Rakennus- ja ympäristölautakunta
Esityslista 04.03.2026/Asianro 30

Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.03.2026  

3862/11.01.00.00.01/2025

Valmistelija

Vs. ympäristönsuojelutarkastaja Nella Lehtomaa,

nella.lehtomaa@salo.fi, 044 778 7806

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n mukaisesta ympäristöluvan muutoksesta.

Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muuttaminen ja voimassa olevan ympäristöluvan muuttaminen. Lupamuutoksessa toiminta muutetaan koskemaan vain rikotusta ja murskausta, enimmäistuotantomäärä vuodessa on 200 000 t/a ja louheen vastaanottomäärä 0-400 000 t/a. Toiminta-aikaa haetaan ympärivuotiseksi ja lupa-alue haetaan vastaamaan kaavan mukaisesti tasattavaa aluetta ja varastointiin tarvittavaa aluetta. Vesitarkkailu yhdenmukaistetaan muiden vastaavien toimijoiden tarkkailua vastaavaksi. Ympäristöluvasta poistetaan asfalttiasemaa koskevat lupamääräykset. Asfalttiasemalle on tehty ympäristösuojelulain 116§:n mukainen rekisteröinti (2852111.01.00.03/2018).

Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Peab Industri Oy

Karvaamokuja 2a

00380 Helsinki

Yhteyshenkilö Marjo Sitkiä

Toiminta ja sen sijainti

Toiminta sijaitsee Metsäjaanun kylässä Salossa kiinteistöllä Korvenmäki 734-423-2-4. Murskattava maa-aineslaji on kalliota. Murskattavaksi esitetty määrä 200 000 t/a ja louheen vastaanottomäärä 0-400 000 t/a.

Luvan muuttamisen peruste

Ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Luvan muuttamista koskevaan toiminnanharjoittajan hakemukseen sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain 39 §:ssä säädetään lupahakemuksesta.

Ympäristönsuojelulain 29 § mom 1 mukaan ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukko 2 kohdan 7 e (tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää) perusteella.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annettu laki (64/1986)

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 34

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohta 6

Salon kaupungin hallintosäännön 14 §:n mukaan rakennus- ja ympäristölautakunta toimii kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena.

Asian vireille tulo

Lupahakemus on tullut vireille 18.7.2025.

Toimintaa koskevat luvat, kaavoitustilanne ja maanomistus

Salon rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle (nyk. Peab Industri Oy) kymmeneksi vuodeksi luvan ottaa maa-aineksia tiloilta Murskakallio ja Korvenmäki 19.8.2015 § 98 sekä toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Murskakallio ja Korvenmäki 13.6.2012 § 93, joka koskee kallion louhintaa, murskausta, asfalttiaseman toimintaa sekä jäteasfaltin käsittelyä ja murskausta kiinteistöillä Murskakallio ja Korvenmäki. Maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt lokakuussa 2025 ja rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt kymmeneksi vuodeksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle kiinteistölle Korvenmäki uuden yhteiskäsittelyluvan 28.1.2026 § 15. Toiminnanharjoittaja Peab Industri Oy on hakenut heinäkuussa 2025 ympäristöluvalle muutosta, joka koskee lupaa kiinteistöltä otettavan kalliokiviaineksen murskaukselle ja rikotukselle ottoalueen laajentumisen vuoksi. Samalla on haettu lupaa toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Nyt haettava ympäristöluvan muutos korvaa alueelle aiemmin myönnetyn ympäristöluvan.

Murskaus ja rikotus sijoittuu kiinteistölle Korvenmäki 734-423-2-4, joka sijaitsee pääosiltaan LSJH:n vuonna 2024 hankkimalla jätekeskuksen laajennusalueella. LSJH:n samaan aikaan hakeman yhteiskäsittelyluvan myötä lupa-alue laajeni länsipuolelle ja on edelleen osittain aiempien lupien mukaisella ottoalueella. Ympäristöluvan muutoshakemuksessa lupa-alue esitetään muutettavaksi siten, että se kattaa uuden yhteiskäsittelyluvan mukaisen louhittavan alueen sekä varastoalueen. Lupa-alueen laajentuessa lännessä, etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on 490 metriä.

Alueella on voimassa Salon seudun maakuntakaava. Maakuntakaavassa Korvenmäen jätekeskuksen alue, johon hankealuekin kuuluu, on osoitettu erityistoimintojen kohteeksi tai alueeksi merkinnällä E (E=valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät alueet puolustusvoimien sekä energia- ja jätehuollon toiminnoille). Lisäksi alue sijoittuu teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueelle sekä Seveso III -direktiivin mukaiselle suoja- ja konsultointivyöhykkeelle. Salon yleiskaavassa hankealue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Hankealueella on voimassa asemakaava. Korvenmäen jätekeskus sijaitsee asemakaavassa jätteenkäsittelyn korttelialueella (EJ-1) ja osittain yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella (ET-4).

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta-alue sijoittuu Salon kaupungin Metsäjaanun kylään Korvenmäen tilalle, noin kuusi kilometriä Salon keskustasta itään. Alueella on ollut maa-ainesten ottoa 1970-luvulta lähtien. Hakemusalue sijaitsee pääosiltaan LSJH:n vuonna 2024 hankkimalla jätekeskuksen laajennusalueella. Alue rajautuu pohjoisosastaan Korvenmäen jätekeskuksen rakennettuun alueeseen. Hakemusalueen eteläpuolella on talousmetsää ja länsipuolella sijaitsee pohjoiseteläsuuntainen painanne, jossa kulkee Airankätky puro. Alueen lounaispuolella sijaitsee kaksi Airankätkyyn yhteydessä olevaa painannetta. Hankealueen etäisyys Airankätkyyn on lyhyimmillään näiden painanteiden kohdalla, noin 20 metriä. Hankealueen eteläpuolella oleva Airankätkyn sivuhaara laskee Airankätkyyn peltoaukealla noin 900 metrin etäisyydellä lounaaseen.

Hankealue sijoittuu arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi luokitellun. Lammenjärven kalliomaaston pohjoisreunamille. Alueen länsipuolella sijaitsevien pohjois-eteläsuuntaisten painanteiden maalajeina ovat savi ja rahkaturve. Alueesta on tehty luontoselvitys, jonka mukaan alueella tai sen läheisyydessä on kuusi luontoarvojensa puolesta kokonaan tai osittain huomionarvoista kohdetta. Kohteet ovat Airankätkyn uoma ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue, Airankäytkyn sivu-uoman alue, Ryssänmäen länsipuoleisen uoman alue ja Suomen Metsäkeskuksen rajaamat metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt Hyppärmäki, Ripusmäen suopainanne ja Ryssänmäen itäpuoleinen lehto. Suunnitellulle lupa-alueelle ja koko Korvenmäen kiinteistön alueelle, keväällä 2025 tehdyn liito-orava selvityksen mukaan ei havaittu merkkejä liito-oravista, vaikka lajille soveltuvaa elinympäristöä löytyi sekä kiinteistön alueelta että sen välittömästä läheisyydestä.

Hankealue sijaitsee taajama-alueen ulkopuolella ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laajennusalueen itäpuolella, noin 490 metrin päässä. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee kaksi asuinrakennusta, noin 800 metrin etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta. Hankealueen koillispuolella, Helsingintien toisella puolella, sijaitsevat asuinrakennukset ovat noin 750-800 metrin päässä. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat hankealueen itäpuolella, noin 630 metrin päässä ja kaakkoispuolella, noin 1,2 kilometrin päässä. Lähin Natura -suojeluverkoston kohde on Salon kaupungin eteläpuolella sijaitseva Viurilanlahti (FI0200027), joka on suojeltu lintudirektiivin mukaisena alueena (SPA). Natura-alueen ja suunnitellun ottoalueen välinen etäisyys on noin 7 kilometriä.

HAKEMUKSESSA ESITETYT ASIAT

Hakemuksella haetaan muutosta toistaiseksi voimassa olevaan ympäristölupaan "Ympäristölupa, asfalttiasema, murskausasema ja louhinta, Lemminkäinen Infra Oy, Murskakallio 734-423-2-2 ja Korvenmäki 33 734-420-1-9, lupa 6-2012" Rakennus- ja ympäristölautakunta § 93 (Dnro 596/11.01.00/2011).

Haettu toiminta

Rikotus ja murskaus

Muutoshakemuksella haetaan lupaa alueelta, muun toimijan toimesta, louhitun louheen rikottamiseksi sekä murskaamiseksi paikan päällä erilaisiksi mursketuotteiksi, kuten asfalttikiviaineksiksi ja maanrakentamisessa käytettäviksi murskeiksi. Hakemuksessa esitetään, että alueelle voidaan ottaa vastaan louhetta myös muualta murskattavaksi.

Hakemuksen mukaan enimmäistuotantomäärää haetaan nostettavaksi 200 000 t/a nykyisen luvan mukaisesta määrästä 150 000 t/a. Enimmäistuotantomäärän nostolla hakijan mukaan halutaan varautua siihen, että tuotantomäärä on riittävä myös kysyntähuippujen aikana.

Hakijan mukaan irrotettu kalliokiviaines murskataan paikalle tuotavalla siirrettävällä murskauslaitoksella. Valmiit murskelajikkeet varastoidaan

alueelle varastokasoihin, joista ne kuljetetaan käyttökohteisiinsa. Hakemuksen mukaan louhetta voidaan myydä myös sellaisenaan ja murskauslaitoksella murskata myös muualta tuotua louhetta esimerkiksi samalla alueella sijaitsevan asfalttiaseman tarpeisiin. Murskauslaitoksen ollessa paikalla alueella työskentelee kerrallaan 3-8 henkilöä. Kiviainesta murskataan keskimäärin 100 000 t/a vuodessa ja enimmillään 200 000 t/a.  Muualta tuotavan louheen määrä vaihtelee vuosittain 0 – 400 000 t/a.

Hakemuksen mukaan murskauslaitoksessa on 3-5 kappaletta murskaimia, jotka ovat esi-, väli- ja jälkimurskaimia. Murskauksen yhteydessä käytettävät seulat ovat 2- tai 3-tasoseuloja. Seulastot ja muut huomattavat pölylähteet voidaan myös suojata peittein ja koteloinnein. Murskauslaitoksen toimintaan tarvittava sähkö tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Hakijan mukaan laitteistoissa ja rakenteissa ei ole muutoksia nykyiseen lupaan verrattuna.

Hakemuksen mukaan alueelle voidaan vastaanottaa louhetta muualta, ja hakijan käsityksen mukaan louheen vastaanotto ei ole luvanvaraista, koska louhe ei ole jätettä (Ympäristöministeriön muistio 3.7.2015, Kaivetut maa-ainekset – jäteluonne ja käsittely). Hakijan mukaan muualla rakennus- ja urakkakohteissa louhittava louhe on laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaavaa, kuin tarkoituksellisesti kiviainestuotannon raaka-aineeksi louhittu louhekin on. Muualta tuodusta louheesta valmistetut mursketuotteet täyttävät samat tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset, kuin Korvenmäen alueelta louhitusta kiviaineksesta valmistetut mursketuotteetkin. Hakijan mukaan muualta louhittavalle louheelle ja siitä valmistetuille mursketuotteille on olemassa täysin vastaavalla tavalla markkinat, kuin Korvenmäestä louhitulle kiviaineksellekin. Siten muualta tuodun louheen ja siitä tehtyjen mursketuotteiden jatkokäyttö on varmaa ja suunnitelmallista ja niitä voidaan käyttää sellaisenaan ilman muuntamistoimia.

Hakemuksen mukaan louheen vastaanottoa tehdään, mikäli lähialueelle tulisi rakennushankkeita, joista louhetta muodostuisi. Vastaanottoa ei arvioida olevan joka vuosi. Alueelle voidaan vastaanottaa myös asfalttiaseman tarpeiden mukaista louhetta päällystysurakoiden edellyttämät ominaisuudet huomioon ottaen. Louheen vuotuinen vastaanottomäärä vaihtelee 0 – 400 000 t/a. Enimmäismäärä voi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa alueen lähistöllä on merkittävän suuri rakennushanke. Hakija ei pidä tätä erityisen todennäköisenä, vaan arvioi, että tällainen tilanne on mahdollinen kertaluonteisesti Korvenmäen kaava-alueen tasaamisen aikana. Pääsääntöisesti vuotuinen louheen vastaanottomäärä on alle 50 000 t. Vastaanotettua louhetta voidaan varastoida alueella mm. siinä tilanteessa, jossa vuosittainen enimmäistuotantomäärä on jo täyttynyt.

Louhe huomioidaan hakemuksessa siihen liittyvien kuljetusten sekä murskauksen vaikutusten osalta. Vuosittainen enimmäistuotantomäärä sisältää myös mahdollisen muualta tuodun kiviaineksen murskauksen eli murskauksen enimmäismäärä on 200 000 t/a, mutta tästä määrästä alueelta louhitun ja muualta tuodun louheen osuus voi eri vuosina

vaihdella merkittävästikin.

Lupa-alue esitetään muutettavaksi siten, että se kattaa uuden Korvenmäen yhteiskäsittelyluvan mukaisen louhittavan alueen sekä varastoalueen.

Hakemusken mukaan muutoksella varmistetaan toiminnan ja kaavan mukaisen esirakentamisen jatkuminen.

Haetut toiminta-ajat

Hakijan hakee laitoksen toiminta-aikaa ympärivuotiseksi. Keskimääräisellä tuotantomäärällä laitos on toiminnassa noin 3 kuukautta vuodessa. Muutoshakemuksessa vuosittaisen toiminta-ajan osalta haetaan muutosta siten, että tuotantotoiminta on mahdollista ympäri vuoden. Hakijan mukaan muutos on tarpeen, jotta kohteesta on mahdollista tarjota kiviaineksia esimerkiksi suuriin päällystystöihin. Lisäksi päivittäisen toiminta-aikojen osalta haetaan muutosta kuormaus- ja kuljetusaikoihin siten, että niiden osalta toiminta-aika on vastaava, kuin viereisellä Korvenmäen jätekeskuksella.

Haetut toiminta-ajat ovat seuraavat:

Murskaaminen ma-pe 7-21

Rikotus ma-pe 8-18

Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe 6-22 ja la 7-18

Tuotannossa käytettävät raaka-aineet, polttoaineet, energian käyttö ja vedenkäyttö

Hakemuksen mukaan toiminta-alueella tuotettavan murskeen keskimääräinen kulutus on vuodessa 100 000 tonnia ja maksimikulutus 200 000 tonnia. Maksimikulutus sisältää sekä alueelta louhitun että muualta tuodun louheen murskauksen.

Muualta tuotavan kiviaineksen keskimääräinen kulutus on vuodessa 50 000 tonnia, joka jatkojalostetaan murskaamalla. Määrä sisältyy enimmäismurskausmäärään. Muualta tuotavan kiviaineksen maksimikulutus vuodessa on 400 000 tonnia, joka jatkojalostetaan murskaamalla. Määrä sisältyy enimmäismurskausmäärään.

Polttoaineena murskauslaitoksessa ja kuormaajissa käytetään kevyttä polttoöljyä, jonka keskimääräinen kulutus vuodessa on murskaimissa 33 tonnia ja kuormaajissa 33 tonnia. Polttoöljyn maksimikulutus vuodessa murskauslaitoksen osalta on 67 tonnia ja kuormaajien osalta 67 tonnia.

Hakemuksen mukaan arvio sähkön kulutuksesta on 0,8 GWh/a. Sähkö hankitaan aggregaatista. Hakemuksen mukaan toiminnassa käytettävä vesi on pääsääntöisesti saatavilla alueelta kastelua varten. Tarvittaessa vesi tuodaan alueelle säiliöautolla. 

Tiedot raaka-aineiden ja tuotteiden varastoinnista

Toiminta-alueella tuotettavat mursketuotteet sekä muualta tuotava kiviaines varastoidaan lupa-alueella. Valmiit kiviainestuotteet varastoidaan louhitulla pohjalla, jolloin louhintarintaus estää varastokasojen pölyn leviämistä.

Hakijan mukaan lähimpään altistuvaan kohteeseen on matkaa laitoksista yli 500 metriä. Tällä etäisyydellä valtaosa pöly- ja melupäästöistä vähenevät, eikä toiminta näin ollen aiheuta ympäristölleen rasitusta. Toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla pyritään edelleen vähentämään toiminnan vaikutuksia. Kuljetusliikenne ei aiheuta haittaa ympäristölleen. Laitosalueella kulkevien teiden läheisyydessä ei ole altistuvia kohteita. Seututie 110 liikennemääriin toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta. Mikäli toiminnan epäillään aiheuttavan sallittuja suurempia melu- tai pölypäästöjä, voidaan tilannetta tarvittaessa tarkastaa mittauksin ja ryhtyä toimenpiteisiin.

Hakemuksen mukaan työkoneiden ja murskauslaitoksen käyttämä kevyt polttoöljy tuodaan alueelle säiliössä huoltoautolla. Koneiden tankkaaminen suoritetaan päällystetyllä alueella. Tankkaukset suoritetaan noudattaen erityistä varovaisuutta. Huoltoautoon ja/tai alueelle varataan imeytysainetta mahdollisten poltto- tai voiteluainevuotojen varalle. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan alueella terässäiliössä. Murskauslaitoksen oma kaksoisvaipallinen öljysäiliö kulkee laitoksen mukana.

Liikenne

Hakemuksen mukaan liikennemäärät ovat arviolta 10-20 raskaan liikenteen käyntiä päivässä. Suurin osa liikenteestä kohdistuu samalla kiinteistöllä olevalle asfalttiasemalle. Liikennemäärät ovat sidoksissa alueen tuotantomäärään, mutta hakijan mukaan enimmäistuotantomäärälläkään lisääntynyt liikennemäärä ei aiheuta havaittavissa olevaa muutosta Seututielle 110. Louheen vastaanoton aiheuttaman liikennemäärän lisäyksen arvioidaan olevan 0-40 raskaan liikenteen käyntiä päivässä.

Helsingintie ja louhittavalle alueelle kulkeva tie on päällystetty. Päällystettyjä alueita harjataan tarpeen vaatiessa. Päällystämättömiä alueita kastellaan ja suolataan tarpeen vaatiessa. Louhittavan alueen työmaatiestö on murskepintainen. Työmaateiden sijainti vaihtelee toiminnan aikana.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöt ilmaan

Hakemuksen mukaan toiminnoista aiheutuvat ilmanlaatuvaikutukset syntyvät pääosin murskauksen, kuljetusten sekä ajoittain toiminta- ja varastoalueiden hajapölypäästöistä. Louheen ja kiviainesten murskauksen, kiviainesten käsittelyn sekä muun toiminnan pölypäästöjen määrä ja leviäminen riippuvat merkittävästi sääolosuhteista. Kuljetusten pölypäästöjen määrä riippuu sääolosuhteiden lisäksi lastausten ja käsittelyn määrästä sekä siirtomatkojen pituudesta. Tiealueet toimivat suhteellisen laajoina pölyn pintalähteinä kuorma-autojen renkaiden ja tuulen nostaessa ilmaan tiepölyä. Kivipölypäästöjen lisäksi kuljetukset aiheuttavat vähäisiä määriä pakokaasupäästöjä.

Pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla teitä ja kulkuväyliä, murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeuksia. Kallioalueella pölyn leviämistä rajoittavat tehokkaasti myös louhintarintaukset.

Melu ja tärinä

Alueelle on laadittu erillinen ympäristömeluselvitys (Promethor Oy, 18.6.2025), jossa on huomioitu alueella tapahtuvassa louhinnassa ja murskauksessa käytettävien poravaunun, rikottimen, tela-alustaisen murskauslaitoksen ja kahden pyöräkuormaajan aiheuttama melu. Räjäytyksiä ei meluselvityksessä ole huomioitu melulähteenä yleisen käytännön mukaan. Hakemuksen mukaan alueen louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on hakemusalueen lähialueella sijaitsevalla lomarakennuksella 45 dB(A) ja vakituisilla asuinrakennuksilla enintään 55 dB(A). Yöajan toimintatunnin keskiäänitaso on kaikilla asuin- ja lomarakennuksilla alle 35 dB(A). Melulähteiden ja melulle altistuvien kohteiden välisen etäisyyden ja lisäksi suunniteltujen meluntorjuntatoimenpiteiden takia toiminnan melun ei arvioida oleva iskumaista tai kapeakaistaista melutason tarkastelupisteissä. Laskennallisen mallinnuksen tulosten perusteella louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttaman melun päiväajan keskiäänitaso ja yöajan toimintatunnin keskiäänitaso eivät ylitä melutason raja‐arvoja asuin- ja lomarakennuksilla. Murskausmelun leviämistä itäpuolella olevalle lomarakennukselle tulee torjua esitetyn tai vastaavan kaltaisella meluntorjunnalla eli esimerkiksi 5…6 m korkealla varastokasalla.

Hakemuksessa melun osalta on käsitelty alueen tasauksen (louhinta/ poraus ja räjäytykset) ja hakemuksen mukaisen toiminnan (rikotus ja murskaus) melua kokonaisuutena. Hakijan mukaan melua syntyy jokaisessa toimintavaiheessa: porauksessa, räjäytyksessä, rikotuksessa, murskauksessa, kuormauksessa, liikenteestä sekä energian tuottamisessa laitokselle aggregaatilla. Porauksen, työkoneiden ja liikenteen melu on tasaista. Murskauksen ja rikotuksen melu saattaa olla impulssimaista tarkastelupisteen läheisyydestä riippuen. Impulssimaisuustekijä vähenee melun edetessä. Räjäytysten ja rikotuksen melu voi olla impulssimaista myös lähimmissä altistuvissa kohteissa.

Hakemuksen mukaan räjäytyksiä tehdään alueella harvoin ja niiden lukumäärä riippuu tuotantomäärästä. Tyypillisesti kerralla räjäytettävä kiviainesmäärä vastaa noin viikon murskausta. Räjäytyksen melu on voimakas, mutta lyhytkestoinen. Suoritettavat räjäytykset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja näin ollen ekvivalenttimelun (LAeq) kannalta merkityksettömiä, kun huomioidaan räjäytysten lukumäärä koko toimintakaudella. Vaikutukset melun osalta kohdistuvat lähinnä ottamisalueella työskenteleviin ihmisiin. Räjäytysten aiheuttamaan melutasoon ympäristössä vaikuttavat käytettävän räjähdeaineen määrä sekä tarvittavien räjäytysten määrä. Melun leviämiseen vaikuttaa myös mm. louhintakorkeus yleisen maaston korkeuteen nähden.

Hakemuksen mukaan rikotusta tehdään joko hyvin lähellä louhoksen reunaa tai iskuvasaralla murskauksen yhteydessä, jolloin murskauslaitteiston sijoittelu mahdollisimman suojaiselle paikalle louhoksessa vähentää ympäristöön leviävää melua.

Hakemuksen mukaan tuotannon aikainen toiminta säilyy täysin vastaavana kuin nykyisinkin. Siten melu- ja tärinävaikutukset jatkuvat samanlaisina

taikka tulevaisuudessa vähenevät, koska etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin kasvaa. Enimmäistuotantomäärällä tuotantoa on noin 3,5 viikkoa pidempään vuoden aikana.

Melupäästöjä voidaan vähentää toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla. Murskalaitoksella käytetään melun leviämistä vaimentavia kotelointeja. Murskalaitos pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan louhosaluetta ympäröivää maanpintaa alemmalla tasolle ja lähelle kalliorintausta. Murskalaitoksen viereen tehdään varastokasoja valmiista tuotelajikkeista, jolloin varastokasat toimivat meluesteenä.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Hakemuksen mukaan kaikki polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimillä. Pyöräkuormaajien tankkaaminen suoritetaan päällystetyllä alueella. Moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan niiden omissa myyntipakkauksissa tiivispohjaisissa öljy- tai varastokonteissa. Tukitoiminta-alueella on kemikaalien käsittelyä varten alue, joka on tiivispohjainen ja reunoiltaan korotettu.

Toiminnassa muodostuvat jätevedet kuten sosiaalitilojen vedet menevät umpisäilöön tai käytössä on sähkövessa.

Hakemuksen mukaan ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Lakianummen 2. luokan muuhun

vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue (nro 0250104), sijaitsee seututie 110 pohjoispuolella noin 700 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Muita lähellä sijaitsevia pohjavesialueita ovat noin 2,3 km ottoalueesta koilliseen sijaitseva Kustavansuon 2. luokan pohjavesialue (nro 0250106) ja noin 2,3 km suunnitellulta ottoalueelta lounaaseen Kurjenpahna-Ristinummen 1E-luokan pohjavesialue (nro 0273451).

Lähimmät pohjavesiputket sijaitsevat jo louhitun alueen itäpuolella (PVP2, Peab) sekä lupa-alueen pohjoispuolella, tasausaltaan eteläpuolella olevassa notkossa (P3, LSJH) noin 400m etäisyydellä. Pohjavesiputki PVP2 on asennettu vuonna 2016 louhitun alueen alle jääneen pohjavesiputken PF2 tilalle.

Lähimmät talousvesikäytössä olevat yksityiskaivot ovat ottoalueen itäpuolella kiinteistöllä 734-423-1-135 sijaitseva RK4 ja ottoalueen lounaispuolella kiinteistöllä 734-423-1-86 sijaitseva porakaivo PK2. Kaivot sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä ottoalueesta.

Porakaivon PK2 veden laatua on tarkkailtu Peab Industry Oy:n toimesta vuodesta 2012 alkaen. Talousvesikäytössä oleva PK2-porakaivo tutkitaan tarkkailuohjelman mukaisesti kerran vuodessa keväällä. Vesi on täyttänyt yksittäiselle talousvesikaivoille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset sameusarvoa ja rautapitoisuutta lukuun ottamatta. Porakaivon vedessä ei ole todettu viitteitä louhinta-alueen toimintojen vaikutuksista.

Rengaskaivo RK4 on lisätty LSJH:n Korvenmäen jätekeskuksen vesien tarkkailuohjelmaan vuonna 2024. Hakijan mukaan toiminnan jatkuessa nykyisenkaltaisena, siitä ei ole odotettavissa merkittävää muutosta nykyiseen lupaan verrattuna.

Päästöt vesistöön

Hakijan mukaan alueella on toimittu jo vuosikymmeniä, eikä tänä aikana ole ollut tarvetta hulevesien käsittelylle. Alueella ei muodostu hulevesiä siten, että niitä olisi tarpeen johtaa pois. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät louhitun pohjan kalliorakoihin. Hakemuksen mukaan alueelle rakennetaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy yhteiskäsittelylupahakemuksessa esitetyn mukaisesti laskeutusallas ja biosuodatus, joiden kautta sade- ja sulamisvedet johdetaan salaojien kautta Airankätkyyn.

Jätekeskusalueen länsipuolella kulkee Airankätky, joka laskee Vähäjokeen noin 6,5 kilometrin päässä louhittavasta alueesta. Hakijan toiminnan vaikutuksia vesistöön seurataan vesinäytteiden avulla. Vesinäytteen ottoa on tehty tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa louhinta-alueelta laskevasta ojasta ja alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta (PVP2) neljä kertaa (14.5.,11.6., 20.8. ja 29.10.2024). Alueen itäpuolelle asennettiin 28.6.2016 uusi pohjavesiputki PVP2, joka korvasi vanhan pohjavesiputken (PM). Lisäksi vesinäytteenotolla tarkkaillaan talousvesikäytössä olevaa PK2-porakaivoa. Porakaivosta otetaan näyte kerran vuodessa keväällä.

Airankätkyn veden laatua tarkkaillaan. Ojan typpipitoisuudet ovat olleet suurempia kuin luonnontilaisissa ojavesissä. Typpi on ollut vedessä suurelta osin nitraattityppenä. Myös ammoniumtypen pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvo ja kloridipitoisuus ovat ajoittain olleet koholla. Öljy-yhdisteitä ei ole muutamaa lievää poikkeusta lukuun ottamatta todettu. Porakaivossa ei ole ollut viitteitä toiminnan vaikutuksista veden laatuun.

Vuoden 2024 vesitarkkailuraportin mukaan louhinta-alueelta Airankätkyojaan laskevan ojan vedessä typpipitoisuudet olivat koholla puhtaisiin ojavesiin verrattuna. Typpi oli vedessä suurelta osin nitraattityppenä. Eniten typpeä havaittiin elokuun tarkkailukerralla. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhdasta tai lievästi likaantunutta. Sähkönjohtavuusarvot olivat koholla mutta kloridia havaittiin melko vähän. Öljy-yhdisteitä ei havaittu. Airankätkyojaan aiheutuu mahdollista kuormitusta myös muilta tarkkailuvelvollisilta toimijoilta.

Lähin vesistö on Airankätky, joka sijoittuu lähimmillään noin 20 m etäisyydelle alueesta. Seuraavaksi lähin luonnollinen vesistö lupa-alueelta on Lammenjärvi, joka sijaitsee noin 1,3 km kaakkoon. Ylisjärvi puolestaan sijaitsee noin 2,7 km itään. Korvenmäen alueelta ei ole yhteyttä Lammenjärveen tai Ylisjärveen ojien tai purojen kautta.

Hakijan mukaan vesivaikutusten kesto pitenee toiminnan kokonaiskeston lisääntyessä. Ei kuitenkaan ole odotettavissa, että nykyisenkaltaisena jatkuvat vaikutukset aiheuttaisivat merkittäviä haitallisia muutoksia ympäristössä. Toimintaa on alueella ollut nykyisenkaltaisena jo vuosikymmeniä, joten hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu merkittävää muutosta nykyiseen lupaan verrattuna.

Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja terveyteen sekä luontoarvoihin

Hakemuksen mukaan alueen läheisyydessä ei ole asutusta. Toiminnasta aiheutuvat haitat ovat suurimmillaan itse ottamisalueella. Tuotantotoiminta säilyy vaikutuksiltaan vastaavana kuin nykyisinkin tai vaikutukset hieman vähenevät toiminnan siirtyessä kauemmas lähimmistä häiriintyvistä kohteista.

Louhinta ja murskaus kohdistuvat asemakaavoitetulle alueelle, jonka tuleva käyttötarkoitus on jätehuollon parissa. Louhintaalueen laajeneminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia luontoon eikä sillä ole vaikutuksia suojeltuihin luontoarvoihin.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Hakemuksen mukaan vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot vaarallisista jätteistä voimassa olevan jätelain ja -asetuksen mukaisesti. Ei muutosta nykyiseen lupaan verrattuna.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP)

Hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikka (BAT) alueella edustavat murskauslaitoksen kuljettimien kotelointi melun ja pölyn torjunnassa. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP) ovat esimerkiksi murskauslaitoksen sijoittaminen mahdollisimman alhaiselle tasolle louhoksen pohjalla.

Koteloinneilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä ja vesikastelulla voidaan hyvin tehokkaasti vähentää ilmaan johtuvia pölypäästöjä. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen, joka vähentää päästöjä ilmaan. Energiankulutusta tarkkaillaan myös kustannussyistä ja se pyritään minimoimaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikka sekä parhaimmaksi tunnettuja ja koettuja käytäntöjä.

BAT:n ja BEP:n osalta Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) -oppaassa on esitetty ohjeita ja suosituksia meluhaittojen vähentämisestä kiviainestoiminnassa. Melupäästöä vähentävinä toimenpiteinä oppaassa on nimetty vaimennetun poravaunun käyttö, esimurskaimen syöttösuppilon kumitukset ja kiinteiden laitosten koteloinnit. Laiteteknisiä meluratkaisuja, kuten kotelointeja ja meluseinämiä käytetään vain alueilla, joilla meluvalleilla ja päästölähteiden sijoittamisella ei päästä muraus-asetuksen melulle asetettuihin raja-arvoihin, sillä laiteteknisten ratkaisujen kustannukset verrattuna saavutettavaan hyötyyn ovat suuria.

Oppaassa on tuotu esille laiteteknisten ratkaisujen lisäksi melun leviämistä rajoittavia toimenpiteitä, joista ensisijaisia ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja ovat meluvallit ja toimintojen sijoittaminen. Ottamisalueella meluntorjuntaa toteutetaan nimenomaisesti melun leviämistä rajoittavilla toimenpiteillä sijoittelemalla toimintoja meluntorjunnan kannalta parhaalla

mahdollisella tavalla.

Lähistöllä jo toteutetut ja seurannassa olevat toiminnan vaikutusten pinta- ja pohjavesitarkkailut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Arvio ympäristöriskeistä, toimet onnettomuuksien estämiseksi ja

toiminta häiriötilanteissa

Hakemuksen mukaan alueelle johtavalla tiellä on puomi asiattoman kulkemisen estämiseksi ja alueesta varoitetaan kyltein niin, ettei sinne voi joutua vahingossa.

Öljyn pääseminen maaperään on vaara. Murskauslaitoksella on imeytysturvetta ja pressu, johon pilaantunut maa-aines voidaan nopeasti siirtää. Polttoainesäiliöt ovat kaksikuorirakenteisia. Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastoinnin ja huolellisen käsittelyn lisäksi henkilöstöä kouluttamalla. Tulipalon varalta asema on varustettu viranomaisten määräämällä alkusammutuskalustolla, ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta suorittaa alkusammutus- tai muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi suoritetaan tarvittavat ilmoitukset lupaviranomaisille ja muille viranomaisille tarvittavassa laajuudessa.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Hakijan mukaan toimintaa tarkkaillaan mm. viikoittaisilla turvallisuustarkastuksilla. Murskauksesta pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenee tuotantomäärät ja -ajat. Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan tai louhinnan kenttäkorttiin.

Öljyn ja polttoaineen kulutusta verrataan saavutettuihin tuotantomääriin.

Vesitarkkailu yhdenmukaistetaan muiden vastaavien toimijoiden tarkkailua vastaavaksi. Hakija ehdottaa, että vesinäytteenottoa laadun tarkkailua varten harvennetaan neljästä näytteenottokerrasta kahteen kertaan vuodessa. Näytteidenottoa tehdään toukokuussa ja lokakuussa Airankätkyyn virtaavasta ojasta ja pohjavesiputkesta PVP2. Pohja- ja pintavesien tarkkailutiedot toimitetaan vuosittain valvovalle viranomaiselle. Analyysit tehdään käyttäen kansainvälisesti tai kansallisesti hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä tai luotettavuudeltaan vastaavia menetelmiä.

Hakemuksen mukaan toimintaa tullaan tarkkailemaan ja raportoimaan ympäristöluvan mukaisesti. Ympäristöluvan raportointi tehdään vuosittain aluehallinnon asiointipalvelussa YLVA-tietojärjestelmään. Peab Industri Oy on sertifioinut toimintaansa ja toimintaa tarkkaillaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001 sekä energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+:n mukaisesti. Toimintaa tarkkaillaan toimintajärjestelmän mukaisesti sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä.

Hakemus ottotoiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

Hakija hakee lupaa toiminnan aloittamiseksi YSL 199 §:n mukaisesti ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Hakija perustelee, että toiminta vastaa alueella jo voimassa olevan luvan mukaista käynnissä olevaa toimintaa. Lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaiseksi tuloa ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminta järjestetään lupapäätöksen määräysten mukaisesti.

Murskaus ja valmistetut mursketuotteet tukevat kaavan mukaisen

käyttötarkoituksen toteutumista ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti, kun kuljetusmatkat on minimoitu ja kun huomioidaan, että alueen ominaisuudet soveltuvat hakemuksen mukaisen toiminnan harjoittamiseen.

Peab Industri Oy asettaa viranomaisen päätöksen mukaisen vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Hakija esittää aloitusluvan mukaiseksi vakuudeksi 5 000 €.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on kuulutettu Salon kaupungin nettisivuilla 7.10.2025. Asianosaisille (13 kpl) on lähetetty tiedoksianto luvan vireilläolosta tavallisena kirjeenä.

Lausuntoja on pyydetty Varsinais-Suomen liitolta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (nykyinen Lupa- ja valvontavirasto) ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta, Salon kaupungin maankäyttöpalveluista ja ympäristöterveydenhuollolta.

Lausunnot

Varsinais-Suomen liitto 17.11.2025

Varsinais-Suomen liiton aluesuunnittelujaosto toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksista eikä hanke ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnitelman kanssa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat 27.10.2025

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa, ettei sillä ole lausuttavaa Peab Industri Oy:n ympäristöluvan muuttamista koskevasta hakemuksesta.

Salon kaupungin maankäyttöpalvelut, 8.9.2025

Suunnittelualue sijaitsee Salon Korvenmäellä, jätekeskuksen eteläpuolella. Maa-ainesten ottoa on alueella ollut jo vuosikymmeniä. Nyt haettava ympäristöluvan muutos liittyy Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n yhteiskäsittelylupahakemukseen. Hakemukset jätettiin yhtäaikaisesti. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Korvenmäen jätekeskuksen laajennusalueen itäpuolella Leppälahdentien varrella, noin 490 metrin etäisyydellä. Etäisyys murskalaitokseen on todellisuudessa vielä suurempi, yli 500 metriä. Lisäksi joitakin asuntoja ja loma-asuntoja on tätä kauempana. 300 metriä on asetusten mukainen minimivaatimus louhittaessa ja murskattaessa. Alueella on ylipäätään hyvin vähän asutusta, ja maaston muodot sekä puusto auttavat meluntorjunnassa.

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Korvenmäen asemakaavan alueella; merkinnät ET-4 (Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue) ja EJ-1 (Jätteenkäsittelyn korttelialue). Merkinnät eivät ole esteenä nyt haettavalle toiminnalle. Myös yleiskaavassa on merkintänä EJ ”Jätteenkäsittelyalue”. Maakuntakaavassakin on merkintänä E ”erityistoimintojen kohde / -alue”.

Lähin pohjavesialue, Lakianummen pohjavesialue, sijaitsee virtaussuunnassa hankealueen yläpuolella yli puolen kilometrin päässä. Aiemmin Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n yhteiskäsittelylupahakemukseen tehdyssä lausunnossa (8.9.2025) todettiin jo, ettei pohjaveden suhteen ole alueella ongelmaa. Pohja- ja pintavesiä myös tarkkaillaan alueella.

Ottamisalue sijoittuu Lammenjärven kalliomaaston valtakunnallisesti arvokkaalle arvoluokan 4 kallioalueelle. Aluetta ei kuitenkaan ole maakuntakaavassa eikä maankäyttöhistoriakaan voida pitää ottamistoiminnan esteenä. Aiemmassa lausunnossa (8.9.2025) todettiin myös, että ”Alueelle tehdyn luontoselvityksen mukaan alueen länsipuolitse virtaava Airankätky sivu-uomineen saattaa olla luonnontilaltaan vesilain suojeltu luontotyyppi. Louhittavan alueen raja ei näyttäisi ulottuvan niihin asti”. Lisäksi todettiin, ettei ottoalueella ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eivätkä erityiset luonto- tai ympäristöarvot ole vaarassa.

Alueella on suoritettu ympäristömeluselvitys, jonka mukaan meluntorjuntaa voidaan tehdä esimerkiksi meluvallein. Mahdollisten meluhaittojen ilmentyessä pitää murskaustoimintaa ja melunestotoimenpiteitä pohtia uudestaan. Työturvallisuudesta, työkoneiden polttoaineesta sekä paikalla aiheutuvista pöly- ja muista päästöistä on lupahakemuksessa mainittu. Riskit pyritään näiden osalta minimoimaan. Maankäyttöpalvelut katsoo, että luvan muutokseen ja alueen käyttämiselle haettuun toimintaan ei ole kaavallista estettä.

Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto, 3.10.2025:

Toiminnan aiheuttamista haitoista lähimpiin asuinkiinteistöihin ei ole tullut yhteydenottoja ympäristöterveydenhuoltoon (esim. melu, pöly tai talousveden laatu). Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa lähiasukkaiden asumisterveydelle tai talousveden laadulle.

Terveydensuojeluviranomainen muistuttaa, että toiminta ei saa aiheuttaa terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa tai sen mahdollisuutta lähialueen asukkaille (esim. sisämelu, pöly tai talousveden laatu). Terveydensuojeluviranomainen puoltaa ympäristöluvan myöntämistä.

Sovellettu lainsäädäntö:

Terveydensuojelulaki (763/1994)

Asumisterveysasetus (545/2015)

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.

Hakijan vastine

Hakijalla ei ole ollut kommentoitavaa lausunnoista.

VIRANOMAISEN RATKAISU

Valmistelijan ehdotus:

Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Peab Industri Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitetun ympäristöluvan rikottamiseen ja murskaamiseen Salon kaupungin Metsäjaanun kylään Korvenmäen kiinteistölle 734-423-2-4.

Lupa myönnetään tämän päätöksen liitteenä olevan 18.7.2025 toimitetun sijaintikarttapiirroksen esittämälle alueelle.

Lupa on toistaiseksi voimassa oleva. Vuotuinen enimmäistuottomäärä on 200 000 tonnia ja vuotuinen louheen vastaanottomäärä enintään 400 000 tonnia.

Toiminnoille myönnetään ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta.

Tämä lupa ja sille määrätty vakuus korvaa alueelle aiemmin myönnetyn ympäristöluvan sekä vakuuden.

Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Luvan haltijan on saatettava tämä päätös ja sen määräykset kaikkien alueella toimijoiden tietoon tarpeellisin osin.

Lupamääräykset

Yleiset velvollisuudet

1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

2. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Toiminta ei saa aiheuttaa roskaantumista eikä maaperän eikä pohjaveden pilaantumista. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, energiankäyttö toiminnassa on tehokasta, toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan ja niistä sekä toiminnassa käytettävistä raaka-aineista, polttoaineista ja muista kemikaaleista, toiminnassa syntyvistä jätteistä ja toiminnassa käsitellyistä jätteistä toimitetaan valvontaviranomaiselle tarpeellisia tietoja ja että toiminnanharjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

Toiminta

3. Alueella saa toimintavuoden aikana murskata ottamisalueelta irrotettua kiveä tai muualta tuotavaa louhetta enintään yhteensä 200 000 tonnia.

4. Alueelle saa vastaanottaa murskattavaksi ja rikotettavaksi vuosittain yhteensä enintään 400 000 tonnia ottamisalueelta tai muualta tuotavaa louhetta.  

5. Murskauslaitos tulee sijoittaa louhinta-alueen pohjalle, niin että etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 300 metriä.

6. Murskauslaitoksen toiminta-aika on arkisin maanantaista perjantaihin lukuun ottamatta kesä-, heinä-, elokuuta sekä arkipyhiä seuraavasti:

- murskaus klo 7-21

- rikotus klo 8-18

Kuormaaminen ja kuljetus on sallittua läpi vuoden (ei arkipyhinä) maanantaista perjantaihin klo 6-22 ja lisäksi lauantaisin klo 8-18.

7. Luvanhaltijan tulee ilmoittaa murskaustoimintajakson ajankohta kirjallisesti viisi (5) työpäivää ennen kyseisen jakson aloittamista 800 metrin säteellä laitosalueesta sijaitsevien asuinkiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Tiedotteesta on käytävä ilmi murskausajat sekä luvanhaltijan yhteystiedot.

8. Asiaton pääsy laitosalueelle on estettävä lukittavin portein tai puomein sekä aitaamalla laitosalue tarpeellisilta osilta.

Päästöt ilmaan

9. Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 hengitettäville hiukkasille (PM10) annettuja raja-arvoja niillä alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä taikka alueilla, joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.

10. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Pölyn leviämistä on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla, pudotuskorkeutta säätämällä sekä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

11. Toiminta-alueen ja varastokasojen pölyäminen on tarvittaessa estettävä kastelulla tai muulla pölynsidontakeinolla. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

12. Toiminta tulee keskeyttää, jos pölyntorjuntalaitteiston toiminnassa ilmenee häiriö, tai pölyn leviämistä ei sääolosuhteiden vuoksi pystytä riittävästi rajoittamaan. Toimintaa voi jatkaa, kun vika on korjattu tai sääolosuhteet muuttuneet.

13. Tarvittaessa tulee teettää pölymittauksia pölylle altistuvassa kohteessa ja ryhtyä välittömästi tulosten edellyttämiin toimenpiteisiin. Mahdollisista pölymittauksista tulee etukäteen esittää mittaussuunnitelma Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

Melu

14. Murskauksesta ja rikotuksesta ja niihin liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle häiriintyvissä kohteissa yöllä klo 22- 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 dB eikä päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 dB. Mikäli melu sisältää iskumaista ääntä, lisätään mitattuihin arvoihin 5 dB.

15. Vastaavasti loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla

melutaso ei saa ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq) päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa (LAeq) 40 dB. Mikäli melu sisältää iskumaista ääntä, lisätään mitattuihin arvoihin 5 dB.

16. Melumallinnuksessa esitetty meluvalli on toteutettava alueen itäpuolelle ennen louhinnan ja murskaustoiminnan aloittamista. Meluvalli tulee säilyttää alueella niin kauan kuin toiminta vastaa hakemuksessa esitettyä toimintaa. Murskain tulee sijoittaa melumallinnuksen mukaisen meluvallin suojaan.

Louhinnan ja murskauksen tapahtuessa alueen keskiosassa ja eteläosassa meluvallit tulee toteuttaa melumallinnuksen mukaisesti heti, kun se on työteknisesti mahdollista.

17. Valtioneuvoston asettamia melun ohjearvoja ei saa ylittää. Rikotuksessa ja murskauksessa on käytettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista laitteistoa. Murskauslaitoksen aiheuttamaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Varastokasojen sijoittelulla tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä melun leviämistä häiriintyviin kohteisiin.

18. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee luvanhaltijan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi, raportoida tehdyistä toimenpiteistä ja uusittava melumittaus.

Tarvittaessa Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä luvanhaltijan suorittamaan melumittauksia myös muulloin ja antaa meluhaittaa ja toiminta-aikoja koskevia tiukempia määräyksiä.

Maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelu

19. Alueen valuma- ja hulevedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu vastaanottavan vesistön vedenlaadun heikentymistä, vastaanottavan uoman eroosiota, purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa.

20. Alueella muodostuvat hulevedet on kerättävä hallitusti ennen niiden johtamista hulevesialtaisiin. Tarkempi suunnitelma rakenteista ja niiden sijainneista mitoituslaskelmineen on toimitettava hyväksyttäväksi Salon kaupungin ympäristönsuojelulle vähintään kaksi kuukautta ennen allasrakenteiden ja biosuodattimien toteuttamista. Hulevesialtaiden mitoitussateena on käytettävä vähintään kerran 10 vuoden aikana toistuvaa sadetta ja altaista on kyettävä ottamaan vedenlaatunäyteet, jotka kuvaavat hulevesialtaista lähtevän veden laatua. Kiintoaineksen tulee ehtiä laskeutumaan altaan pohjalle ja kiintoaines on poistettava riittävän usein altaan toiminnan varmistamiseksi. Mikäli havaitaan kiintoaineen kulkeutumista vastaanottaviin vesistöihin, tulee hulevesien käsittelyä parantaa siten, että haittaa ei synny. Hulevesirakenteiden tulee olla valmiit ennen louhinnan, rikotuksen ja murskauksen aloittamista.

21. Työkoneiden kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja mikäli vuotoja on havaittavissa, kone on poistettava välittömästi käytöstä ja ottamisalueelta. Työkoneita ei saa pestä ottamisalueella.

22. Kemikaalien varastointialueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Öljytuotteita ei saa säilyttää ottamisalueella pysyvästi. Työnaikaiset polttoaineet on säilytettävä ylitäytönestimillä varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Tankkausta on valvottava koko ajan ja tankkauksen suorittajalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja öljynkeräysvälineitä tankkauksessa sattuvan vahingon varalta.

Poikkeukselliset tilanteet

23. Öljy- ja kemikaalivahingoista tulee aina ilmoittaa Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle (hätäkeskukseen) varsinaisten torjuntatoimien suorittamiseksi.

24. Häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai merkittävää haittaa naapureille, on ilmoitettava välittömästi Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

25. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia, vuotojen torjuntakalustoa ja alkusammutuskalustoa. Luvanhaltijan tulee kouluttaa laitoksen henkilökunta menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Jätteiden käsittely ja jätehuolto

26. Jätteiden käsittely ja jätehuolto on järjestettävä jätelainsäädännön mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, hajuhaittaa, maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumista eikä muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden muodostumista on pyrittävä ehkäisemään. Jätteitä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti.

27. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava

käsiteltäviksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen. Jätteiden käsittelyssä ja säilytyksessä tulee noudattaa Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä.

28. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Vaaralliset jätteet on säilytettävä lukitussa tilassa suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa laitokseen, jonka ympäristölupa mahdollistaa vaarallisten jätteiden vastaanoton. Nestemäisten vaarallisten jätteiden säiliöiden kuntoa on tarkastettava säännöllisesti.

29. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle.

30. Sosiaali- ja ym. tilojen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, joka on varustettava säiliön täyttymistä ilmoittavalla hälyttimellä. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa luvan omaavan toimijan toimesta ja umpisäiliön sisältö on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle.

Varastointi ja polttoaineiden jakelu

31. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai ne tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Säiliöissä tulee olla sulkuventtiili ja ylitäytönestimet ja säiliöiden tulee olla lukittavia.

32. Polttoaineiden käsittely- ja jakelualueet on rakennettava tiiviiksi ja öljytuotteita sekä muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita läpäisemättömiksi ja reunoiltaan korotetuiksi.

33. Polttoaineiden käsittely- ja jakelualueilla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja työkaluja mahdollisten roiskeiden ja ylivuotojen talteen keräämiseksi. Paikalla tulee olla myös riittävä määrä alkusammutusvälineistöä.

Alueen hoito

34. Laitosalueiden rakenteiden kuntoa esim. halkeilua ja painumista on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava viipymättä.

35. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta sekä laitoksen hoidosta ja valvonnasta.

Henkilön nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan jatkamista. Mikäli vastaava henkilö vaihtuu, muutoksista tulee ilmoittaa viranomaiselle.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

36. Öljy- ja kemikaalivahingoista tulee aina ilmoittaa Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle (hätäkeskukseen) varsinaisten torjuntatoimien suorittamiseksi.

37. Häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai merkittävää haittaa naapureille, on ilmoitettava välittömästi Salon kaupungin ympäristönsuojeluun. Häiriö- ja poikkeustilanteissa on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi.

38. Murskaamonpölyn poistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa laitoksen toiminta on keskeytettävä. Laitos on korjattava tai häiriö poistettava ennen toiminnan jatkamista.

39. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia, vuotojen torjuntakalustoa ja alkusammutuskalustoa. Luvanhaltijan tulee kouluttaa laitoksen henkilökunta menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

40. Luvanhaltijan on toimitettava erillinen pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma hyväksyttäväksi Salon kaupungin ympäristönsuojelulle vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailupisteiden on sijaittava siten, että tarkkailupisteiltä otetuista näytteistä on havaittavissa toiminnan mahdollisesti aiheuttama kuormitus vastaanottaviin vesistöihin.

41. Hulevesialtaista lähtevän veden laatua on tarkkailtava kaksi vuotta hulevesijärjestelmän valmistumisen jälkeen. Luvanhaltijan on toimitettava erillinen hulevesien tarkkailuohjelma hyväksyttäväksi Salon kaupungin ympäristönsuojelulle vähintään kaksi kuukautta ennen altaiden käyttöön ottoa. Hulevesialtaista on lisäksi otettava näytteitä tarvittaessa.

42. Pinta- ja pohjavesien sekä hulevesien tarkkailusta on laadittava vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan tekemä yhteenvetoraportti, joka sisältää tulokset näytteenotosta sekä sanallisen arvion toiminnan vaikutuksesta vesien laatuun sekä laadun vaihtelua esittävät kuvaajat oleellisten parametrien osalta. Raporttiin tulee liittää havaintopaikkojen tiedot ja niiden sijainti kartalla, laboratorion analyysitodistukset (tulokset, käytetyt menetelmät, mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus). Yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Salon kaupungin ympäristönsuojelulle.

43. Tarkkailua voidaan tarkentaa tai muuttaa toiminnanharjoittajan

esityksestä Salon kaupungin ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

Yksittäisiä lupamääräyksiä voidaan muuttaa, jos mittaustulokset tai päästöihin liittyvät selvitykset antavat aihetta lupamääräyksen muuttamiseen. Muutosta voi hakea myös toiminnanharjoittaja.

44. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen

sertifioidun asiantuntijan toimesta. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Katselmusten ja seurantamittausten tekemisestä on sovittava kohteen omistajan tai haltijan kanssa.

45. Murskausaseman toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Muistiinpanot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

46. Luvanhaltijan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluun edellisen vuoden toimintaa koskeva vuosiraportti. Vuosiraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- laitoksen toiminta-ajat

- laitoksen tuotantotiedot

- alueelta vastaanotetun kiviaineksen määrä

- alueelle muualta tuodun kiviaineksen vastaanottomäärät ja alkuperä

- tiedot alueelta poiskuljetetun murskeen määrästä, tiedot varastossa olevasta murskeen määrästä

- polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot sekä niiden perusteella lasketut päästötiedot (NOX, SO2, CO2 ja hiukkaset)

- päästömittausraportit, kuten melu- ja pölymittausraportit

- tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä

- tiedot syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä, niiden laadusta,

määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta

- tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista

ja onnettomuuksista (syy, kesto, arvio päästöistä ilmaan, maaperään ja vesiin, arvio niiden ympäristövaikutuksista sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet)

- tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista

47. Raportit ja asiakirjat on toimitettava Salon kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@salo.fi tai PL 77, 24101 Salo). Toimitettaviin asiakirjoihin on liitettävä tieto, mitä lupaa ne koskevat.

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

48. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa kirjallisesti Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

49. Luvanhaltijan tulee toiminnan päättyessä huolehtia toiminta-alueella olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä toiminta-alueen siivoamisesta toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista. Luvanhaltija vastaa tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta.

Siivoamisesta tulee ilmoittaa Salon kaupungin ympäristönsuojelulle, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden ja tarpeen mukaan antaa tarvittavia määräyksiä.

RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksessa on esitetty ympäristönsuojelulain mukaisesti selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista, muista merkityksellisistä seikoista ja  ympäristövaikutusten arviointiselostus. Hakemuksen perusteella toiminnasta ei arvioida aiheutuvan ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 luvun 49 §:n tarkoittamia seuraamuksia eikä vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n mukaista luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä annettuja määräyksiä noudatetaan. Näin ollen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaisesti.

Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mm. siten, että päätöksessä on annettu määräykset toiminta-ajoista, melun ja pölyn torjunnasta ja tarkkailusta, maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelusta, jätehuollosta, polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastoinnista.

Lisäksi lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, kesto, vaikutusalueen ominaisuudet sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on otettu huomioon varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräykset 1-2:

Yleisistä velvollisuuksista, roskaamiskiellosta sekä maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 6-8 §:ssä ja 16-17 §:ssä sekä jätelain (646/2011) 72 §:ssä.

Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 8 §:n nojalla velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja seuraamaan sen kehittymistä toimialalla. Toimintaa on harjoitettava ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita työmenetelmiä käyttäen.

Määräykset 3-5:

Murskauslaitoksen sijaintia ja toiminnan laajuutta koskevat määräykset on annettu sen sijainnin ja toiminnan laajuuden kuvaamiseksi. Määräys murskauslaitoksen sijainnin etäisyydestä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on annettu valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 3§:n perusteella.

Määräykset 6-7:

Toiminnan etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on alle 500 m, jonka vuoksi toiminta-ajat on määrätty hakijan esityksen sekä VNa 800/2010 8 §:n perusteella. Toiminta-ajat vastaavat muilta osin ehdotettuja, mutta murskaustyöt on kielletty kesä- ja elokuussa läheisen asutuksen vuoksi. Murskaaminen on ollut kielletty kesäkuukasina myös alueelle aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa.

Kuormaaminen ja kuljetus on sallittua arkisin ympäri vuoden maanantaista perjantaihin (ei arkipyhinä) klo 6-22 ja lisäksi lauantaisin klo 8-18 paikallisen tarpeen vuoksi. Lauantain sallittu toiminta-aika klo 8-18 eroaa haetusta klo 7-18, koska toiminnan etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on alle 500 m.

Määräys 8:

Asiattomien pääsy laitosalueella on mahdollista estää valvonnalla, varoittamalla ja rakenteellisin keinoin kuten aitaamalla alue tarpeellisilta osilta.

Määräykset 9-13:

Määräykset pölyhaittojen vähentämiseksi on annettu sekä terveys- että ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Luvanhaltija on velvollinen noudattamaan ilman laadusta annettua asetusta 79/2017.

Määräyksillä laitteistojen suojauksista ja pölyntorjuntalaitteiston tarkkailusta vähennetään haitallisten pölypäästöjen määrää ratkaisevasti. Lisäksi pölyämistä murskauslaitoksella voidaan vähentää säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi tai muilla vastaavilla keinoilla, jotka ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Murskattavan louheen kostuttaminen vähentävät merkittävästi materiaalin pölyämistä alueella. Varastokasojen käsittely kastelemalla tai peittämällä ehkäisee pölypäästöjä.

Määräykset 14-15:

Laitoksen aiheuttama melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melun ohjearvoja. Murskauslaitoksen ja varastokasojen sijoittamisella sekä laitteiston kumituksilla, suojauksilla tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla vähennetään melun leviämistä laitosalueelta häiriintyviin kohteisiin.

Määräys 16:

Määräys perustuu melumallinnukseen, jonka perusteella melun leviämistä on estettävä meluvallein louhinnan ja murskauksen sijainnin perusteella.

Määräkset 17-18:

MURAUS-asetuksen mukaisesti etäisyyden (lähin häiriintyvä kohde alle 500 m) perusteella melua on torjuttava myös muilla meluntorjuntatoimilla. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanhaltijan on oltava riittävän selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista (YSL 6 §). Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan tarkkailusta.

Määräykset 19-22:

Määräykset on annettu vesien suojelemiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi (VNa 800/2010, 9-10 §). Hulevesirakenteiden mitoitussateena on käytettävä vähintään kerran kymmenessä vuodessa toistuvaa sadetta johtuen samalle kiinteistölle sijoittuvan Salon kaupungin rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunnan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle 28.1.2026 § 15 myöntämän yhteiskäsittelyluvan voimassaoloajasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sateiden määrään.

Määräykset 23-25:

Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Varautumalla onnettomuustilanteisiin ennakolta minimoidaan mahdolliset haitat.

Määräykset 26-30:

Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain tavoitteiden toteuttamiseksi. Määräykset on annettu roskaantumisen ja ympäristön epäsiisteyden ehkäisemiseksi sekä vaarallisen jätteen turvallisen käsittelyn ja säilyttämisen varmistamiseksi. Jätteiden luovuttaminen on sallittu ainoastaan jätehuoltorekisteriin merkityille toimijoille jätelain 29 §:n mukaisesti.

Laitoksen jätevedet on johdettava umpisäiliöihin niiden asianmukaisen jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Varustamalla umpisäiliöt hälytysjärjestelmällä säiliöiden tyhjennystarve voidaan havaita ajoissa ja välttää jätevesistä mahdollisesti aiheutuva haitta alueella.

Määräykset 31- 33:

Toiminnan tulee perustua varovaisuuteen, huolellisuuteen ja ennalta ehkäisyyn. Toiminnan seurauksena ei saa aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Öljytuotteiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden huolellinen säilytys ja käsittely on varmistettava riittävin teknisin ratkaisuin. Kaksoisvaippasäiliöitä käyttämällä tai allastamalla säiliöt sekä varustamalla ne ylitäytön estimillä ja sulkuventtiileillä ja niiden ollessa lukittavia, voidaan ennalta ehkäistä mahdollisista säiliövuodoista, ilkivallasta tai ylitäytöstä aiheutuva maaperän ja vesien pilaantuminen.

Tiivistämällä jakelualue voidaan ehkäistä työkoneiden tankkauksesta johtuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Tankkauksen yhteydessä tapahtuu yleensä ns. tippavuotoja, jotka ajan myötä saattavat pilata maaperän. Tankkauksen yhteydessä voi sattua myös ylitäyttöjä, joten tiivistyskerroksen käyttäminen tankkausalueella on perusteltua. Jakelulaitteiston lukittava sulkuventtiili ennalta ehkäisee mahdollista ilkivallanteoista johtuvia maaperän ja pintavesien pilaantumista.

Tankkausalueen läheisyydessä on oltava riittävä määrä imeytysaineita ja

työkaluja mahdollisen polttonestevuodon nopeaan talteenoton varmistamiseksi. Alkusammutuslaitteisto tankkauspisteen läheisyydessä on myös tärkeää, jotta onnettomuuksiin voidaan reagoida nopeasti.

Määräykset 34-35:

Tarkkailtaessa säännöllisesti toiminta-alueiden kuntoa viat havaitaan ja voidaan korjata ennen haitallisten aineiden leviämistä maaperään ja pohja- ja pintavesiin.

Ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön nimeäminen on tarpeen valvonnallisista syistä, yhteydenpidon helpottamiseksi ja tiedon kulun turvaamiseksi erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa tai nopeaa reagointia edellyttävissä vahinkotilanteissa sekä toiminnan keskeyttämisestä mahdollisten häiriöiden sattuessa.

Määräykset 36-39:

Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Varautumalla onnettomuustilanteisiin ennakolta minimoidaan mahdolliset haitat.

Ympäristönsuojelain 14 § mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua jotain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi.

Pölynpoistojärjestelmien toimivuus vaikuttaa merkittävästi alueen ympäristön pölypitoisuuksiin. Määräyksellä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisten häiriöiden sattuessa vähennetään ilmaan joutuvien päästöjen määrääjä ehkäistään syntyviä ympäristöhaittoja.

Määräykset 40-42:

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 §:n mukaan toimijalla on selvilläolovelvollisuus toteuttamansa hankkeen vaikutuksista. Vastaanottavista vesistöistä Airankätky on vesilain tarkoittama puro, joka on osin luonnontilaisen kaltainen. Vesientarkkailuohjelmilla varmistetaan alueelta pois johdettavien vesien riittävän hyvä laatu. Lisäksi hulevesialtaiden valmistumisen jälkeen toteuttettavalla tarkkailulla varmistetaan hulevesirakenteiden toimivuus ja tarvittaessa tehtävällä lisänäytteenotolla mahdolliset ongelmat pystytään paikantamaan toiminta-alueella.

Määräys 43:

Määräyksen nojalla ja sen puitteissa laitoksen valvontaviranomainen voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarkennuksia tai muutoksia perustelluista syistä esim. saatujen tarkkailutulosten perusteella.

Määräys 44:

Ympäristösuojelulain 209 §:n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Määräys 45-47:

Määräykset on annettu viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Viranomaisen saamien tietojen avulla seurataan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

Määräykset 48-49:

Ympäristönsuojelulain 170 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai muista toimintaa koskevista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten, ilmoituspäätöksen tai luvan noudattamiseen.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan päättymistä koskevilla määräyksillä varmistetaan viranomaisen tiedonsaanti sekä ehkäistään ympäristön pilaantumista ja terveyshaittojen syntymistä toiminnan loputtua. Ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaan toiminnanharjoittaja vastaa toiminnan päätyttyä toimintansa vaikutusten selvittämisestä.

Perustelut YSL 199 §:n mukaisen oikeuden myöntämiselle

Toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta on perusteltua myöntää, koska toiminta tukee kaavan toteutumista. Lisäksi kyseessä on alue, jossa on jo aiemmin ollut lupahakemuksen mukaista toimintaa. Aloittamisoikeus ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja toiminta on keskeytettävissä milloin tahansa.

Luvan voimassaolaika

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Vakuus

Ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista toiminnan aloittamista hakijan on toimitettava 5000 € suuruinen vakuus. Jos vakuustyyppi on muu kuin takauslain mukainen takaus, kotimainen pankkitakaus tai sulkutili, vakuustyyppi hyväksytään erikseen.

Perustelu vakuuden määräämiselle:

Hakija on ehdottanut aloitusluvan mukaisen vakuuden suuruudeksi 5000 €. Ehdotettu vakuuden suuruus on hyväksytty. Vakuussumma on määrätty YSL 199 §:n perusteella lupamääräysten noudattamiseksi ja jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi.

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tästä päätöksestä peritään käsittelymaksuna 4145 €.

Lisäksi laskutetaan harkinnasta toiminnan aloittamiseksi ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tuloa 210 €.

Maksu perustuu Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.6.2023 § 64 hyväksymään ympäristöviranomaisen taksaan.

Yhteensä: 4355 €

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12,14-17, 19-20, 22, 27, 29, 34, 39, 42-44, 48 - 49, 52-53, 58-62, 64, 66, 70, 83-85, 87, 89, 94, 96, 111-114, 116, 123, 167-168, 170, 190-191, 199, 205, 209 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, 8, 11-15 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja

kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) § 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9,

10, 11, 12

Jätelaki (646/2011) 29 §, 31 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17

Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996)

Salon kaupunginvaltuuston 14.6.2023 § 64 hyväksymä ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Muutoksenhakuviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Esittelijä

Rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja

Päätösehdotus

Päätös

Tiedoksianto

Päätöksestä ilmoitetaan osoitteessa www.salo.fi/kuulutukset. Asiakirjat

valitusosoituksineen ovat nähtävillä Salon kaupungin verkkosivuilla

www.salo.fi, kaupunki ja päätöksenteko, esitysasiat ja pöytäkirjat,

rakennus- ja ympäristölautakunta 4.3.2026.

Päätös

Hakija

Lupa- ja valvontavirasto

Salon kaupunki/maankäyttöpalvelut

Salon kaupunki/ympäristöterveydenhuolto

Tieto päätöksestä

Asianosaiset