosittain raportit viranomaiselle luvassa määrätyllä tavalla.

Hakemus ottotoiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta    

Hakija hakee lupaa aloittaa ottotoiminta MAL 21 §:n ja YSL 199 §:n mukaisesti ennen kuin maa-aineslupa on saanut lainvoiman. Hakija perustelee, että toiminta vastaa alueella jo voimassa olevien lupien mukaista käynnissä olevaa toimintaa. Lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaiseksi tuloa ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminta järjestetään lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Louhinta tukee kaavan mukaisen käyttötarkoituksen toteutumista.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on kuulutettu Salon kaupungin nettisivuilla 4.9.2025. Asianosaisille (13 kpl) on lähetetty tiedoksianto luvan vireilläolosta tavallisena kirjeenä.

Lausuntoja on pyydetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (nykyinen Lupa- ja valvontavirasto) ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta, Salon kaupungin maankäyttöpalveluista ja ympäristöterveydenhuollolta ja Varsinais-Suomen liitolta.

Lausunnot

Varsinais-Suomen liitto 17.11.2025

Varsinais-Suomen liiton aluesuunnittelujaosto toteaa, ettei sillä ole

huomautettavaa lupahakemuksista eikä hanke ole ristiriidassa

Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnitelman kanssa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat 27.10.2025

Airankätkyn valuma-alue on vain 0,7 km2, mutta Valonian 11.8.2023 muistion perusteella pohjavesivaikutteinen. Valonia on todennut muistiossaan Airankätkyn uoman olevan luonnontilaisen kaltaiseksi tulkittava vesilain tarkoittama puro.

ELY-keskuksen yhtyy Valonian esittämään näkemykseen Airankätkyn uoman statuksesta. ELY-keskus vesilain valvontaviranomaisen katsoo, että Airankätky on vesilain tarkoittama puro, joka on vesistöksi luokiteltava (1 luku 3 § 1 momentti 5 kohta). Uoma on luonnontilaisen kaltainen.

Vesilain 3 luvun 2 § 1 momentin 8 kohdan mukaan: Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos:

8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen

Salon kaupungin maankäyttöpalvelut, 8.9.2025

Suunnittelualue sijaitsee Salon Korvenmäellä, jätekeskuksen eteläpuolella. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy omistaa kiinteistön, ja Lounavoima Oy on siellä vuokralla. Maa-ainesten ottoa on alueella ollut jo vuosikymmeniä. Yhteiskäsittelylupahakemus liittyy jätekeskuksen laajentamiseen ja kehittämiseen. Toiminnanharjoittaja (Peab Industri Oy) hakee kiinteistöltä otettavan kalliokiviaineksen murskaukselle ympäristöluvan muutosta ottoalueen laajentumisen vuoksi. Hakemus tullaan jättämään yhtäaikaisesti tämän maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyhakemuksen kanssa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Korvenmäen jätekeskuksen laajennusalueen itäpuolella Leppälahdentien varrella, noin 490 metrin etäisyydellä. Lisäksi joitakin asuntoja ja loma-asuntoja on tätä kauempana. 300 metriä on asetusten mukainen minimivaatimus louhittaessa ja murskattaessa. Alueella on ylipäätään hyvin vähän asutusta, ja maaston muodot sekä puusto auttavat meluntorjunnassa.

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Korvenmäen asemakaavan alueella; merkinnät ET-4 (Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue) ja EJ-1 (Jätteenkäsittelyn korttelialue). Merkinnät eivät ole esteenä nyt haettavalle toiminnalle. Myös yleiskaavassa on merkintänä EJ ”Jätteenkäsittelyalue”. Maakuntakaavassakin on merkintänä E ”erityistoimintojen kohde / -alue”.

Lähin pohjavesialue, Lakianummen pohjavesialue, sijaitsee virtaussuunnassa hankealueen yläpuolella yli puolen kilometrin päässä. Pohjavedenpinnan tason on todettu alueella vaihtelevan suuresti, mutta korkeimmillaan se on ollut noin +61 (N2000). Alin suunniteltu ottotaso on 67,1, joten pohjaveden pinnan yläpuolelle tulisi jäämään suositusten mukainen vähintään neljän metrin suojakerros. Kohteelle on vuonna 2011 laadittu pohjavesiselvitys, ja pohjaveden laatua alueella tarkkaillaan. Korvenmäen jätekeskuksen päivitetty vesien tarkkailuohjelma on vielä hyväksyttävänä ELY-keskuksessa, mutta tarkkailut tehdään jo sen mukaisesti. Myös pintavesien laadulle on oma tarkkailuohjelmansa.

Ottamisalue sijoittuu Lammenjärven kalliomaaston valtakunnallisesti arvokkaalle arvoluokan 4 kallioalueelle. Aluetta ei kuitenkaan ole maakuntakaavassa eikä maankäyttöhistoriakaan voida pitää ottamistoiminnan esteenä. Huhtikuussa 2025 tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei löytynyt. Liito-oravalle soveltuvia elinpiirejä on lähimaastossa, muttei juuri ottoalueella. Alueelle tehdyn luontoselvityksen mukaan alueen länsipuolitse virtaava Airankätky sivu-uomineen saattaa olla luonnontilaltaan vesilain suojeltu luontotyyppi. Louhittavan alueen raja ei näyttäisi ulottuvan niihin asti.

Alueella on suoritettu ympäristömeluselvitys, jonka mukaan meluntorjuntaa voidaan tehdä esimerkiksi meluvallein. Mahdollisten meluhaittojen ilmentyessä pitää murskaustoimintaa ja melunestotoimenpiteitä pohtia uudestaan. Työturvallisuudesta, työkoneiden polttoaineesta sekä paikalla aiheutuvista pöly- ja muista päästöistä on lupahakemuksessa mainittu. Riskit pyritään näiden osalta minimoimaan. Maa-ainesten ottamistoiminnalla ei vaaranneta erityisiä luonto- tai ympäristöarvoja. Maankäyttöpalvelut katsoo, että alueen käyttämiselle maa-ainesten ottoon ei ole kaavallista estettä. Louhintatoiminta edeltää alueelle tulevaa kaavan mukaista toimintaa.

Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto, 3.10.2025:

Idässä 490 metrin etäisyydellä ottoalueesta on asuinkiinteistö (734-423-1-135) ja 630 metrin etäisyydellä vapaa-ajan kiinteistö (734-423-1-86). Mallinnuksen (Promethor, PR3844-Y03, 18.6.2025) mukaan louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttaman melun päiväajan keskiäänitaso (LAeq 7-22) ja yöajan toimintatunnin keskiäänitaso eivät ylitä ulkomelulle asetettuja raja‐arvoja asuin- ja lomarakennuksilla. Tämän perusteella voidaa arvioida, että toiminta ei aiheuta asuinhuoneiden sisämelulle asetettujen toimenpiderajojen ylittymistä (Aeq klo 7–22 35 dB/ Aeq klo 22–7 30 dB).

Lähimmät talousvesikäytössä olevat yksityiskaivot ovat ottoaluee itäpuolella kiinteistöllä 734-423-1-135 sijaitseva RK4 ja ottoalueen lounaispuolella kiinteistöllä 734-423-1-86 sijaitseva porakaivo PK2. Kaivot sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Talousvesikaivot kuuluvat LSJH:n Korvenmäen jätekeskuksen vesien tarkkailuohjelmaan ja kaivojen vedenlaatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.

Maa-ainesten ottotoiminnan aiheuttamasta meluhaitasta tai kaivojen vedenlaatuhaitoista ei ole tullut yhteydenottoja ympäristöterveydenhuoltoon.

Terveydensuojeluviranomainen muistuttaa, että toiminta ei saa aiheuttaa terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa tai sen mahdollisuutta lähialueen asukkaille (esim. sisämelu, pöly, talousveden laatu). Räjäytysten ajankohdista tulisi tiedottaa lähimpien asuntojen asukkaita. Terveydensuojeluviranomainen puoltaa yhteiskäsittelyluvan myöntämistä.

Sovelletut oikeusohjeet:

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1 §, 2 §

STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 12§, 19 §

STM:n asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) 3 §

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.

Hakijan vastine

Hakijalla ei ole ollut kommentoitavaa lausunnoista.

VIRANOMAISEN RATKAISU

Valmistelijan ehdotus:

Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten irrottamiseen

(luonnonkivi) ja ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan

louhimiseen ja rikottamiseen Salon kaupungin Metsäjaanun kylään Korvenmäen kiinteistölle 734-423-2-4.

Lupa myönnetään 18.7.2025 toimitetun sijaintikarttapiirroksen esittämälle alueelle (kiinteistön länsi- ja itäosa).

Lupa-aika on 10 vuotta. Kokonaisottomäärä on 472 000 m3 ja vuotuinen

ottomäärä 47 200 m3.

Toiminnoille myönnetään maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain

199 §:n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

Tämä lupa ja sille määrätty vakuus korvaa alueelle aiemmin myönnetyn

maa-ainesluvan sekä vakuuden.

Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia

lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Luvan haltijan on saatettava tämä päätös ja sen määräykset kaikkien

alueella toimijoiden tietoon tarpeellisin osin.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Toiminnan aloittaminen

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on pidettävä aloitustarkastus.

Ennen tarkastusta hakijan tulee toimittaa luvassa määrätyt vakuudet

hyväksyttäväksi ja toteuttaa muut tarvittavat lupamääräykset.

2. Luvanhaltijan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava henkilö ja toimitettava yhteystiedot Salon kaupungin ympäristönsuojeluun. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Vastuuhenkilöllä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito.

3. Ottamis- ja kaivualueen rajat on merkittävä maastoon. Rajat on oltava merkittyinä ottamistoiminnan ajan.

4. Kalliokiviaineksen päällä oleva maa-aines tulee kuoria siten, että kivennäisaines ja pintamaat kuoritaan/pidetään erillään ja säilytetään erikseen ottamisaikana. Kasvillisuutta sekä pinta- ja kivennäismaita saa poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan.

Suojaetäisyydet ja turvallisuus

5. Suojaetäisyyden kaivualueesta on oltava vähintään 300 m lähimpiin

asuinrakennuksiin sekä loma-asuntoihin ja niiden välittömään

oleskelualueeseen.

6. Ottamisalueen suojaetäisyys naapuritiloihin on vähintään 30 m. Suojavyöhykkeet on säilytettävä luonnontilaisena eikä niille saa läjittää pintamaita. Naapuritilojen 30 m suojavyöhykkeestä voi tarvittaessa poiketa ko. kiinteistönomistajan kirjallisella suostumuksella siten, että suojavyöhyke on kuitenkin vähintään 10 m.

7. Toiminta-alueen tulotiellä tulee olla lukittava ajoeste. Jyrkännealueet on suojattava aidalla siten, että kulku reuna-alueelle on estetty. Mahdollisista vaaroista on tiedotettava varoituskyltein ja estein.

Kaivusyvyys

8.  Oton saa ulottaa tasolle +67,10 (N2000).

9. Kaivualueella on oltava riittävä määrä päivittäisessä työskentelyssä havaittavia korkeuspisteitä sidottuna korkeusjärjestelmään N2000.

Louhimon toiminta

10. Louhintaa saa harjoittaa lupa-alueella maanantaista perjantaihin lukuun ottamatta kesä-, heinä- ja elokuuta sekä arkipyhiä seuraavasti:

- poraaminen klo 7-18

- räjäytykset ja rikotus klo 8-16

Kuormaaminen ja kuljetus on sallittua läpi vuoden (ei arkipyhinä) maanantaista perjantaihin klo 6-22.

11. Luvanhaltijan tulee ilmoittaa louhinta- ja murskaustoimintajakson ajankohta kirjallisesti viisi (5) työpäivää ennen kyseisen jakson aloittamista 800 metrin säteellä laitosalueesta sijaitsevien asuinkiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Tiedotteesta on käytävä ilmi louhinta- ja murskausajat sekä luvanhaltijan yhteystiedot.

Päästöt ilmaan

12. Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 hengitettäville hiukkasille (PM10) annettuja raja-arvoja niillä alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä taikka alueilla, joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.

13. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Pölyn leviämistä on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla, pudotuskorkeutta säätämällä sekä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

14. Toiminta-alueen ja varastokasojen pölyäminen on tarvittaessa estettävä kastelulla tai muulla pölynsidontakeinolla. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

15. Toiminta tulee keskeyttää, jos pölyntorjuntalaitteiston toiminnassa ilmenee häiriö, tai pölyn leviämistä ei sääolosuhteiden vuoksi pystytä riittävästi rajoittamaan. Toimintaa voi jatkaa, kun vika on korjattu tai sääolosuhteet muuttuneet.

16. Tarvittaessa tulee teettää pölymittauksia pölylle altistuvassa kohteessa ja ryhtyä välittömästi tulosten edellyttämiin toimenpiteisiin. Mahdollisista pölymittauksista tulee etukäteen esittää mittaussuunnitelma Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

Melu

17. Melumallinnuksessa esitetty meluvalli on toteutettava alueen itäpuolelle ennen louhinnan ja murskaustoiminnan aloittamista. Meluvalli tulee säilyttää alueella niin kauan kuin toiminta vastaa hakemuksessa esitettyä toimintaa.

Louhinnan tapahtuessa alueen keskiosassa ja eteläosassa meluvallit tulee toteuttaa melumallinnuksen mukaisesti heti, kun se on työteknisesti mahdollista.

18. Valtioneuvoston asettamia melun ohjearvoja ei saa ylittää. Louhinnassa, rikotuksessa, murskauksessa ja seulonnassa on käytettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista laitteistoa. Murskain tulee sijoittaa melumallinnuksen mukaisen meluvallin suojaan. Toiminnasta aiheutuvaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

19. Toiminnasta aiheutuva melutaso on mittautettava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ensimmäisellä murskauskerralla.

Melumittauksia koskeva suunnitelma on toimitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi vähintään kaksi viikkoa ennen mittauksia. Mittaustulokset sekä vertailu melutason ohjearvoihin ja meluselvityksessä esitettyihin arvoihin tulee toimittaa Salon kaupungin ympäristönsuojeluun kahden viikon kuluessa mittausten päättymisestä. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee luvanhaltijan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi, raportoida tehdyistä toimenpiteistä ja uusittava melumittaus.

Tarvittaessa Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä luvanhaltijan suorittamaan melumittauksia myös muulloin ja antaa meluhaittaa ja toiminta-aikoja koskevia tiukempia määräyksiä.

Tärinä

20. Tärinän vaikutuksia tulee seurata alle 500 m päässä olevissa

häiriintyvissä kohteissa katselmuksilla ja tärinämittauksilla aina, kun

toiminnalla voi olla tärinävaikutuksia. Salon kaupungin

ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa tarvittaessa tärinän tarkkailua

koskevia lisämääräyksiä.

Maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelu

21. Alueen valuma- ja hulevedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu vastaanottavan vesistön vedenlaadun heikentymistä, vastaanottavan uoman eroosiota, purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa.

22. Alueella muodostuvat hulevedet on kerättävä hallitusti ennen niiden johtamista hulevesialtaisiin. Tarkempi suunnitelma rakenteista ja niiden sijainneista mitoituslaskelmineen on toimitettava hyväksyttäväksi Salon kaupungin ympäristönsuojelulle vähintään kaksi kuukautta ennen allasrakenteiden ja biosuodattimien toteuttamista. Hulevesialtaiden mitoitussateena on käytettävä vähintään kerran 10 vuoden aikana toistuvaa sadetta ja altaista on kyettävä ottamaan vedenlaatunäyteet, jotka kuvaavat hulevesialtaista lähtevän veden laatua. Kiintoaineksen tulee ehtiä laskeutumaan altaan pohjalle ja kiintoaines on poistettava riittävän usein altaan toiminnan varmistamiseksi. Mikäli havaitaan kiintoaineen kulkeutumista vastaanottaviin vesistöihin, tulee hulevesien käsittelyä parantaa siten, että haittaa ei synny. Hulevesirakenteiden tulee olla valmiit ennen louhinnan ja rikotuksen aloittamista.

23. Työkoneiden kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja mikäli vuotoja on havaittavissa, kone on poistettava välittömästi käytöstä ja ottamisalueelta. Työkoneita ei saa pestä ottamisalueella.

24. Kemikaalien varastointialueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Öljytuotteita ei saa säilyttää ottamisalueella pysyvästi. Työnaikaiset polttoaineet on säilytettävä ylitäytönestimillä varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Tankkausta on valvottava koko ajan ja tankkauksen suorittajalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja öljynkeräysvälineitä tankkauksessa sattuvan vahingon varalta.

Poikkeukselliset tilanteet

25. Öljy- ja kemikaalivahingoista tulee aina ilmoittaa Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle (hätäkeskukseen) varsinaisten torjuntatoimien suorittamiseksi.

26. Häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai merkittävää haittaa naapureille, on ilmoitettava välittömästi Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

27. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia, vuotojen torjuntakalustoa ja alkusammutuskalustoa. Luvanhaltijan tulee kouluttaa laitoksen henkilökunta menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Jätteet

28. Ottamisalueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, tavaraa, eikä toimintaan kuulumattomia maa-aineksia. Ottamisalueelle ei saa perustaa maankaatopaikkaa.

29. Jätteiden käsittelyssä ja säilytyksessä tulee noudattaa Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä.

30. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Vaaralliset jätteet on säilytettävä lukitussa tilassa suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa laitokseen, jonka ympäristölupa mahdollistaa vaarallisten jätteiden vastaanoton.

31. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle.

32. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa on noudatettava. Suunnitelma on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Tieto arvioinnista ja mahdollinen uusi suunnitelma on toimitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

Jälkihoito ja maisemointi

33. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminnan loputtua alueelta on poistettava toiminnassa syntyneet jätteet ja laitteet ja alue on siivottava.

34. Maisemointi tulee toteuttaa kaavan mukaisesti suunniteltua toimintaa varten.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

35. Luvanhaltijan on toimitettava erillinen pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma hyväksyttäväksi Salon kaupungin ympäristönsuojelulle vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailupisteiden on sijaittava siten, että tarkkailupisteiltä otetuista näytteistä on havaittavissa toiminnan mahdollisesti aiheuttama kuormitus vastaanottaviin vesistöihin.

36. Hulevesialtaista lähtevän veden laatua on tarkkailtava kaksi vuotta hulevesijärjestelmän valmistumisen jälkeen. Luvanhaltijan on toimitettava erillinen hulevesien tarkkailuohjelma hyväksyttäväksi Salon kaupungin ympäristönsuojelulle vähintään kaksi kuukautta ennen altaiden käyttöön ottoa. Hulevesialtaista on lisäksi otettava näytteitä tarvittaessa.

37. Pinta- ja pohjavesien sekä hulevesien tarkkailusta on laadittava vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan tekemä yhteenvetoraportti, joka sisältää tulokset näytteenotosta sekä sanallisen arvion toiminnan vaikutuksesta vesien laatuun sekä laadun vaihtelua esittävät kuvaajat oleellisten parametrien osalta. Raporttiin tulee liittää havaintopaikkojen tiedot ja niiden sijainti kartalla, laboratorion analyysitodistukset (tulokset, käytetyt menetelmät, mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus). Yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Salon kaupungin ympäristönsuojelulle.

38. Irrotetun maa-aineksen määrä ja laatu tulee ilmoittaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä NOTTO-järjestelmään.

39. Luvanhaltijan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluun edellisen vuoden toimintaa koskeva vuosiraportti. Vuosiraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- laitoksen toiminta-ajat

- laitoksen tuotantotiedot

- alueelta poiskuljetetun murskeen määrä

- varastossa olevan murskeen määrä

- polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot sekä niiden perusteella lasketut päästötiedot (NOX, SO2, CO2 ja hiukkaset)

- tiedot syntyneistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta

- tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto, arvio päästöistä ilmaan, maaperään ja vesiin, arvio niiden ympäristövaikutuksista sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet)

- tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista

- päästömittausraportit, kuten melu- ja pölymittausraportit

40. Raportit ja asiakirjat on toimitettava Salon kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@salo.fi tai PL 77, 24101 Salo). Toimitettaviin asiakirjoihin on liitettävä tieto, mitä lupaa ne koskevat.

Luvanhaltijan vaihtuminen tai toiminnan loppuminen

41. Toiminnan lopettamisesta ja luvanhaltijan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa kirjallisesti Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksessa on esitetty maa-aineslain mukaisesti ottamissuunnitelma sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Hakemuksen ja ottamissuunnitelman perusteella toiminnasta ei arvioida aiheutuvan maa-aineslain (555/1981) 3 §:n tarkoittamia seuraamuksia eikä vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n mukaista luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä annettuja määräyksiä noudatetaan. Näin ollen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät maa-aineslain 6 §:n ja ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaisesti.

Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mm. siten, että

päätöksessä on annettu määräykset toiminta-ajoista, melun, pölyn ja

tärinän torjunnasta ja tarkkailusta, jätehuollosta, polttonesteiden ja muiden

kemikaalien varastoinnista sekä jätteen käsittelytoiminnan vakuudesta.

Lisäksi lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne,

kesto, vaikutusalueen ominaisuudet sekä tekniset ja taloudelliset

mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja

rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen

käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on otettu huomioon varautuminen

onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa

edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräys 1: Määräys on annettu sen todentamiseksi, että määrätyt ja

hakemuksessa esitetyt toimet on tehty ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista maa-aineslain 12 § mukaisesti.

Määräys 2: Ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön nimeäminen on

tarpeen valvonnallisista syistä, yhteydenpidon helpottamiseksi ja tiedon

kulun turvaamiseksi erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa tai nopeaa

reagointia edellyttävissä vahinkotilanteissa (JL 141 § ja VNa 800/2010).

Määräys 3: Lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle toiminta-alueelle, joka on oltava todennettavissa maastossa sekä luvanmukaisen toiminnan että valvonnan mahdollistamiseksi. Ottamisalueen ja kaivualueen merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti.

Määräys 4: Kasvillisuus, pintamaa ja kivennäismaa tulee poistaa vain toiminnan edistymisen kannalta tarpeellisin osin pintavesivalunnan ja siten vesistövaikutusten vähentämiseksi.

Määräys 5: Määräys on annettu MURAUS-asetuksen (VNa 800/2010) 3

§:n perusteella.

Määräys 6: Ottamisalueelle on määrätty suoja-alueet, jotta toiminnasta ei

aiheudu haittaa ja kohtuutonta rasitusta ympäristölle. Suojaetäisyydet ovat

hakemuksen sekä Ympäristöministeriön ohjeen (Maa-ainesten kestävä

käyttö 1/2009) mukaiset.

Määräys 7: Määräys on tarpeen yleisen turvallisuuden vuoksi. Asiattoman liikkumisen estäminen ehkäisee myös mahdollista ilkivaltaa, josta voi aiheutua esimerkiksi roskaantumista.

Määräys 8: Alin sallittu kaivusyvyys on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Toiminnassa on varmistettava, että otto tapahtuu luvan mukaiseen korkoon, jonka vuoksi alueella on oltava riittävä määrä korkomerkkejä.

Määräys 9: Määräys korkeuspisteistä on annettu, jotta luvanhaltijan selvilläolovelvollisuus toteutuu ja toiminta vastaa ottamissuunnitelmaa.

Määräykset 10 ja 11: Toiminnan etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on alle 500 m, jonka vuoksi toiminta-ajat on määrätty hakijan esityksen sekä VNa 800/2010 8 §:n perusteella. Toiminta-ajat vastaavat muilta osin ehdotettuja, mutta poraus-, räjäytys- ja louhintatyöt on kielletty  kesä- ja elokuussa läheisen asutuksen vuoksi. Louhinta on ollut kielletty kesäkuukasina myös alueelle aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa.

Määräykset 12-16: Määräykset pölyhaittojen vähentämiseksi on annettu sekä terveys- että ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Luvanhaltija on velvollinen noudattamaan ilman laadusta annettua asetusta 79/2017.

Määräys 17: Määräys perustuu melumallinnukseen, jonka perusteella melun leviämistä on estettävä meluvallein louhinnan ja murskauksen sijainnin perusteella.

Määräykset 18 ja 19: MURAUS-asetuksen mukaisesti etäisyyden (lähin häiriintyvä kohde alle 500 m) perusteella melua on torjuttava myös muilla meluntorjuntatoimilla. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanhaltijan on oltava riittävän selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista (YSL 6 §). Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan tarkkailusta. Mittauksilla varmistetaan, etteivät valtioneuvoston asetuksen 993/1992 mukaiset melun ohjearvot ylity.

Määräys 20: Määräyksellä varmistetaan, että luvanhaltija on selvillä ennen toiminnan aloittamista vallinneesta tilasta sekä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista tärinähaitoista. Ennen toiminnan aloittamista tehtävä katselmus palvelee mahdollisten haitankärsijöiden lisäksi myös luvanhaltijaa. Katselmukset ovat tarpeellisia mahdollisten korvausvaatimusten arvioimiseksi ja rakennusten omistajien oikeusturvan varmistamiseksi.

Määräykset 21-24: Määräykset on annettu vesien suojelemiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi (VNa 800/2010, 9-10 §). Hulevesirakenteiden mitoitussateena on käytettävä vähintään kerran kymmenessä vuodessa toistuvaa sadetta johtuen luvan voimassaoloajasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sateiden määrään.

Määräykset 25-27: Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Varautumalla onnettomuustilanteisiin ennakolta minimoidaan mahdolliset haitat.

Määräykset 28-32: Määräykset on annettu roskaantumisen ja ympäristön epäsiisteyden ehkäisemiseksi sekä vaarallisen jätteen turvallisen käsittelyn ja säilyttämisen varmistamiseksi. Jätteiden luovuttaminen on sallittu ainoastaan jätehuoltorekisteriin merkityille toimijoille jätelain 29 §:n mukaisesti. Määräys kaivannaisjätehuoltosuunnitelman tarkistamisesta vähintään viiden vuoden välein perustuu maa-aineslain 16 b §. Määräys luvan muuttamisesta kaivannaisjätteen määrän, laadun taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyiden muuttuessa merkittävästi, on ympäristönsuojelulain 114 §:n mukainen.

Määräykset 33-34: Määräykset maisemoinnista on annettu, jotta ottamisalue on toiminnan loputtua turvallinen, ja jotta ottamissuunnitelman mukainen jälkikäyttö toteutuu.

Määräykset 35-37: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 §:n mukaan toimijalla on selvilläolovelvollisuus toteuttamansa hankkeen vaikutuksista. Vastaanottavista vesistöistä Airankätky on vesilain tarkoittama puro, joka on osin luonnontilaisen kaltainen. Vesientarkkailuohjelmilla varmistetaan alueelta pois johdettavien vesien riittävän hyvä laatu. Lisäksi hulevesialtaiden valmistumisen jälkeen toteuttettavalla tarkkailulla varmistetaan hulevesirakenteiden toimivuus ja tarvittaessa tehtävällä lisänäytteenotolla mahdolliset ongelmat pystytään paikantamaan toiminta-alueella.

Määräys 38: Määräys on annettu maa-aineslain 23 a §:n ja asetuksen 926/2005 9 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden varmistamiseksi.

Määräykset 39-40: Määräykset on annettu viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Viranomaisen saamien tietojen avulla seurataan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Irrotetulla maa-aineksella tarkoitetaan maa-aineksia, jotka on irrotettu toiminnan yhteydessä.

Määräys 41: Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, siitä tulee ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle. Maa-aineslain 13 a §:n mukaan luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

Perustelut MAL 21 §:n ja YSL 199 §:n mukaisen oikeuden

myöntämiselle

Toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta

huolimatta on perusteltua myöntää, koska toiminta tukee kaavan toteutumista. Lisäksi kyseessä on kalliokiviaineksen

ottoalue, jossa on jo aiemmin ollut lupahakemuksen mukaista toimintaa. Aloittamisoikeus ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja toiminta on keskeytettävissä milloin tahansa.

Luvan voimassaolaika

10 vuotta siitä, kun lupa on tullut lainvoimaiseksi.

Otettava kokonaismäärä                      Vuotuinen otto

472 000 m3                                             47 200 m3

Vakuus

Ennen toiminnan aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten

noudattamiseksi ja jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi vakuus (MaL

12 §, 21 §, MaA 7 §). Salon kaupunginvaltuuston 14.6.2023 hyväksymän

maa-ainestaksan mukaisesti yhteiskäsittelyluvan vakuus on:

10,25 ha x 6 100 €/ha + 472 000 m3 x 0,09 €/m3 = 105 005 €.

Vakuuden on oltava voimassa koko luvan voimassaoloajan ja vakuus

palautetaan lupa-ajan ja lopputarkastuksen jälkeen, kun

maisemointi/jälkihoito on asianmukaisesti suoritettu ja hyväksytty.

Tarkastus- ja valvontamaksu

Lupahakemuksesta ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvanhakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut:

-          Tarkastumaksu 2100 € + 0,012€/m3 x 472 000 m3 + 105 € x 11 ha

= 8919 €

-          Lupa-alueen sijoittuminen alle 500 m etäisyydellä sijaitsevan asutuksen vuoksi 263 €.

Lisäksi laskutetaan harkinnasta toiminnan aloittamiseksi ennen yhteiskäsittelyluvan lainvoimaiseksi tuloa 210 €.

Yhteensä 9392 €

Vuosittain laskutettava valvontamaksu lasketaan kulloinkin voimassa

olevan taksan mukaan.

Nämä maksut ovat Salon kaupunginvaltuuston 14.6.2023 hyväksymän

maa-ainestaksan mukaisia.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12,14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 47a - 49, 52-53, 58-62, 64, 66, 70, 83-85, 87, 96, 111-114, 123,

167-168, 170, 190-191, 199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4,6, 11-15, 18§

Maa-aineslaki (555/1981) § 1, 3-7, 10 -16, 16 b, 19-21, 23-23b

Valtioneuvoston asetus (VNa) maa-ainesten ottamisesta (926/2005) § 1-4,

6-9 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja

kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) § 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9,

10, 11, 12

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1-4, 6-8,12-13, 16 §

Jätelaki (646/2011) 29 §, 31 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17

Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996)

Salon kaupunginvaltuuston 14.6.2023 § 41 hyväksymä maa-ainestaksa

Muutoksenhakuviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan

hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Esittelijä 

Rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja

Päätösehdotus 

Päätös 

Tiedoksianto 

 Päätöksestä ilmoitetaan osoitteessa www.salo.fi/kuulutukset. Asiakirjat valitusosoituksineen ovat nähtävillä Salon kaupungin verkkosivuilla www.salo.fi, kaupunki ja päätöksenteko, esitysasiat ja pöytäkirjat, rakennus- ja ympäristölautakunta 28.1.2026.

 Päätös

 Hakija

 Lupa- ja valvontavirasto

Salon kaupunki/maankäyttöpalvelut

Salon kaupunki/ympäristöterveydenhuolto

 Tieto päätöksestä

 Asianosaiset