Rakennus- ja ympäristölautakunta
Esityslista 04.03.2026/Asianro 31

Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.03.2026  

3156/11.01.00.00.01/2025

Valmistelija 

 ympäristöinsinööri Riitta Saari, riitta.saari@salo.fi, 02 778 7803

Asia

EPS-, EPP- ja EPE-muovigranulaateista muovikomponentteja ja -pakkauksia valmistavan tehtaan ympäristölupa toiminnan jatkamiselle osoitteessa Muurlantie 438, 25130 Muurla.

Hakija

BEWI Finland Oy

Toravantie 18

38210 Sastamala

Y-tunnus 2352554-7

Luvan hakemisen peruste

Hakemus on tullut vireille ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n perusteella. Kyseessä on ympäristöluvan hakeminen olemassa olevalle toiminnalle.

Toiminnan luvanvaraisuus

Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 ja taulukon 2 kohdan 6 c perusteella.

Toimivaltainen lupaviranomainen

Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 713/2014 2 §:n ja 2 momentin 5 kohdan perusteella toimivaltainen viranomainen on Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireille tulo

Hakemus on toimitettu Salon kaupungin kirjaamoon 8.8.2025.

ASIAN KUVAUS

Lupaan haettava muutos

Toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen. Laitos ei ole kyennyt vähentämään ympäristöluvassa määrättyä pentaanikaasun päästömäärää luvan edellyttämää määrää.

Kun ympäristölupaa vuonna 2013 valmisteltiin, oli tiedossa, että markkinoille tulisi vähemmän pentaania sisältäviä EPS-granulaatteja. Näiden vähemmän pentaania sisältävien granulaattien käyttömäärää lisäämällä oli tarkoitus saada pentaanipäästöt pienemmiksi. Vähemmän pentaania sisältävät granulaatit osoittautuivat kuitenkin huomattavasti kalliimmiksi eivätkä ne toimineetkaan tuotantoprosesseissa riittävän hyvin kaikissa tuotteissa. Niitä ei siten voitu ottaa käyttöön kuin vähäisessä määrin, ja pentaanipäästöä ei saatukaan vähenemään.

Sijainti

Laitos sijaitsee Salossa osoitteessa Muurlantie 438, 25130 Muurla. teollisuuskaavakiinteistöllä 734-662-2-2, Muurlan keskustaajamassa.

Kiinteistö kuuluu Kiskonjoen – Perniönjoen vesistöalueeseen.

Sijainti on osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (kohde 905).

Lähimmät pohjavesialueet ovat Kurjenpahna-Ristinummi (luokka 1E) noin 1,3 km länteen sekä Kaukolan pohjavesialue (luokka 1) noin 1780 m kaakkoon. 

Kiinteistön omistaa Logistea Muurlantie Oy

Kaavoitus

Kiinteistöllä on kaavamerkintä TY-1, mikä tarkoittaa teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla on ympäristövaatimuksia (734 160913 §115). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, jonka toiminta aiheuttaa huomattavaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, hajua, maaperän pilaantumista tai muuta pysyvää häiriötä.

Korttelialueella sijaitsevan laitoksen aiheuttama melutaso ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaista melun A-painotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L A eq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla eikä oppilaitoksia palvelevilla alueilla. Korttelialueella tulee sallia jätevedenpumppaamon huoltoliikenne.

Kaavamuutos on tullut voimaan 29.10.2013.

Luvat ja sopimukset

Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on aiemmin myöntänyt laitokselle ympäristöluvan 9.10.2013 toiminnan jatkamiselle (6-2013). Lupa on myönnetty enintään 1078 t vuosittaista EPS-tuotantoa sekä lisäksi 350 t vuosittaista EPP- ja EPE-tuotantoa. Lupaa on hakemuksesta muutettu 12.2.2014 siten, että vuosittaiset EPP- ja EPE-tuotantomääriä on nostettu 600 tonniin vuodessa.              

Turvatekniikan keskus on antanut päätöksen Nestekaasulaitoksen perustamisesta 30.6.2015, Lupa 2381/36/2015.

HAKEMUKSESSA ESITETYT ASIAT

Yleiskuvaus toiminnasta

Lupaa haetaan EPS- granulaateista muovituotteiksi valmistamiseen 980 t/a sekä EPP- ja EPE- granulaateista muovituotteiksi valmistamiseksi 800 t/a.

Toiminnalle haetaan ympäristölupaa eristeiden valmistuksessa vapautuvien pentaanipäästöjen vuoksi. Raaka-aineena tuotannossa käytetään EPS-rakeita, jotka sisältävät polystyreeniä ja pentaania. Pentaani on ilmaa raskaampi orgaaninen hiilivety, jota tarvitaan EPS-eristeen paisutuksessa. EPS on lyhenne sanoista expanded polystyrene ja sillä tarkoitetaan paisutettua polystyreeniä. Suurin osa pentaanista vapautuu tuotantoprosessin eri vaiheissa, kulkeutuu tehtaan ilmanvaihdon kautta ympäristöön ja hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi melko nopeasti.

EPP-tuotteiden valmistukseen käytettävät polypropeenihelmet ja EPE-tuotteisiin käytettävät polyeteenihelmet eivät sisällä mitään ponneaineita.

Tuotanto ja tuotteet

Laitos valmistaa muovigranulaateista pakkauksia ja komponentteja eri teollisuuden aloille ja työllistää tällä hetkellä noin 35 henkilöä.

        Valmiiden tuotteiden tuotantomäärät nykyisellä työaikajärjestelyllä:

Raaka-aine Normaalituotantomäärä    Maksimi  Hakemuksen               (vuosi 2024)                            mukainen             

EPS 500 t/a                                900 t/a  980 t/a

EPP ja EPE 160 t/a                                600 t/a 800 t/a

Yrityksellä on käytössä ISO 14001 sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Laitoksella on 4,5 MW:n nestekaasua käyttävä höyrykattila höyryntuotantoon.

Valmistusprosessit

Solumuovituotteiden valmistuksen vaiheet eroavat käytettävästä materiaalista riippuen raaka-aineen esivalmistuksen ja lämpökäsittelyn osalta. Varsinainen tuotteen valmistaminen muottipaisutuskoneella on kuitenkin periaatteeltaan sama raaka-ainelajista riippumatta.

Raaka-aineiden esivalmistus ja välivarastointi

EPS-tuotteiden raaka-aineena käytetään polystyreenihelmiä (EPS, expanded polystyrene), joihin on imeytetty pentaania ponnekaasuksi. Raaka-aineen esivalmistuksessa polystyreenihelmi paisutetaan esipaisutuskoneessa kuuman vesihöyryn ja ponneaineena toimivan pentaanin avulla. Polystyreenihelmen sisällä oleva pentaani kaasuuntuu lämmön vaikutuksesta kasvattaen helmen haluttuun tiheyteen. Esipaisutuksen myötä lopputuotteista saadaan kevyitä ja umpisoluisia. Lopputuotteen tilavuudesta on tyypillisesti vain muutama prosentti polystyreeniä ja loput 97–98 % ilmaa, joka on suljettu tuotteen solujen sisälle.

Esipaisutuksen jälkeen EPS-raaka-aine välivarastoidaan ilmaa läpäisevästä kankaasta valmistetuissa välivarastosiiloissa. Välivarastoinnin aikana helmen sisäinen paine laskee jatkotyöstöä ajatellen sopivalle tasolle ja helmen sisältämä ylimääräinen pentaani ja vesihöyry haihtuvat.

EPP- ja EPE-tuotteiden raaka-aineet (EPP, expanded polypropylene ja EPE, expanded polyethylene) hankitaan valmiiksi esipaisutettuina ja niitä voidaan käyttää suoraan tuotannossa ilman esivalmistusta. Joidenkin EPP-tuotteiden osalta suoritetaan raaka-aineelle impregnointivaihe. Impregnoinnilla raaka-aineen ominaisuustiheys saadaan alhaisemmaksi ja siten lopputuote kevyemmäksi. Impregnoinnissa polypropeenihelmet lämmitetään ja paineistetaan impregnointitankissa. Lämmityksen myötä pehmenneen polypropeenihelmen sisälle muodostetaan ylipaine, jotta helmen tilavuutta saadaan laajennettua muottipaisutusvaiheessa. Impregnoitu EPP-raaka-aine välivarastoidaan paineistetussa astiassa, jossa ylläpidetään helmen sisäistä ylipainetta.

Muottiin paisutus

Muotin asennuksen ja tuotantokoneen säätövaiheen jälkeen aloitetaan tuotteen valmistaminen muottipaisutuskoneella. Valmistusprosessissa muottipaisutuskoneen alumiinista valmistettu muotti täytetään ensin raaka-aineella täyttöpistoolien kautta. Tämän jälkeen muottiin johdetaan kuumaa vesihöyryä muotin pinnalle olevien reikäsuuttimien kautta, jolloin raaka-ainehelmet sintraantuvat lämmön vaikutuksesta yhtenäiseksi umpisoluiseksi kappaleeksi.

Höyrytyksen jälkeen muottia jäähdytetään sen ulkopinnalta vedellä, jotta tuote saataisiin jäähdytettyä ja muovihelmen sisäinen paine laskisi siten, että tuote saadaan helpommin poistetuksi muotista. Jäähdytyksen jälkeen valmistetusta tuotteesta pyritään poistamaan vesi ja tasaamaan tuotteen sisäinen paine muottikammioon muodostetun alipaineen avulla. Lopuksi muottipaisutuskone liikuttaa muottityökalun puoliskot erilleen, jolloin valmis tuote poistetaan muotista höyrysuuttimien kautta puhallettavan paineilman ja ulostyöntäjien avulla.

Kuivaus ja lämpökäsittely

Tuotantokoneelta valmistuneet EPS-tuotteet kuivataan uunissa noin 50 C° lämpötilassa. EPP/EPE tuotteet lämpökäsitellään uunissa 80 C° lämpötilassa. Lämpökäsittelyn tarkoituksena on kuivata tuote sekä tasata tuotteen muovihelmen sisäinen paine, jotta tuote muovautuu lopullisiin mittoihinsa.

Pakkaaminen ja varastointi

Lopuksi kuivausuuneista tulevat valmiit tuotteet pakataan ja siirretään kuljetinrataa pitkin varastohalliin, josta ne toimitetaan eteenpäin asiakkaalle.

Kattilalaitos

Laitoksella on 4,5 MW:n nestekaasua käyttävä höyrykattila höyryntuotantoon.

Toiminta-ajat

Laitos toimii aamu- ja iltavuorossa viitenä päivänä viikossa ympäri vuoden. Normaalisti laitoksen toiminta keskeytetään ainoastaan kesällä huoltoseisokin ajaksi, mikä kestää yleensä noin 2 viikkoa. Tuotantolaitoksen keskimääräinen käyntiaika vuodessa on n. 3900 h/a. Laitoksen päivittäinen toiminta-aika on 16 h ja viikoittainen toiminta-aika on 80 h.

Raaka-aineet ja kemikaalit

EPS-tuotteiden pääraaka-aine on polystyreenihelmet, joissa on enintään 7 p- % pentaania (n-pentaanin ja isopentaanin seos). Ponneaineena toimiva pentaani haihtuu suurimmaksi osaksi tuotteiden valmistuksen aikana. Valmiiseen tuotteeseen jää pentaania noin 1 p- %. Kulutetusta polystyreeni määrästä noin 1,5 % päätyy hylkykappaleiksi, jotka murskataan ja käytetään tehtaalla uudelleen tuotteiden valmistuksessa.

Polystyreeni raaka-aine tulee tehtaalle 1100 kg pahvipakkauksissa, mitkä varastoidaan laitoksen ulkona sijaitsevassa tuuletetussa katoksessa. Suurin kerrallaan varastossa oleva polystyreenin määrä on noin 100 t.

Tuotannon yhteydessä syntyviä EPS hylkyjätteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen omassa tuotannossa, mikä vähentää sekä jätemääriä että raaka-aineiden kulutusta. Tuotannossa syntyvät valkoiset EPS hylkytuotteet pystytään murskaamaan ja uudelleenkäyttämään raaka-aineena tuotannossa. Vuonna 2024 on hyödynnetty uudelleen Muurlan laitoksella 3,7 t valkoista EPS-muovin sivuvirtaa.

Veden käyttö

Laitoksella käytetään Liikelaitos Salon veden vesijohtovettä 9 760 t jäähdytykseen ja 380 t saniteettitiloissa (vuoden 2024 tieto). Suurimman mahdollisen tuotantokapasiteetin mukainen vedenkulutus on noin 20 000 m³/a.

Polttoaineet

Nestekaasua (LPG, liquefied petroleum gas) käytetään kattilalaitoksessa noin 393 t/a (vuosi 2024). Suurimman mahdollisen tuotantokapasiteetin mukainen kulutus on noin 930 t/a. Nestekaasu varastoidaan piha-alueella maapeitteisessä 60 m³ nestekaasusäiliössä.

Trukkien polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä noin 0,7 t/a. Kevyt polttoöljy varastoidaan piha-alueella maanpäällisessä 3 m³ kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu valuma-altaalla ja ylitäytönestimellä.

Energian käyttö

Energiana käytetään myös sähköä. Vuoden 2024 kulutus oli 1 474 MWh/a.

Liikenne

Yritys sijaitsee Muurlantien varressa, jonka yhteyteen on toteutettu kevyenliikenteen väylä. Sijainti maantien varressa parantaa yrityksen liikenteellisiä olosuhteita. Tuotantolaitoksen nykyinen toiminta edellyttää noin 2-4 rekka-autokuljetusta, 1-3 kuorma-autokuljetusta ja 0-2 pakettiautokuljetusta päivittäin. Liikenne tehtaalle ajoittuu arkipäiviin klo 6 - 22 välille, viikonloppuisin ei ole liikennettä tehtaalle. Lisäksi alueelle suuntautuu työmatkaliikennettä.

Tehdasalueen sisäistä trukkiliikennettä on tehtaan sisätiloissa, tuotantotiloissa erillään olevassa varastohallissa sekä osittain ulkoalueilla tehtaan takapihalla. Lähtevän tavaran lastaukset ja tulevan tavaran purku tapahtuvat varastohallin luona tehtaan aidatulla takapihalla, jossa ei ole ulkopuolista liikennettä.

Tehdasalueella ei suoriteta autojen huoltoja eikä pesuja. Kosan Gas toimittaa höyrykattilan tarvitseman nestekaasun tehtaalle säiliöautolla. Toimituksia on arviolta noin 3-4 kertaa kuukaudessa.

 Riskien hallinta ja poikkeukselliset tilanteet

Laitoksella on käytössä kattava riskienhallintamenettely sekä erillinen jatkuvuussuunnitelma, jonka tavoitteena on turvata toiminnan häiriöttömyys ja minimoida ympäristöön sekä turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset poikkeustilanteissa. Tunnistettuihin uhkiin on laadittu selkeät toimintaperiaatteet, joiden avulla vahinkoja ehkäistään ja mahdollisissa häiriöissä toimitaan järjestelmällisesti. Varautuminen sisältää myös ympäristöriskien arvioinnin, joka perustuu merkittävien ympäristönäkökohtien pisteytykseen, ja näille näkökohdille on määritetty toimenpiteet haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja henkilöstö on koulutettu toimimaan poikkeustilanteissa.

Päästöt, kuormitus ja jätteet

Pentaani on väritön neste, jolla on mieto bensiinin kaltainen haju. Pentaanipäästöjen leviämistä laitoksen ympäristöön ei ole selvitetty. Muilla

laitoksilla tehtyjen selvitysten perusteella pentaanikaasun leviämisalueeksi arvioidaan laitoksen alue. Pentaanikaasut laimenevat ja sekoittuvat tuotantotilan ilmaan, joten poistoilman pitoisuudet ovat selvästi matalampia. Lisäksi pitoisuudet laimenevat merkittävästi kulkeutuessaan ilmavirtausten mukana poispäin. Työterveyslaitos on mitannut pentaanikaasujen kulkeutumista EPS-tuotteita valmistavan Bewi Finland Oy Salo Muurlan tehdasta huomattavasti suuremmassa tuotantolaitoksessa ja sen ympäristössä. Tutkimuksessa asuinalueelta mitattiin pitoisuuksien olevan 2 100–7 000 kertaa pienempiä kuin sisätilasta mitatut pitoisuudet. Ulkomailla on selvitetty EPS-tehtaiden lähialueelta (100 metrin etäisyydeltä) pentaanipitoisuuksia, ja ne ovat olleet 0,002–0,05 ppm.

Laitoksen pentaanipäästöjä johdetaan katolle EPS-välivaraston kohdalla sekä seinäaukosta etelään laitoksen ja pressuhallin välistä. Näiden lisäksi on hajapäästöjä ilman ulosmenoaukoista.

Jätevedet

Sosiaalitiloista muodostuvat jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevesiverkkoon.

Melu

Kaikki toiminnot suoritetaan sisätiloissa lukuun ottamatta materiaalin lastaus- ja purkutyötä sekä vähäistä liikennettä. Omatoimisesti mitatut meluarvot laitoksen piha-alueella vaihtelevat <40 dB – 60 dB. Suurimmat meluarvot aiheuttaa nestekaasulaitos. Asutukseen ei arvioida kulkeutuvan ohjearvoja ylittäviä meluarvoja.    

Muodostuvat jätteet

Maaperä ja pohjavesi

Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Yrityksen tietojen mukaan sen maaperää ei ole pilaantunut.

Päästöt laitokselta pintavesiin

Jäähdytysvedet johdetaan kiinteän aineen erottimen ja öljynerotuskaivon kautta ojaan. Ojaan johdettavan veden määräksi on ilmoitettu vuonna 2024 469 t. Prosessiveden kokonaismäärää seurataan vesimittareiden avulla.  Tästä on laskennallisesti arvioitu, kuinka suuri osa vedestä poistuu prosessissa vesihöyrynä, kuinka paljon sitoutuu lopputuotteisiin ja kuinka paljon jää jäljelle ojaan johdettavaksi.

TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Laitoksen toiminnasta suoritetaan käyttötarkkailua, joka sisältää seuraavat

kohdat:

– Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden määrä

– Tuotannossa käytettävien jätteiden määrä

– Valmistettavien tuotteiden määrä

– Syntyvien jätteiden määrä jätelajeittain, jätteen vastaanottajat ja käsittelymenetelmät

– Veden- ja energiankulutus

– Kemikaalien käyttö

– Pentaanipäästöt

–Tapahtuneet onnettomuus- ja häiriötilanteet

Päästötarkkailu

Vuosittaiset pentaanipäästöt arvioidaan laskennallisesti raaka-aineen pentaanipitoisuuden ja tuotantomäärien perusteella.

Pentaanipäästöjä ei tarkkailla, vaan määritetään laskennallisesti. EPS-toimialalla pentaanipäästöt määritetään yleensä laskennallisesti, sillä raaka-aineet sisältävät pentaanikaasua tietyn prosenttiosuuden, joka vapautuu eri vaiheissa tuotanto-, varastointi- ja kuljetusprosessia. Laskelmissa käytettävistä oletuksista riippuen kaiken pentaanikaasun oletetaan joko vapautuvan toiminnanharjoittajan tiloissa kokonaan tai osan jäävän tuotteeseen ja mahdollisesti vapautuvan varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Toimialalla ei tyypillisesti mitata ilmapäästöjä. Tämä johtuu siitä, että tuotantoprosessissa syntyvät päästöt ovat pääosin hajapäästöjä halli-ilmaan, josta ne poistuvat muun muassa yleisilmanvaihdon kautta ulos, jolloin perinteisiä ilmapäästömittausmenetelmiä ei voi käyttää. Lisäksi maksimipäästömäärät

ovat helposti laskettavissa.

Jätetarkkailu

Hakemukseen on liitetty jätteen käsittely ja seurantasuunnitelma, jossa kuvataan muun muassa käsiteltäväksi hyväksyttävät jätteet ja toimet jätteiden

laadun tarkastamiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Täydennykset

Viimeisimmät täydennykset on vastaanotettu 13.2.2026.

Tiedottaminen

Hakemus on kuulutettu Salon kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 7.10.-13.11.2025 ja asianosaisille on tiedotettu hakemuksen vireilläolosta kirjeellä (10 kpl).

Lausunnot ja muistutukset

Muistutuksia ei ole jätetty.

Ympäristöterveydenhuolto

Toimipaikassa valmistetaan tai jatkojalostetaan elintarvikekontaktimateriaaleja, joten kohde on elintarvikelain mukaisen säännöllisen valvonnan kohteena. Toiminnan ympäristölle aiheuttamista haitoista ei ole tullut yhteydenottoja ympäristöterveydenhuoltoon (esim. melu, pöly, haju tai talousveden laatu). Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa lähiasukkaiden asumisterveydelle tai talousveden laadulle.

Terveydensuojeluviranomainen muistuttaa, että toiminta ei saa aiheuttaa terveydensuojelulain 1 §:n mu-kaista terveyshaittaa tai sen mahdollisuutta lähialueen asukkaille (esim. sisämelu, pöly, haju tai talousveden laatu). Terveydensuojeluviranomainen puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. 

Turvatekniikan keskus

Turvetekniikan keskus ilmoittaa, että ei anna lausuntoa asiassa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että se on tunnistanut toiminnassaan kaikki tilat ja toiminnot, joihin voi liittyä räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostumisen mahdollisuus. Lupa-asiakirjoista ei käy yksiselitteisesti ilmi voiko esim. prosessiveden mukana päätyä viemäröinnin putkistoihin ja öljynerotuskaivoon räjähdysvaaraa aiheuttavia pentaanijäämiä. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä räjähdyssuojausasiakirjaa. Muilta osin pelastusviranomaisella ei ole toimialaansa liittyvää lausuttavaa ympäristölupahakemukseen.

Hakijan vastine annettuihin lausuntoihin

Pelastuslaitoksen lausunnossa mainittu: ”Lupa-asiakirjoista ei käy yksiselitteisesti ilmi voiko esim. prosessiveden mukana päätyä viemäröinnin putkistoihin ja öljynerotuskaivoon räjähdysvaaraa aiheuttavia pentaanijäämiä”.

Alla selvitys tähän liittyen:

- Suurin osa pentaanista vapautuu esipaisutuksen, välivarastoinnin ja muottiin paisutuksen aikana ja johdetaan ulkoilmaan ilmanvaihdon ja poistoputkien kautta

- Ilmakehässä pentaani hajoaa muutamien vuorokausien kuluessa.

- Pentaani on erittäin haihtuva ja vettä kevyempi yhdiste, joka liukenee huonosti veteen ja haihtuu nopeasti veden pinnalta.

Näiden ominaisuuksien perusteella emme näe riskiä, että pentaania voisi kertyä viemäröintiputkistoihin tai öljynerotuskaivoihin sellaisia pitoisuuksia, jotka aiheuttaisivat räjähdysvaaraa.

Valmistelija:

RATKAISU

Salon rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää ympäristöluvan Bewi Finland Oy:lle Salon Muurlan tehtaan toiminnan jatkamiseen. Lupa myönnetään 980 tonnin vuosittaiseen EPS-muovituotteiden valmistamiseen, kun pentaanipäästöt eivät ylitä 49 t, sekä 800 tonnin EPP- ja EPE muovituotteiden vuosittaiseen valmistamiseen granulaateista. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla jäljempänä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti.

Päästöt ilmaan

1. Laitoksen toiminnasta aiheutuva pentaanin ominaispäästö ilmaan vuosikeskiarvona saa olla enintään 50 kg EPS-raaka-ainetonnia kohden laskettuna. Päästö lasketaan granulaatin pentaanipitoisuutta käyttäen ja siten saadaan laskettua maksimi päästömäärä.

2. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman matalapentaanista raaka-ainetta.

Päästöt pintavesiin ja viemäriin

3.   Yleiseen viemäriin ei saa johtaa prosessijätevesiä.

4.  Laitosalueen sadevedet ja muut alueen pintavedet on kerättävä ja johdettava maastoon ja tarvittaessa käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai roskaantumista. EPS-rakeiden pääsy avo-ojiin on estettävä.

Varastointi

5.  Nestemäiset kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava kyseisten aineiden varastointiin soveltuvissa astioissa ja alustoilla. Nestemäiset kemikaalit ja jätteet on varastoitava valuma-altaallisissa astioissa tai suoja-altaiden päällä. Astioiden ja alustojen tiiviys on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä.

6.  Raaka-aineet, valmiit tuotteet, EPS-, EPE- ja EPP-jätteet ja toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.

Ulkona varastoitavat tuotteet ja raaka-aineet on varastoitava pakattuna. Laitosalueen siisteyttä on seurattava säännöllisesti ja roskaantuneet alueet on siivottava välittömästi.

Energiankäytön tehokkuus 

7.  Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnassa energiankäyttö on tehokasta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

8.  Luvan saajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

Melu

9.  Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso (LAeq) yhdessä muiden alueen toimintojen kanssa saa olla lähimpien               asuintalojen pihalla päivällä (klo 7–22) enintään 55 dB(A) ja yöllä (klo 22–7) 50 dB(A). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

10.  Jos toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta poikkeavaa melua esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö on korjattava välittömästi.

Jätteiden käsittely

11.  Laitoksen tuotannossa saa ja tulee hyödyntää raaka-aineena omasta tuotannosta peräisin olevaa EPS-hylkymateriaalia. Hyödynnettävä EPS-hylkymateriaalin puhtaus ja soveltuvuus käytettäväksi tuotannon raaka-aineena on varmistettava. Muut kuin raaka-aineeksi ilman käsittelyä soveltuvat jäte-erät on palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.

12.  EPS-jätteen varastointi ja hyödyntäminen on tehtävä laitoksen sisätiloissa tai muussa suljetussa tilassa.

13.Tehtaan toiminta on järjestettävä siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Laitoksen toiminnasta syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, että niiden käsittelystä tai varastoinnista ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka roskaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikallaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään.

14. Vaaralliset jätteet on pakattava ja varastoitava asianmukaisissa sisällön laadun ja vaarallisuuden osoittavin merkinnöin varustetuissa tiiviissä astioissa tai säiliöissä eikä niitä saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet tulee varastoida katetussa ja lukitussa tilassa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäristöön. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja.

15. Jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään vuosittain laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Jätteen kuljettajalla on oltava jätelain 11 luvun mukainen hyväksyntä.

Tarkkailu

16. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksen ja tämän luvan mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailusta on laadittava päivitetty suunnitelma ja se on toimitettava ympäristönsuojelupalveluihin hyväksyttäväksi viimeistään 1.11.2026 mennessä. Salon ympäristönsuojelupalvelut voi tehdä suunnitelmaan muutoksia.

17. Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua on tarkkailtava aistinvaraisesti ja tarvittaessa todennettava mittauksin. Tarvittaessa melumittaussuunnitelma on toimitettava Salon ympäristönsuojelupalveluihin hyväksyttäväksi ennen mittausten toteuttamista.

18. Laitosalueen ojaan johdettavia hulevesiä on tarkkailtava silmämääräisesti haitta-aineiden ja roskaantumisen varalta. Öljynerotuskaivosta lähtevän huleveden laadusta on selvitettävä alifaattiset hiilivedyt laboratorioanalyysein. On lisäksi selvitettävä voiko prosessiveden mukana päätyä viemäröinnin putkistoihin ja öljynerotuskaivoon räjähdysvaaraa aiheuttavia pentaanipitoisuuksia tai vaihtoehtoisesti järjestää tuuletus erotuskaivoon. Selvitykset on toimitettava ympäristönsuojelupalveluihin 1.10.2026 mennessä ja tarvittaessa tulokset tulee huomioida tarkkailusuunnitelmassa.

19. Laitosalueen siisteyttä sekä rakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti.

20. Näytteenotot, mittaukset, analyysit ja kalibroinnit tulee tehdä standardimenetelmien (CEN, ISO tai SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Näytteenotoista, mittauksista, analyyseista ja kalibroinneista tulee pitää yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpitoon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, laadunvarmistus, mittausepävarmuudet, sekä arvio tulosten edustavuudesta.

21. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava mahdollisiin Salon alueen yhteisiin ilmanlaatuselvityksiin (ilmanlaatumittaukset ja bioindikaattoriseuranta) aiheuttamisperiaatteellisella kustannusosuudella (YSL 46 §).

Riskien hallinta, häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

22. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä Salon kaupungin ympäristönsuojelupalveluihin sekä ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

23. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Ympäristöön vuotanut öljy ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Kirjanpito ja raportointi

24. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä laitoksen toiminnan raportointi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään sähköisesti sekä toimittaa siitä kopio Salon kaupungin kirjaamoon arkistointia varten.

25. Vuosittaisen raportin tulee sisältää ainakin:

–        tuotantomäärät (t/a) ja -ajat (h/a)

-          käytetyt raaka-aineet sekä niiden määrät (t/a)

-          käytettyjen EPS-raaka-aineiden pentaanipitoisuudet

-          uudelleen käytettyjen EPS-jätteiden kokonaismäärät (t/a)

-          uudelleen käytettyjen EPP- ja EPE-jätteen määrät

-          tiedot pentaanipäästöistä ilmaan, sekä kokonaispäästö t/a ja ominaispäästö kg/EPS-raaka-ainetonni sekä päästöjen laskentaperusteet.

-          tiedot veden (m³/a) ja energian (GWh/a) kulutuksesta sekä niiden tehokkuudesta tiedot käytetyistä kemikaaleista ja polttoaineista ja niiden määristä

-          tiedot laitoksella tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä laitoksen toiminnan tarkkailua koskevat raportit tiedot tehdyistä toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi, materiaalitehokkuuden parantamiseksi, veden tai energian käytön tehostamiseksi ja muista ympäristöinvestoinneista

-          yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määrästä, varastoinnista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista

-          tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä tiedot tilanteisiin liittyvistä toimenpiteistä selvitys vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

26. Toiminnan muutoksista, keskeyttämisestä ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

27. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Lopettamiseen liittyvät toimet on raportoitava Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa niiden päättymisestä.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Lainvoimaisuus

Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla (ympäristönsuojelulaki 198 §).

RATKAISUN PERUSTELUT

Vastaus lausunnoissa annettuihin vaatimuksiin

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen määräyksissä. Terveyshaittoja ei pitäisi esiintyä, kun toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja päätöksen määräysten mukaisesti.

Pentaanin mahdollinen kerääntyminen erotuskaivoon on velvoitettu selvitettäväksi lupamääräyksessä nro 18.

Yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti, toiminnasta mahdollisesti aiheutuva haitta sekä lähialueen asutuksen sijainti.

Ympäristönsuojelulain 58 § mukaisesti ympäristöluvassa on annettu tarpeelliseksi katsotut määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja nojalla annettujen säädösten noudattamiseksi. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 §:n 3 momentin mukaisesti määräyksissä ei ole toistettu sitä, mitä lailla ja asetuksilla on yleisesti säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista. Kyseisiä säädöksiä on toimintaa koskevina muutoinkin noudatettava joka tapauksessa.

Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyyn saapuneet lausunnot. Toimimalla tämän päätöksen mukaisesti laitos täyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle.

Toiminta sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueelle. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu lupamääräyksillä ympäristöön aiheutuvan melun ja roskaantumisen estämiseen. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan ryhtyvän toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi.

Toiminta on mahdollista järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai vaaraa.

Hakemuksen mukaisesti toimien ja lupamääräykset huomioon ottaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toiminta ei vaaranna Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosiksi 2022–2027 asetettuja tavoitteita. Ojaan johdettavan prosessijäteveden laatu varmistetaan ottamalla siitä näyte. Piha-alueen puhtaanpidosta ja hulevesien tarkkailusta on annettu määräykset. Lähimpiin vesistöihin on etäisyyttä yli kilometri. 

Laitoksella ei ole käytössä VOC-päästöjen vähentämistekniikoita, mutta laitos hyödyntää sivupalaansa ja vähentää näin sekä jätemääräänsä että ilmapäästöään. Sopimus Motivan kanssa ohjaa energiatehokkuuteen. Näillä toimillaan laitos käyttää parasta mahdollista tekniikkaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan pääosin tuotantoprosessista sekä vähäisessä määrin varastoitavista valmiista EPS-tuotteista. Tuotannossa muodostuville päästöille ei ole keräily- tai poistojärjestelmää, mutta suuri osa vapautuu ulkoilmaan kattilalaitoksen eteläpuolella sijaitsevan EPS-välivaraston katolle ohjatusta poistoaukosta. Hakemuksen mukainen toiminta ei kuulu ns. VOC-asetuksen (64/2015) soveltamisalaan, eikä pentaanille ole asetettu valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (79/2017) mukaisia ilmanlaadun raja-arvoa.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vuosittainen enimmäispäästö tuotannossa on myönnetty hakijan esityksen mukaisesti. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) enimmäispäästö tuotannosta saa olla enintään 49 tonnia vuodessa. Päästöjen määrää ilmaan on pyrittävä vähentämään muun muassa hyödyntämällä sivupalan käyttöä uudelleen raaka-aineena. Päästömäärän 50 tonnia ja enemmän VOC-päästöjä ratkaisee Lupa- ja valvontavirasto.

Lupamääräys 2. Tämä täydentää edellisen lupamääräyksen vaatimuksia ja edellyttää laitoksella käytettäväksi sellaisia raaka-aineita, jotka soveltuvat valmistettavien tuotteiden raaka-aineeksi, mutta ovat mahdollisimman matalapentaanisia

Lupamääräys 3. Laitoksen jäähdytyksen tuottama prosessijätevesi sisältää joitakin EPS-rakeita, jotka sisältävät myös pentaania. EPS-rakeet saattaisivat tukkia viemärin ja sen sisältämä pentaani voi viemärissä aiheuttaa syttymis- ja/tai räjähdysvaaran ja siksi näiden pääsy viemäriverkostoon tulee estää.

Lupamääräys 4. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vähintään hyvä tila vesimuodostumissa viimeistään vuonna 2027. Laitoksen sijainti kuuluu Kiskonjoen – Perniönjoen valuma-alueeseen. Toiminnasta ei pitäisi aiheutua päästöjä pintavesiin, joten toiminnalla ei ole vaikutuksia vesienhoidon tavoitteisiin ja tämä varmistetaan päätöksen määräyksissä kertaluontoisella analyysillä kohdassa tarkkailu.

Lupamääräykset 5. ja 6. Lupamääräykset viisi ja kuusi varmistavat kemikaalien, raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden varastoinnin hyväksyttävyyden ja haitattomuuden.

Lupamääräykset 7. ja 8. Lupamääräykset seitsemän ja kahdeksan on annettu energiatehokkuuden ja parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden käyttöönoton varmistamiseksi.

Lupamääräys 9. Melutasojen raja-arvot on määrätty valtioneuvoston päätöksen numero 993/1992 mukaisina. Jos meluhaittaa esiintyy valvontaviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnasta aiheutuva melutaso ja ryhtyvän toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.

Lupamääräys 10. Lähistöllä sijaitsee myös asumuksia ja siksi melun lyhytaikaisetkin poikkeamat on saatava nopeasti korjattua.

Lupamääräys 11. Ympäristöministeriön muistiossa 19.12.2024 (Jätelain eräiden säädösten tulkintalinjauksia) on kuitenkin todettu muovin leikkuujäännösten osalta, että tuotantoprosessissa ylijäänyt materiaali tai sellainen materiaali, joka ei täytä tuotteen laatuvaatimuksia, kuten muovin työstössä syntyvät palat, voivat olla sivutuotetta, jos niitä käytetään uudelleen sellaisenaan joko ensisijaisessa tuotantoprosessissa tai muissa tuotantoprosesseissa, joissa käyttö on varmaa. Sivutuotetta ei pidetä jätteenä, eikä sitä koske jätelain tarkoittamat velvollisuudet. Tällainen materiaali on kuitenkin jätettä, jos siitä on poistettava epäpuhtauksia tai sitä on muutoin muunnettava jollakin jätteen käsittelyksi katsottavalla menetelmällä ennen jatkokäyttöä.

Bewi Finland Oy hyödyntää EPS-hylkymateriaaliaan sellaisenaan uudelleen omassa tuotantoprosessissaan ja siksi se voidaan katsoa sivutuotteeksi.

Lupamääräys 12. Tällä lupamääräyksellä halutaan varmistaa, että hyödynnettävä sivutuote ei pääse kontaminoitumaan.

Lupamääräys 13.-15. Lupamääräykset 13–15 varmistavat laitoksella muodostuvien jätteiden käsittelyn asianmukaisuuden.

Lupamääräykset 16.-21. Toiminnan tarkkailua koskevat lupamääräykset 16.–20. on annettu ympäristönsuojelulain 62 §:n nojalla ja ne ovat riittäviä laitoksen toiminnan, päästöjen ja vaikutusten tarkkailemiseksi.

Ympäristönsuojelulain nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta. Ympäristönsuojelulain mukaan luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Rakenteiden, laitteiden ja erottimien tarkkailua koskevat määräykset on annettu, jotta voidaan varmistaa niiden toimivuus ja estää mahdolliset haitat ennakolta.

Lupamääräys 18. Koska erotuskaivoon kulkeutuvan muovin oletetaan sisältävän edelleen vapautuvaa pentaanikaasua, tulee varmistaa, ettei sen pitoisuus pääse aiheuttamaan syttymisvaraa. Pentaani on myrkyllistä vesieliöille (H411) ja siksi tulee analyysillä varmistaa, ettei sitä pääse kulkeutumaan vesistöön.

Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (209 §)

Lupamääräykset 22. ja 23. Lupamääräykset 20–22 Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan varmistamiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi sekä valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. Suunnitelmallinen varautuminen vahinkotilanteisiin ehkäisee ympäristö- ja terveyshaitan syntymistä.

Lupamääräykset 24. ja 25. Lupamääräykset kirjanpidosta ja raportoinnista ovat tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi.

Lupamääräykset 26. ja 27. Lupamääräykset 26 ja 27 liittyvät toiminnan muutostilanteisiin tai toiminnan lopettamiseen. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen muutoksen merkittävyyden arvioimiseksi. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää luvan hakemista toiminnan olennaiseen muutokseen. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain mukaan annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Toiminnanharjoittaja vastaa edelleen luvanvaraisen toiminnan päättyessä tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Korvattavat päätökset

Lopullisella päätöksellä korvataan Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.10.2013 § 156 myöntämä ympäristölupa (6-2013) sekä siihen tehty muutospäätös Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta 12.2.2014 § 30.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8 §, 14-17 §, 27 §, 48-49 §, 51-53 §, 58 §, 62-65 §, 68 §, 70 §, 83 §, 85 §, 87 §, 89 §, 94 §. 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 §

Jätelaki (646/2011) 5 §, 5a §, 8-9 §, 12-13 §, 15 §, 16 §, 20 §, 28-29 §, 72 §, 118 § ja 120 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9 §

Laki eräistä naapurussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätöksen mukaiset yleiset melutason ohjearvot 993/1992

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tästä päätöksestä peritään käsittelymaksuna yhteensä 4145 €.

Maksu perustuu Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.6.2023 § 64 taksaan § 3 taulukko kohtaan orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Esittelijä Rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja

Päätösehdotus 

Päätös 

Tiedoksianto Päätöksestä ilmoitetaan osoitteessa www.salo.fi/kuulutukset. Asiakirjat valitusosoituksineen ovat nähtävillä www.salo.fi, kaupunki ja päätöksenteko, esityslistat ja pöytäkirjat, rakennus- ja ympäristölautakunta 4.3.2026.

 Päätös

 Hakija

 Salon kaupunki, ympäristöterveydenhuolto

 Lupa- ja valvontavirasto, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

 Varsinais-Suomen pelastuslaitos

 Tieto päätöksestä

 Asianosaiset