Rakennus- ja ympäristölautakunta
Esityslista 06.05.2026/Asianro 64

Rakennus- ja ympäristölautakunta 06.05.2026  

5481/10.03.00.05.05/2024

Valmistelija

Ympäristönsuojelutarakastaja Jukka Limo,

jukka.limo@salo.fi, 044 778 7805

Asia

Päätös maa-aineslain 4 a §:n mukaisesta maa-ainesten

ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta

ympäristölupahakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen,

muualta tuotavan kiviaineksen murskaukseen sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaiseen maankaatopaikkatoimintaan.

Luvanhakija

Elon Sora ja Sepeli Oy

Toijalankatu 27

24240 Salo

Yhteyshenkilö Jukka Elo, 0400 176 476

Toimintaja sen sijainti

Kivenlouhinta, murskaaminen ja maankaatopaikkatoiminta:

Sijainti   Nummen kylä, Salo

Kiinteistötunnus  734-504-2-244

Ottamisalueen pinta-ala  16,36 

Kaivualueen pinta-ala  4,36

Otettava maa-aineslaji  kallio

Otettavaksi esitetty ottomäärä 544 700 m3

Vuotuinen ottomäärä  27 235 m3

Haettu ottoaika  20 vuotta

Alin maa-ainesten ottotaso  +72,40 (N2000) 

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslaki (MAL 555/1981) § 4

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 27 ja liite 1, taulukko 2: 7 c ja e, 13 f

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva

lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on

käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Luvasta käytetään nimitystä

yhteiskäsittelylupa.

Lupaviranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 34

Maa-aineslaki (MAL 555/1981) § 7 ja kuntien ympäristönsuojelun

hallinnosta annettu laki (64/1986)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohdat 6 a, 6

b ja 12 a

Asian vireilletulo

Lupahakemus on tullut vireille 2.12.2024. Hakemusta on täydennetty 29.4.2025. Hakemusta on täydennetty 30.6.2025 pintavesien käsittelyn ja johtamisen, Somerojan uoman luontoselvityksen, betonijätteen, maankaatopaikan jätevakuuden ja vieraslajikasvijätteen osalta.

Toimintaa koskevat luvat, kaavoitustilanne ja maanomistus

Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Elon Sora ja Sepeli Oy:lle kiinteistölle Kalliola 734-504-2-244 maa-ainesluvan 09.06.2021 § 90 kymmeneksi vuodeksi. Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt samalle kiinteistölle toistaiseksi voimassaolevan ympäristöluvan 14.12.2011 § 178 kallion louhinnalle ja murskaukselle.

Suunnittelualue ei sijaitse Salon kaupungin yleiskaava- tai asemakaava-alueella.

Salon seudun maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (maakuntakaavan merkintä M) sekä itäiseltä osaltaan Somerojanlähteen pohjavesialueella (maakuntakaavan merkintä pv).  Maakuntakaavassa suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Somerojanlähde on esitetty kohdemerkinnällä sm 006 (muinaisjäännös, historiallinen kulttipaikka) sekä kohdemerkinnällä sl 162b (yksityinen luonnonsuojelualue). Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Salakallion karavaanarialue on esitetty merkinnällä V (virkistyskohde) ja Salaisten yhdystien yhteyteen on esitetty ulkoilureitti-merkintä.

Elon Sora ja Sepeli Oy on kiinteistön 734-504-2-244 omistaja.

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ottamisalue sijaitsee Halikon Salaisissa Salaisten yhdystien (tie 12209) länsipuolella noin 10 kilometrin etäisyydellä Salon kaupungin keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualue on nykyisin pääasiassa tasoon +88,5 - +92,0 louhittua aluetta, joka on pohjois- ja osin itäpuolelta metsäalueiden sekä etelä-, länsi- ja osin itäpuolelta ojitetun ja osittain metsittyneen suon (Laukassuo) ympäröimä. Laukassuon pinnan taso on ottamisalueen länsipuolella noin tasossa +86 - +87.

Lähimmät häiriintyvät vapaa-ajan asumisen kohteet sijaitsevat suunnittelualueesta  550 m pohjoiseen ja 580 m kaakkoon.

Suunnittelualueesta pohjoiseen, lähimmillään 700 m etäisyydellä, sijaitsee useita vapaa-ajan asuntoja. Lähimmät häiriintyvät vakituisen asumisen kohteet sijaitsevat suunnittelualueesta 600 m pohjoiseen sekä 1,2 km länteen. Suunnittelualueesta 500 m etelään sijaitsee teollisuusrakennus.

Suunnittelualue sijoituu itä- ja koillisosiltaan osittain Someronlähteen pohjavesialueelle (0207308) Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,53 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala 0,96 km2. Vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue on luokitukseltaan 2E, eli pinta- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen pohjavedestä. Alueen E-merkinnän perusteena on pohjoispuolisella kiinteistöllä sijaitseva luonnonsuojelualue Somerojan lähde. Somerojanlähteen pinnantaso on vaihdellut kautta tarkkailujakson tasolla +87,7 - +87,8.

Somerojanlähteen pohjavesialueen eteläpuolella sijaitsee

Haannummen-Kivikujannummen vedenhankintaa varten tärkeä

pohjavesialue (0273452). Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, joista lähempi Kivikujanummen vedenottamo sijaitsee noin 1,7 km päässä ottamisalueesta kaakkoon. Kivikujannummen vedenottamon kaukosuojavyöhyke ei ulotu suunnittelualueelle. Pohjaveden pinnan korkeus vedenottamon havaintoputkissa on alle tason +65.

Ottamisalueesta noin 330 m länteen sijaitsee Laukassuolta alkunsa saava ja Kuusojaan laskeva uoma. Uoma on lähiympäristöineen luonnontilainen tai sen kaltainen pohjoisosassa noin 300 metrin matkalla ja on luonnontilaltaan muuttunut keski- ja eteläosassa noin 500 metrin matkalla vähävetiseksi metsä-/suo-ojaksi. Pohjoisosan uomaosuus edustaa luontotyyppiä havumetsävyöhykkeen latvapurot/norot. Somerojassa elää ja lisääntyy luonnonvarainen erittäin uhanalaiseksi luokiteltu taimenkanta.

Suunnittelualuetta lähimmät Natura 2000 -alueet sijaitsevat lounaassa (Vuorelanmäki) noin 3,0 km, luoteessa (Päivärinteen laidun) noin 4,7 km ja koillisessa (Helvetinkorpi) noin 5,0 km etäisyyksillä. Somerojanlähteen luonnonsuojelualue (YSA020502) sijaitsee pohjoisessa noin 260 m ja Nummiston luonnonsuojelualue sijaitsee luoteessa noin 1,5 km etäisyyksillä. Maisemakokonaisuus Uskelan- ja Halikonjoen laaksot sijaitsee lähimmillään noin 1,2 km etäisyydellä suunnittelualueesta etelään.

HAKEMUKSESSA ESITETYT ASIAT

Haettu toiminta

Lupaa haetaan kallion louhinnalle, murskaukselle ja varastoinnille, maankaatopaikalle sekä betonin, asfaltin, kantojen ja oksien välivarastointiin. Lupaa haetaan myös mullan valmistukseen sekä muualta tuotavan myytäväksi tarkoitetun maa-aineksen varastointiin. Lisäksi alueelle vastaanotetaan myytäväksi tarkoitettua muualta tuotua louhetta ja maa-ainesta murskattavaksi ja välivarastoitavaksi.

Ottamistoiminta tullaan jakamaan kahteen erilliseen alueeseen, louhinta-alueeseen 4 ja 5. Louhinta-alueen 4 pinta-ala on 1,59 ha ja ottomäärä 292 500 m3 louhinta-alueen 5 pinta-ala on 2,77 ha ja ottomäärä 252 000 m3. Louhinta-alue 4 sijoittuu toiminta-alueen lounaisosaan ja louhinta-alue 5 sijoittuu toiminta-alueen pohjoisosaan. Louhittavan alueen kokonaispinta-ala on 4,36 ha ja ottomäärä 544 700 m3. Louhinta-alueella 5 on arviolta noin 8 300 m3 kalliopinnan päältä poistettavia irtomaita.

Louhinta-alueen 4 alin ottotaso on +72,40 ja louhinta-alueen 5 ottotaso veihtelee välillä +88,03 - +88,08 pinnan kaltevuuden mukaan. Keskimääräinen louhintamäärä on 70 t/v ja maksimimäärä 110 t/v. Murskattavan aineksen keskimääräinen määrä on 70 t/v ja maksimimäärä 110 t/v.

Maankaatopaikka perustetaan louhinta-alueelle 4. Kallionlouhinta tehdään nykyisestä louhinnan jälkeisestä tasosta alaspäin ja syntyneeseen louhoskuoppaan läjitetään ylijäämämaa-ainesta. Alueelle vastaanotetaan myös vieraslajien kasvinosia sekä kokonaisia kasveja sisältäviä maamassoja. Suunnitellun maankaatopaikan pinta-ala on 2,31 ha ja tilavuus 334 000 m3. Maankaatopaikan vuotuinen maamassojen vastaanottomäärä on 49 500 t. Maankaatopaikan läjitystaso on työmaatien osalla tasossa +96,90 - +96,50 ja louhinta-alueen 4 osalla tasossa +93,00 - +92.50.

Alueella varastoitavien tuotteiden vuosittaiset enimmäismäärät ovat jakeittain: betonikappaleet (17 01 01) 200 t, asfalttikappaleet (17 09 04) 500 t, kannot ja oksat (17 09 04) 200 t, muualta tuotu myytävä maa-aines 4 000 t ja muualta tuotu murskattava louhe ja maa-aines 25 000 t.

Haetut toiminta-ajat

Lähimmät häiriintyvät vapaa-ajan asumisen kohteet sijaitsevat suunnittelualueesta  550 m ja vakituisen asumisen kohteet 600 m etäisyydellä.

Hakemuksen mukaan työskentely ottamisalueella tapahtuu pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin kello 6.00 – 18.00 välisenä aikana.

Haetut toiminta-ajat:

- murskaus ja seulonta kello 6.00 - 22.00

- poraaminen louhinta-alueella 5 kello 7.00 - 18.00

- poraaminen louhinta-alueella 4 ja louhinta-alueen 4 louhoksessa     tapahtuva rikotus kello 6.00 – 22.00

- muualla kuin vaiheen 4 louhoksessa tapahtuva rikotus kello 8.00 - 18.00

- räjäytykset kello 9.00 - 16.00, yksittäisiä räjäytyksiä voidaan kuitenkin tehdä rajoituksetta mikäli turvallisuusmääräykset sitä edellyttävät

Kesä-, heinä- ja elokuussa perjantaisin toiminnot tulee lopettaa kello 16.00

Liikenne

Edellä esitetyistä toiminta-ajoista riippumatta maamassojen tuominen maankaatoon sekä kiviaineksen kuormaus poiskuljetettavaksi ja poiskuljetus ovat mahdollisia rajoituksetta.

Polttoaineiden käyttö ja varastointi

Työkoneet käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja murskauslaitos on käyttövoimaltaan sähkökäyttöinen.

Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä sekä katetulla vähintään puolet säiliön tilavuisella suoja-altaalla. Alueella varastoidaan polttoainetta enintään 10 000 litraa kerrallaan. Voiteluaineiden säilytysastiat sijoitetaan valuma-altaalliseen lukittavaan tilaan.

Työkoneiden säilytyspaikoilla sekä tankkauspaikoilla maa- tai kallioperä on

suojattu muovikalvolla ja huonosti vettä läpäisevällä maakerroksella. Telakoneita voidaan säilyttää ja tankata varovaisuutta noudattaen ilman maa- tai kallioperän suojaamista.

Louhintajaksolla poravaunujen säilytys ja tankkaus tapahtuu kallionlouhinta-alueella käynnissä olevan kallionottamistoiminnan mukaisesti. Voiteluöljyjen säilytys järjestetään lukittavissa konteissa nykyisen toiminnan mukaisesti.

Alueella pidetään vahingon varalta imeytysturvetta sekä muovikalvoa.

Jätteet ja jätehuolto

Alueelle mahdollisesti kertyvät jätteet ja romut kuljetetaan pois ottamisalueelta asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätettä.

Vahinko- ja onnettomuustilanteissa ympäristöön päässeiden polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden leviäminen estätään ja likaantunut maa tai louhe kerättävä välittömästi talteen. Likaantunut maa tai louhe välivarastoidaan muovikalvon päällä ja peitetään tarvittaessa muovikalvolla, jotta sadevesi ei pääse levittämään likaantunutta ainetta.

Maisemointi

Kaikki suunnittelualueen tarvittava puusto on valtaosin poistettu jo aikaisemmin. Louhinta-alueen 5 pohjoisosassa on vähäistä puustoa sekä pusikoita ja kalliopinnan päällä on ennalta arvioiden vähäinen määrä pintamaata, joka poistetaan ennen kallion porausta ja käytetään jälleen louhinta-alueen 5 maisemointiin. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätettä.

Louhinta-alueen 5 itäinen reunaluiska rakennetaan terassoituna luiskana.

Mikäli luiskaloivennukseen on käytettävissä riittävästi maamassoja, luiskan

voi tehdä myös maatäytteisenä loivennettuna reunaluiskana.

Alle 3 m korkeat reunaluiskat loivennetaan maatäytöin kaltevuuteen 1:3 tai

loivemmiksi. Yli 3 m korkeat reunaluiskat loivennetaan maatäytöin kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi. Pohjavesialueella maisemoinnissa kuitenkin käytetään vain pohjavesialueelta peräisin olevia tai tarkoitukseen erikseen hyväksyttyjä puhtaita massoja.

Maankaatopaikan luiskat tehdään kaltevuuteen 1:3 tai loivempi. Mikäli luiskat tehdään loivempina, ne eivät saa ulottua suunniteltua lähemmäs naapuritilaa

Suunnittelualueen louhintapohjalle muualle kuin maankaadon alueelle ja

reunaluiskiin luiskaloivennusten päälle rakennetaan kasvukerros muualta

tuotavista maista. Kasvukerros maankaatopaikan alueelle rakennetaan käytettävissä olevista, käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvista maankaatopaikan maamassoista.

Suunnittelualueen vihertoimenpiteenä on metsittäminen istututtamalla. Istutuksen puulajeina ovat mänty ja koivu. Metsityksen taimimäärä on 2 500 tainta/ha, joista noin 70 % on mäntyä. Istutus tehdään luonnonmukaiseen kuvioon. Luonnonmukaisesti metsittyneille alueille ei tehdä istuttamista.

Lopputilanteessa ottamisalue jää maa- ja metsätalousalueeksi.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Melu

Toiminnan luonteen, pitkien etäisyyksien ja vallitsevien maasto-olosuhteiden johdosta suunnitellusta toiminnasta kokonaisuudessaan ei aiheudu olennaista meluhaittaa asutukselle. Tässä on otettu huomioon myös Salakallion asuntovaunu alue.

Murskauslaitos sijoitetaan aikaisemmin louhitun alueen pohjalle ja varustetaan tarvittavilla katteilla. Mobiiililaitoksen käyttäminen murskauksessa vähentää joihinkin suuntiin aiheutuvaa melutasoa. Rikotuksen sijoituspaikka on ottamisalueen pohjalla vaiheessa 4 louhoksen pohjalla. Kallion poraus vaiheessa 4 sijoittuu louhitun alueen pinnalle ja melua rajoitetaan työajoin.

Alueen uudesta maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuva melu on  melupäästöltään niin paljon louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvaa melupäästöä pienempää, että sillä ei ole merkitystä toiminnasta häiriintyviin kohteisiin aiheutuvan melutason kannalta.

Tärinä

Pitkien etäisyyksien johdosta louhintatärinän rajoittaminen ei ole tarpeen.

Päästöt ilmaan

Työkoneiden polttomoottorien valmistajien käyttämät valmistusajankohdan mukaiset päästöjen rajoitustoimenpiteet. Normaalin rikkipitoisuuden omaavan kevyen polttoöljyn käyttäminen.

Toiminnan luonteen, pitkien etäisyyksien ja vallitsevien maasto-olosuhteiden johdosta suunnitellusta toiminnasta kokonaisuudessaan ei aiheudu olennaista pölyhaittaa asutukselle.

Turvallisuus

Työmaa-alue tulee merkitä selvästi varoitustauluin. Lisäksi työnaikaiset yli 3 m korkeat ja 1:1 jyrkemmät ottamisjyrkänteet tulee merkitä esimerkiksi lippusiimalla. Erityisesti louhintavaiheen 4 louhos tulee merkitä.

Alueelle johtava tie varustetaan lukittavalla puomilla.

Päästöt pinta- ja pohjaveteen

Kalliolan ottamisalueen aikaisemman toiminnan yhteydessä toteutetuissa

seurannoissa ei ole havaittu olennaisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin.

Somerojan lähde sijaitsee erillisellä pienvaluma-alueella kuin maa-aineksen ottoalue. Louhinta-alueen 5 suunniteltu pohja on kallistettu etelään eli poispäin Somerojanlähteestä. Tämä ei aiheuta Somerojanlähteen pienvaluma-alueen pienentymistä, koska nykytilanteessa vesi louhinta-alueen 5 pohjoisimmasta osasta valuu luoteeseen Laukassuolle ja Laukassuon ojastoa pitkin Somerojanlähteen alapuolelle.

Lähteen vesipinta ei juuri vaihtele. Vesi purkautuu lähteestä eri reittiä kuin toiminta-alueelta purettavat vedet. Lähteen pinta on korkeammalla kuin ehdotettu poistoveden purkureitti, jolloin poistettavat vedet eivät vaikuta lähteen vedenlaatuun, mikäli purkuvettä ei johdeta lähteen pienvaluma-alueelle tai maanottoalueen yläpuoliselle pohjavesialueelle.Kokonaisuudessa suunnitellun toimenpiteellä ei ole vaikutusta Somerojanlähteeseen.

Murskaus tehdään louhinnan sijainti ja muut työjärjestelyt huomioon ottaen

tarkoituksenmukaisimmassa paikassa ottamisalueella mutta ei kuitenkaan

Somerojanlähteen pohjavesialueella.

Louhinta-alueen 4 vaikutusalue kalliopohjavedessä voisi yltää suolle enintään 137 m päähän. Arvioitu pohjaveden purkautuminen tuottaisi enintään noin 40,6 m3 päivässä (0,47 litraa sekunnissa) keskimääräisen vedenpoiston ja vesien johtamistarpeen, mikä on noin 30% lisäys maanpoistoalueelle luontaisesti kertyvään pintaveden määrään. Voidaan todeta, ettei esitetyllä louhinta-alueen 4 louhinnan pinta-alalla ja syvyydellä ole riskiä suon kuivumisesta, mikäli olosuhteet pysyvät oletetun kaltaisina.

Louhinta-alueesta 4 pumpattava vesimäärä ei poikkea olennaisesti Laukassuon ojastoon nykytilanteessa johtuvasta vesimäärästä. Suunnitelman mukaan laskeutusaltailla hulevedestä poistetaan hienoaines. Siten suunnitellulla toimenpiteellä ei ole olennaista vaikutusta Laukassuohon. Työn aikana suunnitelma-alueen hulevedet johdetaan maastoon nykyisten laskeutusaltaiden ja louhinta-alueen 4 yhteyteen rakennettavan uuden laskeutualtaan kautta. Somerojassa esiintyvän taimenkannan ei arvioida olevan vaarassa.

Louhintavaiheen 4 louhos pidetään kuivana louhintatyön edellyttämässä määrin louheen siirron mahdollistamiseksi. Toiminnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että pumpattavan vesimäärän minimoimiseksi louhoksen ulkopuolelta ei pääse hulevesiä virtaamaan louhokseen.Toiminnassa on jaksoja, jolloin kaivantoa ei ole tarpeen pitää kuivana. Louhoksen hulevesi pumpataan louhintavaiheen 4 laskeutusaltaaseen. Pumppaus tehdään siten, että virtaama laskeutusaltaassa on riittävän hiljainen, jotta hienoaines ehtii laskeutua.

Suunnitellun maankaatopaikan ja välivarastointitoiminnan ei arvioida muuttavan hulevesien laatua merkittävästi nykyiseen toimintaan verrattuna. Asfaltista ei liukene haitallisia aineita. Betoni voi nostaa huleveden pH:ta, mutta määrän ollessa verrattain vähäinen, tavanomaisen betoninkappaleiden välivarastoinnin ei arvioida vaikuttavan merkittävästi

huleveden pH-arvoon. Muualta tuotava maa-aines ja louhe ovat pilaantumattomia eikä niistä määrästä riippumatta aiheudu mahdollista hienoainesta lukuun ottamatta haitallista vaikutusta huleveteen.

Suunnitellussa lopputilanteessa maisemointikerros muotoillaan siten että

lammikoitumista ei tapahdu, laskeutusaltaat jätetään toimintaan ja hulevedet pyritään johtamaan niihin. Louhintavaiheen 4 maankaadon lopullinen yläpinta on suunniteltu ympäristöä korkeammalle siten, että lopputilanteessa hulevedet virtaisivat laskeutusaltaaseen eivätkä lammikoituisi maankaadon alueelle.

Vaikutukset maaperään, maisemakuvaan ja luontoon

Maisema suunnittelualueella on jo nykyisin voimakkaasti muuttunutta aikaisemman louhinnan johdosta. Suunnitellulla ottamisalueella ei ole ollut eikä nykyisellään ole erityisiä maisema-arvoja. Alueen maisemakuva on paikallisesti tarkasteluna ollut tavanomaista ennen sen muuttumista eikä suunnitelman mukaisella toiminnalla ole haitallista vaikutusta maisemakuvaan.

Suunnittelualueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Suunnitellun toiminnan vaikutukset luonnonolosuhteisiin kohdistuvat alueelle, jolta mahdolliset luontoarvot on menetetty jo aikaisemman toiminnan takia. Toiminnan vaikutukset toiminnan jälkeen rajautuvat hyvin suppealle alueelle suunnittelualueen ulkopuolelle eikä niitä voida pitää luonnonolosuhteiden kannalta haitallisina.

Suunnitellulla toiminnalla ei ole mitään vaikutusta Natura- tai muihin luonnonsuojelualueisiin jo pelkästään pitkien etäisyyksien takia.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Somerojanlähteen vedenpinnan korkeus mitataan neljä kertaa vuodessa

(helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) aina samaan aikaan vuosittain.

Ojan pintaveden tarkkailupiste esitetään sijoitettavaksi siten, että se edustaa nykyisestä länsireunan eteläisemmästä laskeutusaltaasta purkautuvia vesiä.

Somerojanlähteestä ja ottamisalueen laskuojasta vedestä tutkitaan veden

laatu kerran vuodessa toukokuussa. Tarkkailupisteestä tutkitaan: ulkonäkö, haju, sähkönjohtokyky, pH, sameus, väri, koliformiset bakteerit, permanganiittiluku, rauta, nitraatti, nitriitti, fluoridi, sulfaatti, kloridi, mangaani ja mineraaliöljyt. Lisäksi ojan tarkkailupisteestä mitataan orgaanisen aineen pitoisuus (TOC).

Alueelle tuotavista massoista pidetään kirjaa ja massojen lähtöpaikka sekä puhtauden arviointiperuste ilmoitetaan lupaviranomaiselle vuosiraportin yhteydessä.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemus on vastaanotettu 2.12.2024. Toiminnanharjoittajan kanssa on järjestettu neuvottelu 18.2.2025 sekä 22.4.2025. Hakemusta on täydennetty 2.5.2025 sekä 30.6.2025. Toiminnanharjoittaja on jättänyt vastineen lausuntoihin 29.12.2025.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on kuulutettu Salon kaupungin nettisivuilla 4.9.2025. Asianosaisille (23 kpl) on lähetetty tiedoksianto luvan vireilläolosta tavallisena kirjeenä.

Lausuntoa on pyydetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Salon kaupungin maankäyttöpalveluilta, Salon kaupungin ympäristöterveydenhuollolta, Liikelaitos Salon Vedeltä sekä Varsinais-Suomen liitolta.

Lausunnot

Varsinais-Suomen liitto ilmoitti 17.11.2025, koska lupahakemuksesta ei ole huomautettavaa ja se ei ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.11.2025:

ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelun kannalta edellyttäen, että erityisesti ottamisalueen läheisyydessä oleva rauhoitettu Somerojan lähde sekä pohjaveden suojelun vaatimukset otetaan toiminnassa riittävästi huomioon.

Kaikki ottamisalueelta kulkeutuvat valuma- ja suotovedet tulee vesistökuormituksen vähentämiseksi ohjata maastoon laskeutusaltaiden kautta. Pintavesien poisjohtamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei valumavesiä pääse kulkeutumaan Somerojan lähteen suojelualueelle.

Laskeutusaltaista lähtevien vesien laatua on seurattava vuosittain. Lupahakemuksen perusteella on epäselvää, virtaako länsireunan eteläisimmästä laskeutusaltaasta lähtevä vesi nykyisen tarkkailupisteen kautta, eikä pintavesien tarkkailua siitä voida pitää riittävänä. ELY-keskus katsoo, että jatkossa tarkkailua tulee tehdä molempien laskeutusaltaiden lähtevästä vedestä. Lisäksi vesitarkkailuun tulisi lisätä näytteenottopiste alemmas laskuojastoon paikkaan, johon molemman laskeutusaltaan vedet laskevat. Näytteenottoa ja pinnankorkeuden seurantaa Somerojan lähteestä tulee jatkaa. Lupahakemuksessa esitetyt näytteenottoanalyysit ovat ELY-keskuksen käsityksen mukaan asianmukaiset. Lupamääräyksiin tulee sisällyttää myös alueelta poisjohdettavan vesimäärän tarkkailu/arviointi.

Hakemuksen mukaan maankaatopaikalle vastaanotetaan maa-ainesten lisäksi myös vieraskasvilajeja. ELY-keskus katsoo, että vieraslajeja sisältävät maa-ainekset on sijoitettava välittömästi maankaatopaikalle ja esipeitettävä vähintään 0,3-0,5 metrin paksuisella maa-aineskerroksella, riippuen maa-aineksessa olevasta vieraslajista. Massojen lopullinen peitto vähintään kahden metrin paksuisella maakerroksella tulee tehdä vuosittain kasvukauden lopulla. Vieraslajeja sisältäviä maa-aineksia ei tule välivarastoida alueella ennen loppusijoittamista. Vieraslajikasvijätekuormat on peitettävä kuljettamisen ajaksi leviämisen estämiseksi. Vieraslajikasvijätteen käsittelyalueelta poistuttaessa tulee renkaat, telaketjut ja kurakaaret puhdistaa huolellisesti. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, ettei vieraslajit pääse leviämään alueella tai alueen ulkopuolelle. Torjuntaa tulee tehdä ensisijaisesti mekaanisesti. Maankaatopaikalle ei tule sijoittaa lehtijätettä, risuja tai muuta orgaanista ainesta, vieraslajia sisältäviä maa-aineksia lukuun ottamatta.

Toiminta tulee järjestää suunnitelmallisesti siten, ettei alueelle kerry suuria määriä käsittelemättömiä jätteitä. Lupapäätöksessä alueella välivarastoitaville jätejakeille (betoni, asfaltti, kannot, risut) ja maa-aineksille tulee asettaa enimmäisvarastointimäärät ja -ajat. Myös puhtaat välivarastoitavat maa-ainekset voidaan luokitella jätteeksi, jos aineksia varastoidaan alueella pitkään ilman käyttötarkoitusta. Siksi myös niille on asetettava enimmäisvarastointiaika.

ELY-keskus suosittelee, että alueen maisemoinnissa pyritään huomioimaan luonnon monimuotoisuus esim. kasvivalintojen suhteen sekä suunnittelemalla tai toteuttamalla alueelle mahdollisuuksien erilaisia elinympäristöjä.

Lupaa haetaan 20 vuodeksi. Maa-aineslain mukaan lupa erityisistä syistä myöntää kalliokiven louhinnalle 20 vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. ELY-keskuksen käsityksen mukaan eritysitä syytä myöntää lupaa 20 vuodeksi ei kyseessä olevalla alueella ole, kun huomioidaan sijoittuminen osittain pohjavesialueelle.

Salon kaupungin maankäyttöpalvelut 16.9.2025:

Suunnittelualue sijaitsee Kivikujannummella, Märynummesta koilliseen. Vaskiontien moottoritieliittymälle on matkaa viisi kilometriä, ja Halikon kirkolle etelässä yli seitsemän kilometriä. Hakija omistaa tilan. Yhteiskäsittelylupahakemus liittyy toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen sekä maankaatopaikan perustamiseen. Louhinta-alue on kalliomaastoa, jota ympäröi pääosin Laukassuo. Nyt haettu ottamistoiminta koskee kahta erillistä aluetta. Eteläisempi ja läntisempi, alue 4, lähellä Laukassuota, on ennestään ottamisaluetta. Alue 5 sijaitsee hieman idempänä tilan pohjoisosassa, ja siellä ei ole vielä louhittu. 300 metriä on asetusten mukainen minimivaatimus louhittaessa ja murskattaessa. Lähimmät asunnot ja loma-asunnot ovat kuitenkin selvästi kauempana.

Hakemusta koskevan tilan alueella ei ole voimassa olevia oikeusvaikutteisia yleis-, asema- tai ranta-asemakaavoja. Maakuntakaavassa kaavamerkintänä on M ”Maa- ja metsätalousvaltainen alue”. Ottamisalue sijaitsee osittain Somerojanlähteen 2E-luokan pohjavesialueella. Lähin vedenottamo on yli 1,5 kilometrin päässä kaakossa. Alueen E-merkinnän perusteena on pohjoispuolisella kiinteistöllä sijaitseva luonnonsuojelualue Somerojan lähde, jossa esiintyy pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Alueella purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella ekosysteemi voidaan luokitella merkittäväksi.

Maanpinnan korkeustaso alueella kasvaa Laukassuolta itäänpäin mentäessä. Pohjaveden pinnankorkeus on suoalueella suon pinnan tasossa. Somerojanlähteellä pinnan taso on +87,5. Laukassuon pinnan taso on ottoalueen reunassa noin +88,0…+88,5. Sieltä itään päin mentäessä pohjaveden pinta kohoaa noin 10 metriä. Maa-aineksen ottoalueelta ei ole kalliopohjaveden pinnan korkeuden havaintoja. Osa-alueella 4 louhinta tapahtuu aikaisemmin tehtyä louhintaa syvemmälle, tasoon +72,40 (nykyinen pinta +90,5…+91,5). Osa-alueella 5 louhinta tapahtuu luonnollisesta kalliopinnasta alaspäin viereisen aikaisemmin louhitun louhintapinnan tasoon (noin tasoon +88,6).

Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksessä vuodelta 2021 on todettu, ettei ottamissyvyys saa alittaa alueen itäosassa (osa-alue 5) korkeutta +88,18. Tämän tason alle ei tultaisi siellä nytkään kaivamaan. Lännessä, osa-alueen 4 osalta on todettu alimman tason olevan +87,53. Siellä kaivettaisiin täten huomattavasti syvemmälle, kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Tämä liittyy maankaatopaikan perustamiseen. Maankaadolle muodostetaan syvemmälle louhimalla tila, jonne läjitetään pilaantumattomia ylijäämämaita. Tämä alue ei ole pohjavesialueen kanssa päällekkäinen. Päätöksessä todetaan myös, ettei alueelle saa jäädä seisomaan pinta- ja orsivesiä, sekä lisäksi alueelta pois valuvat vedet pitää johtaa ulos laskeutusaltaan kautta. Pintavesien poisjohtamisen yhteydessä on myös huolehdittava siitä, ettei valumavesiä pääse kulkeutumaan Somerojanlähteen suojelualueelle.

Maankaatopaikkatoiminnassa läjitettävä maa-aines on puhdasta ja siitä mahdollisesti huleveden mukana huuhtoutuva hienoaines otetaan talteen laskeutusaltaisiin. Lupahakemuksen mukaan suunnitellusta toiminnasta kokonaisuudessaan ei aiheudu olennaisia muutoksia pinta- tai pohjaveden virtausolosuhteisiin eikä niiden laatua huonontavia seikkoja. Tämänvuotisen alueelle tehdyn luontoselvityksen mukaan louhinta tai vesien johtaminen pois alueelta eivät vaikuta Somerojanlähteeseen ja siitä purkautuvan pohjaveden määrään tai laatuun, sillä valuma ei tapahdu lähteen kautta. Myöskään Somerojassa esiintyvän taimenkannan ei arvioida olevan vaarassa. Toiminnan ei katsota vaarantavan muitakaan erityisiä luontoarvoja.

Kohteella käytettävien haitallisten aineiden ja työkoneiden ympäristöriskien minimoinnista on ottamissuunnitelmassa mainittu. Toiminnan luonteen, pitkien etäisyyksien ja vallitsevien maasto-olosuhteiden johdosta ottamistoiminnasta ei aiheudu olennaista pöly- tai meluhaittaa asutukselle. Alueella tehdään maisemointia louhinnan edistymisen mukaan. Lopputilanteessa ottamisalue jää maa- ja metsätalousalueeksi. Ottamistoiminnan yhteydessä on huomioitava, että pinta- tai pohjaveteen tai maa- ja kallioperään ei pääse öljytuotteita eikä muita ympäristölle haitallisia aineita (mainittu myös Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksessä 2021). Vesien tarkkailuun tulee muutenkin kiinnittää erityistä huomiota. Kohteella on oma pinta- ja pohjaveden tarkkailuohjelma, jota on välillä päivitetty, ja olisi tarkoitus nyt taas päivittää. Maankäyttöpalvelut katsoo, että alueen käyttämiselle maa-ainesten ottoon ei ole kaavallista estettä.

Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto 4.11.2025:

Toiminnan aiheuttamasta sisämelu- tai pölyhaitasta tai talousveden

laatuhaitasta ei ole tullut yhteydenottoja ympäristöterveydenhuoltoon.

Terveydensuojeluviranomainen muistuttaa, että toiminta ei saa aiheuttaa terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa tai sen mahdollisuutta lähialueen asukkaille (esim. sisämelu, pöly, talousveden laatu).

Terveydensuojeluviranomainen puoltaa yhteiskäsittelyluvan myöntämistä.

Muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan vastine 22.12.2025

Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa:

Elon Sora ja Sepeli Oy:llä ei ole lausuttavaa Varsinais-Suomen liiton

aluesuunnittelujaoston, Salon kaupungin maankäyttöpalveluiden eikä

Salon kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausuntojen johdosta.

Lausunnossaan ELY-keskus puuttuu ottamisalueelta kulkeutuvien valuma- ja suotovesien johtamiseen. Suunnitelman mukaisesti vedet johdetaan maastoon laskeutusaltaiden kautta. Louhittavan alueen pohjan

tasauksen ja alueen reunalle jätettävän reunaluiskan ansiosta louhintaalueen vedet johdetaan laskeutusaltaisiin siten, että niillä ei ole mahdollisuutta päätyä Somerojanlähteen suojelualueelle. Laskeutusaltaista vedet johdetaan olemassa olevaan ojastoon, jossa ne virtavat Somerojanlähteen ohitse Somerojanlähteen alapuolista ojastoa pitkin.

Esitämme, että välittömästi louhintareunan ulkopuolelle irtomaahan kaivettavalla ojalla laskeutusaltaan 1 vesi johdetaan laskeutusaltaan 2 purkuojaan. Veden tarkkailupiste sijoitetaan vähän ojien yhdistymispisteen

alajuoksun puolelle. Näin riittää yksi lähtevän veden tarkkailupiste ja

ELY-keskuksen esittämä kolmen tarkkailupisteen järjestely tulee järjestettyä kustannustehokkaammin. Ojajärjestelyiden periaate on esitetty

liitteessä. Poisjohdettavan veden vesimäärän osalta pidämme tarkoituksenmukaisena vesimäärän arviointia silmämääräisesti.

Vieraskasvijätettä sisältävät maa-ainekset on tarkoitus sijoittaa suoraan

maankaatopaikalle, eikä niitä ole tarkoitus välivarastoida ennen sijoittamista. Vieraskasvilajeja sisältävien maamassojen peittämismahdollisuus on vahvasti riippuvainen alueelle tuotavien ylijäämämassojen määrästä. Hakemusasiakirjoissa esitetty esipeittäminen kahden viikon kuluessa on riittävä ottaen huomioon kasvien leviämismahdollisuus louhitusta kaivannosta. Myös kasvukauden jälkeen tehtävän lopullisen peiton paksuudeksi yksi metri on riittävä. Tässä tulee ottaa huomioon, että peittokerroksen paksuus tulee lisääntymään myöhemmin läjitykseen tuotavien maamassojen muodossa. Vieraskasvijätettä sisältäviä maaaineksia ei sijoiteta kahta metriä lähemmäs läjityksen lopullista pintaa.

Välivarastoitavien jätejakeiden osalta pääperiaate on kerätä alueelle betonin, asfaltin, kantojen ja risujen pieneriä niin pitkään, että niiden kuljetus eteenpäin saadaan järjestettyä taloudellisesti kokonaisina autokuormina. Poikkeuksena on risut, jotka on riittävän määrän keräännyttyä tarkoitus hakettaa alueella. Meillä ei ole kokemuksen puutteesta takia tietoa jätteiden kertymismäärästä mutta arvioimme sen vähäiseksi. Jäte- jakeiden enimmäisvarastointimäärä on esitetty suunnitelmaselostuksen kohdassa 4.14. Esitämme, että välivarastoitavien jätejakeiden enimmäisvarastointiaika ennen kuljetusta asianmukaiseen käsittelyyn olisi suunnitelmaselostuksen kohdan 4.14 mukaisesti kolme vuotta. Puhtaiden, myyntitarkoituksessa välivarastoitavien maa-ainesten välivarastoinnille ei tule määrätä varastoinnin enimmäisaikaa. Myyntituotteena puhtaat maa-ainekset ovat tuote, joka ei pilaannu välivarastoinnissa. Lisäksi sen menekki voi vaihdella merkittävästi rakennusalan suhdanteista riippuen.

ELY-keskus puuttuu lausunnossaan haettuun luvan voimassaoloaikaan.

Toiminnan suunniteltu kesto on 20 vuotta. Pitkä kesto on tarpeen toiminnan edellyttämien, toiminnan kehittämiseen liittyvien suurien investointien takia. Kyseisiä toimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä investointeja ei voi tehdä, ellei ole varmuutta toiminnan jatkamismahdollisuudesta. Tällaisia toiminnan kehittämiseen liittyviä kohteita ovat murskauslaitoksen uusiminen ja siihen liittyvän automaation hankkiminen, hiekoitusmurskeen varastohallin laajentaminen, kiinteiden sosiaalitilojen rakentaminen sekä kuorma-autojen ja koneiden uusintahankinta ja säilytyshallin rakentaminen niille.

Ottamisalue sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä. Aikanaan tehdyllä

maanhankinnalla ja myöhemmin tehdyllä lisämaanhankinnalla on tähdätty pitkäaikaiseen toimintaan.

Maa-aineksen ottamisalueita ei ole osoitettu Salon seudun maakuntakaavassa. Salaisten alueen maa-ainesoton voi katsoa tulleen vakiinnutetuksi toiminnaksi jo lähes 100 vuotta sitten alkaneen ja lähes tauottajatkuneen maa-aineksen ottamistoiminnan johdosta. Aluksi ottamistoiminta on ollut soranottoa, jossa kuormatkin on tehty käsin. Kallion louhinta Salaisten alueella on tullut mukaan ottamistoimintaan noin 50 vuotta sitten. Salaisten alueella Kalliola ei ole ollut ensimmäinen kallionlouhinta-alue, louhinta siellä on alkanut noin 40 vuotta sitten. Koska

toiminta Salaisten alueella, johon Kalliolan alue osana kiinteästi kuuluu,

on jatkunut näin pitkään, mielestämme se on kestonsa takia rinnastettavissa maakuntakaavamerkintään.

Jatkamalla louhinta- ja murskaustoimintaa alueella, jolla toiminta on jo

aloitettu, vältetään ottamisalueiden avaaminen täysin uusille alueille.

Rakennusala on suhdanneherkkä ala. Murskeen kysyntä ja ylijäämämassojen tarjonta vaihtelevat merkittävästi kulloisenkin suhdannetilanteen mukaisesti. Pidemmällä lupa-ajalla näitä vaihteluita on mahdollista tasata.

Maisemointi on tehtävä toimintaan tarvittavien tukitoimintojen alueen

laajuuden takia varsinaisen toiminnan jälkeen, joten siihenkin kuluva aika puoltaa pitkää lupa-aikaa.

Nykyisen toiminnan aikana vesitarkkailussa ei ole havaittu toiminnasta

aiheutuvaa riskiä pohjavedelle. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että alue

on kalliopohjaista, jossa pohjaveden esiintyminen on vähäistä ja hidasliikkeistä. Toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon pohjavesiriskit eikä lupa-ajan lyhentäminen sinänsä vähennä pohjavesiriskejä.

Katsomme, että edellä esitetyt seikat täyttävät Maa-aineslaissa esitetyt

ehdot, joilla lupa voidaan myöntää 20 vuodeksi.

VIRANOMAISEN RATKAISU

Valmistelijan ehdotus:

Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Elon Sora ja Sepeli Oy:lle kiinteistölle Kalliola 734-504-2-244 maa-aineslain 4 a §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen, muualta tuotavan kivi- ja maa-aineksen murskaukseen ja varastointiin, betonin, asfaltin, kantojen ja oksien välivarastointiin, mullan valmistukseen sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaiseen puhtaan- ja haitallisia vieraslajeja sisältävän maa-aineksen maankaatopaikkatoimintaan.

Lupa myönnetään nykytilannekartassa (Liite 26 periaatepiirroksen mukaisesti) esitetylle alueelle.

Lupa-aika on kymmenen vuotta. Kokonaisottomäärä on 544 700 m3 ja vuotuinen ottomäärä 54 470 m3.

Tämä lupa ja sille määrätty vakuus korvaa alueelle aiemmin myönnetyt maa-aines- ja ympäristöluvat sekä vakuudet.

Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Luvan haltijan on saatettava tämä päätös ja määräykset kaikkien alueella toimijoiden tietoon tarpeellisin osin.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Toiminnan aloittaminen

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on pidettävä aloitustarkastus.

Ennen tarkastusta hakijan tulee toimittaa luvassa määrätyt vakuudet

hyväksyttäväksi ja toteuttaa muut tarvittavat lupamääräykset.

2. Ennen aloitustarkastusta toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen

(louhinta, murskaus, maankaatopaikkatoiminta ja jätteen varastointi) ympäristönsuojelusta vastaava henkilö tai henkilöt ja toimitettava yhteystiedot Salon kaupungin ympäristönsuojeluun. Mikäli ympäristönsuojelusta vastaavan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluun.

3. Ottamisalueen kaivualueen 5 rajat on merkittävä maastoon. Rajat on oltava merkittyinä koko ottamistoiminnan ajan.

Suojaetäisyydet ja turvallisuus

4. Louhinta-alue 4 ei saa ulottua 30 metriä lähemmäs tilojen 734-504-2-1 tai 734-504-2-151 rajaa.

Louhinta-alueen 5 pohjoisen kiinteistön 734-418-1-191 rajaan tulee rajasopimuksen mukaan jättää vähintään 10 metriä leveä suoja-alue. Suoja-alueen tulee olla koskematon. Puusto tulee suoja-alueella säilyttää. Maa-aineksien sijoittaminen suoja-alueelle on kielletty.

5. Luvaton liikkuminen toiminta-aluella tulee estää tulotien lukittavalla ajoesteellä sekä aitaamalla laitosalue tarpeellisilta osin. Jyrkännealueet on suojattava aidalla siten, että kulku reuna-alueelle on estetty. Mahdollisista vaaroista on tiedotettava varoituskyltein ja estein.

Kaivusyvyys

6. Louhinta-alueen 4 alin sallittu ottosyvyys on +72,40 (N2000).

Louhinta-alueen 5 alin sallittu ottosyvyys on pohjoisosassa +88,58 ja lounaisosassa +87,53 (N2000). Alin louhintataso tulee toteuttaa viettävästi louhinta-alueen pohjoisosasta lounaisosaa kohti. Louhinta-alue 5 louhitaan terassoituna.

7. Ottosyvyyden valvomiseksi ottoalueella tulee olla riittävä määrä

korkeuspisteitä sidottuna korkeusjärjestelmään N2000. Korkeuspisteiden

pitää olla kiinteitä, ja niiden pitää olla havaittavissa päivittäisessä

työskentelyssä.

Louhimon ja murskaamon toiminta

8. Louhintaa ja murskausta saa harjoittaa alueella maanantaista

perjantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä seuraavasti:

-murskaus ja seulonta klo 7-22

-poraaminen klo 8-18

-rikotus klo 8-18

-räjäytykset klo 9-16

Kesä- heinä ja elokuussa perjantaisin toiminnot tulee lopettaa kello 16.00.

Mikäli melumittauksin pystytään osoittamaan, ettei seuraavista toiminnoista johtuva melu ylitä ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, voidaan lomakauden ulkopuolella (1.9.-30.4.) murskaus aloittaa klo. 6.00, lisäksi louhinta-alueella 4 voidaan poraamista ja rikotusta harjoittaa klo 6-22, kun louhintakuopan syvyys on riittävä, jotta louhintarintauksen seinämät estävät melun leviämistä ympäristöön

Kuormaaminen ja kuljetus on sallittua läpi vuoden (ei arkipyhinä):

- ma-pe klo 6-22

- la klo 7-18

9. Alueella saa murskata kaivualueelta louhittua (110 000 t/a) sekä muualta tuotavaa (25 000 t/a) kiviainesta.

Murskauslaitteita esimurskauslaitteisto mukaan lukien ei saa miltään osin sijoittaa Somerojanlähteen tärkeälle pohjavesialueelle. Liikuteltava murskauslaitteisto voidaan sijoittaa louhimon pohjatasolle huomioiden vähintään neljän metrin suojaetäisyys pohjaveteen.

Vastaanotettavien kiviainesten, jätteiden ja mullan välivarastointi

10. Muualta murskattavaksi tuotavan ja myyntiä varten välivarastoitavan louheen ja maa-aineksen enimmäismäärä on keskiarvona enintään 25 000 t vuodessa. Muualta tuodun kiviaineksen välivaraston enimmäismäärä on 4 000 t. Varastointiajan on oltava mahdollisimman lyhyt, kuitenkin enintään kolme vuotta.

11. Toiminta-alueelle saa vastaanottaa:

Betonikappaleita (17 01 01) yhteensä enintään 400 tonnia vuodessa. Suurin kerralla varastoitava määrä on yhteensä 200 tonnia. Varastointiajan on oltava mahdollisimman lyhyt, kuitenkin enintään kaksi vuotta.

Asfaltinkappaleita (17 09 04) yhteensä enintään 4 000 tonnia vuodessa. Suurin kerralla varastoitava määrä on yhteensä 500 tonnia. Varastointiajan on oltava mahdollisimman lyhyt, kuitenkin enintään kaksi vuotta.

Kantoja ja oksia (17 09 04) yhteensä enintään 400 tonnia vuodessa. Suurin kerralla varastoitava määrä on yhteensä 200 tonnia. Varastointiajan on oltava mahdollisimman lyhyt, kuitenkin enintään kaksi vuotta.

Puhtaita raaka-aineita mullan valmistuksen. Suurin kerralla varastoitava mullan määrä on yhteensä 500 tonnia. Varastointiajan on oltava mahdollisimman lyhyt, kuitenkin enintään kaksi vuotta.

12. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotettavien ainesten

määristä ja laadusta. Vastaanotetut kivi-, maa-aines- ja jätekuormat tulee tarkastaa ja ainesten alkuperä, määrä, laatu ja tuoja/toimittaja tulee kirjata ylös.

Mikäli alueelle tuodaan muita kuin hakemuksen mukaisia murskattavaksi tarkoitettuja puhtaita kivi- ja maa-aineksia tai varastointiin kelpaavia betonin, asfaltin, oksien, kantojen ja mullan valmistukseen kelpaavia raaka-aineita tulee ne palauttaa materiaalin haltijalle tai toimittaa  paikkaan, jossa se voidaan asianmukaisesti käsitellä. Soveltumattomista  toimituksista tulee pitää kirjaa.

Maankaatopaikkatoiminta

13. Maa-ainesten läjitystä saa harjoittaa läpi vuoden (ei arkipyhinä):

-ma-pe klo 6-22.

-la klo 7-18

14. Maankaatopaikan alueella saa vastaanottaa ja läjittää vuosittain alle 50

000 tonnia puhtaita maa-aineksia. Läjitystä ei saa ulottaa muualle kuin

hakemuksen liitteen nykytilannekartassa merkitylle läjitysalueelle.

15. Maankaatopaikalle sijoitettavan maa-ainesjätteen sisältämien haittaaineiden pitoisuuksien tulee alittaa PIMA-asetuksessa säädetyt

alemmat ohjearvot. Tarvittaessa läjitettävien maa-ainesten puhtaus on todettava näytteenotoin.

Vastaanotetut maa-aineskuormat tulee tarkastaa ja havaitut alueelle soveltumattomat ainekset tulee palauttaa toimittajalle tai toimittaa paikkaan, jolla on lupa kyseisen aineksen vastaanottoon. Soveltumattomattomista toimituksista tulee pitää kirjaa.

16. Maankaatopaikalle vastaanotettavista maa-aineksista on pidettävä

kirjaa, josta ilmenee maa-ainesten paino, laatu, alkuperä,

tuontipäivämäärä. Kirjanpito on esitettävä valvovalle viranomaiselle aina pyydettäessä.

Haitallisten vieraslajien vastaanotto

17. Vieraslajeja sisältävät maa-ainekset on sijoitettava välittömästi maankaatopaikalle ja esipeitettävä vähintään 0,3-0,5 metrin paksuisella maa-aineskerroksella, riippuen maa-aineksessa olevasta vieraslajista. Massojen lopullinen peitto vähintään kahden metrin paksuisella maakerroksella tulee tehdä vuosittain kasvukauden lopulla.

18. Vieraslajikasvijätekuormat on peitettävä kuljettamisen ajaksi leviämisen estämiseksi. Vieraslajikasvijätteen käsittelyalueelta poistuttaessa tulee renkaat, telaketjut ja kurakaaret puhdistaa huolellisesti.

19. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, ettei vieraslajit pääse leviämään

alueella tai alueen ulkopuolelle. Torjuntaa tulee tehdä ensisijaisesti mekaanisesti.

20. Maankaatopaikalle ei tule sijoittaa lehtijätettä, risuja tai muuta orgaanista ainesta, vieraslajia sisältäviä maa-aineksia lukuun ottamatta.

21. Toiminnanharjoittajan tulee pitää haitallisia vieraslajeja sisältävistä maa-aineskuormista kirjaa, josta selviää jätteen toimittaja, jätteen laji, laatu, määrä, alkuperä, päivämäärä, käsittelytapa sekä kuljettaja. Vieraslajikasveista pidetään kirjaa mahdollisuuksien mukaan.

Päästöt ilmaan

22. Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 hengitettäville hiukkasille (PM10) annettuja raja-arvoja niillä alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä taikka alueilla, joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.

23. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Pölyn leviämistä on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla, pudotuskorkeutta säätämällä sekä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

24. Toiminta-alueen ja varastokasojen pölyäminen on tarvittaessa estettävä kastelulla tai muulla pölynsidontakeinolla. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

Melu

25. Laitoksen toiminnoista aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (kello 7-22) 55 dB tai yöohjearvoa (kello 22-7) 50 dB ympärivuotiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla eikä päivä-ohjearvoa 45 dB tai yöohjearvoa 40 dB loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla.

26. Laitoksen aiheuttamaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai

muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Toiminnanharjoittaja

on velvollinen osoittamaan luotettavasti ja ympäristön suojeluyksikön hyväksymällä tavalla, etteivät melutason arvot ylity häiriölle alttiissa kohteissa. Melu on mitattava häiriintyvissä kohteissa tarvittaessa, jos haitoista tulee valituksia valvovalle viranomaiselle.

27. Ottamistoiminta on suunniteltava siten, että kalliorintaukset toimivat mahdollisimman tehokkaasti esteenä melun leviämiselle lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Varastokasojen sijoittelulla tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä melun leviämistä häiriintyviin kohteisiin

Tärinä

28. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa tehtävä mittauksiin perustuva tärinäselvitys ja selvitys mahdollisuuksista vähentää tärinästä aiheutuvia haittoja.Tärinäanalyysi ja raja-arvojen määrittäminen sekä seuranta mittaukset ja katselmukset on teetettävä puolueettomalla ulkopuolisella asiantuntijalla. Katselmusten ja seurantamittausten tekemisestä on sovittava kohteen omistajan tai haltijan kanssa.

Maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelu

29. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän, pinta- ja

pohjavesien pilaantumista.

30. Pohjavesialueella pölyn sidontaan ei saa käyttää suolaa tai kemikaaleja.

31. Ottamisalueen valuma- ja suotovedet on johdettava suunnitelman mukaisesti laskeutusaltaiden kautta avo-ojaan. Toiminta-alueen valumavedet eivät saa päätyä louhinta-alueelle 4 eikä Somerojan lähteen suojelualueelle.

Laskeutusaltaiden on oltava toimintakuntoisia ja mitoitukseltaan riittäviä

koko lupakauden. Kiintoaineksen tulee ehtiä laskeutumaan altaan pohjalle ja kiintoaines on poistettava riittävän usein altaan toiminnan varmistamiseksi.

Mikäli altaiden mitoitus ei ole riittävä, tulee alueelle lisätä laskeutusaltaiden määrää.

32. Alueen ojarakenteet on pidettävä toimintakuntoisina, eikä vesien

johtamisesta saa aiheutua virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä

tai muuta vahinkoa ympäristölle ja uhanalaiselle eliöstölle.

33. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä, tai sijoittaa

niiden tilavuutta vastaavaan tiiviiseen ja katettuun suoja-altaaseen. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä, laponestolla, ja niiden on oltava lukittuja.

34. Polttoaineiden tankkaus- ja säilytyspaikat sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden tulee olla tiiviitä, nesteitä läpäisemättömiä sekä reunoiltaan korotettuja tai kallistettuja alueita. Poikkeuksena edellisestä on poravaunut, joita saa säilyttää ja tankata työskentelypaikalla.

35. Koneiden tankkauksen on tapahduttava erityistä huolellisuutta noudattaen. Tankkausta on valvottava koko ajan, ja tankkauksen

suorittajalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja

öljynkeräysvälineitä tankkauksessa sattuvan vahingon varalta.

36. Työkoneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja mikäli vuotoja on havaittavissa, kone on poistettava välittömästi käytöstä ja ottamisalueelta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

37. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan

käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten

tekniikoiden käyttöönottoon.

Poikkeukselliset tilanteet

38. Öljy- ja kemikaalivahingoista tulee aina ilmoittaa Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle (hätäkeskukseen) varsinaisten torjuntatoimien suorittamiseksi.

39. Häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai merkittävää haittaa naapureille, on ilmoitettava välittömästi Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

40. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia, vuotojen torjuntakalustoa ja alkusammutuskalustoa. Toiminnanharjoittajan tulee kouluttaa laitosalueella toimiva henkilökunta menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

Jätteet

41. Ottamisalueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, tavaraa, eikä toimintaan kuulumattomia maa-aineksia.

42. Jätteiden käsittelyssä ja säilytyksessä on noudatettava

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jätehuoltomääräyksiä.

43. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Vaaralliset jätteet on säilytettävä lukitussa tilassa suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa laitokseen, jonka ympäristölupa mahdollistaa vaarallisten jätteiden vastaanoton.

44. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle.

Jälkihoito ja maisemointi

45. Pohjavesialueen kalliokiviaineksen päällä oleva maa-aines tulee kuoria siten, että kivennäisaines ja pintamaat kuoritaan/pidetään erillään ja säilytetään erikseen ottamisaikana. Kasvillisuutta sekä pinta- ja kivennäismaita saa poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan.

46. Ottamisalueen maisemointia on tehtävä jatkuvasti mahdollisuuksien mukaan.

47. Alueelle maisemointia varten muualta tuotavien maa-ainesten

laatu tulee varmistaa luotettavasti ennen niiden vastaanottamista

alueelle. Puhtaus on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle analyysein.

Pohjavesialueella maisemointiin tulee käyttää alueelta kuorittuja pintamaita tai käytettävät maa-ainekset tulee hyväksyttää erikseen etukäteen.

48. Louhinta-alueen 5 terassoitu reunaluiska tulee maisemoida juuritäytöllä niin, että terasseihin ei jää yli metrin korkuisia tiputuksia.

49. Kaivualueen reunat tulee luiskata kaltevuuteen 1:3. Suunnitelman mukaiset jälkihoitotoimenpiteet tulee aloittaa hyvissä ajoin, jotta alue jää

turvalliseksi sen jälkikäyttöä varten. Täydennysistutuksia on tehtävä, mikäli puusto ei ole palautumassa alueelle. Lisäksi alue tulee siistiä ja epäsopiva käyttö estää.

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

50. Somerojanlähteen vedenpinnan korkeus mitataan neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) aina samaan aikaan vuosittain.  Somerojanlähteestä tutkitaan veden laatu kerran vuodessa toukokuussa.

Tarkkailupisteestä tutkitaan: ulkonäkö, haju, sähkönjohtokyky, pH, sameus, väri, koliformiset bakteerit, permanganiittiluku, rauta, nitraatti, nitriitti, fluoridi, sulfaatti, kloridi, mangaani ja mineraaliöljyt.

51. Ottamisalueen länsiosan louhintareunan ulkopuolelle irtomaahan tulee kaivaa oja, josta laskeutusaltaan 1 vesi johdetaan laskeutusaltaan 2 purkuojaan. Veden tarkkailupiste sijoitetaan ojien yhdistymispisteen

läheisyyteen alajuoksun puolelle. Alueelta poisjohdettavia vesimääriä on tarkkailtava tai arvioitava.

Lisäksi vesitarkkailuun tulee lisätä yksi näytteenottopiste alemmas laskuojastoon (200-300 m), jotta uuden toiminnan laajempia pintavesivaikutuksia voidaan tarkkailla. Mikäli toiminnasta ei aiheudu ylimääräistä kuormitusta pintavesistöön, voidaan lisätyn tarkkailupisteen tarpeellisuutta arvioida myöhemmin.

Laskuojien näytepisteistä tutkitaan veden laatu kerran vuodessa toukokuussa.

Tarkkailupisteistä tutkitaan: ulkonäkö, haju, sähkönjohtokyky, pH, sameus, väri, koliformiset bakteerit, permanganiittiluku, TOC, rauta, nitraatti, nitriitti, fluoridi, sulfaatti, kloridi, mangaani ja mineraaliöljyt.

Päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa ympäristönsuojeluyksikköön viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaan tulosta.

52. Näytteenottajan on oltava sertifioitu ja näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti.

Näytteenottotulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua

Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristöhallinnon

tietojärjestelmään yhteistyössä näytteet analysoivan laboratorion kanssa

(VYH-tiedonsiirtomuoto tai laboratorion suora-siirto).

53. Näytteenottotuloksista on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, jossa

on esitettävä tulokset, käytetyt menetelmät, mittausepävarmuus sekä

tulosten edustavuus. Raportissa on oltava sanallinen arvio toiminnan

vaikutuksista pinta- ja pohjavesien laatuun. Raporttiin on liitettävä

näytepisteiden sijaintikartta.

54. Irrotetun maa-aineksen määrä ja laatu tulee ilmoittaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä NOTTO-järjestelmään.

55. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä merkittävistä

tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpidosta tehty

vuosittainen yhteenveto on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun

loppuun mennessä Salon kaupungin ympäristönsuojeluun

(kirjaamo@salo.fi).Yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          laitoksen toiminta-ajat

-          laitoksen tuotantotiedot (eriteltynä murskausmäärät alueelta irrotetun ja muualta tuodun louheen ja maa-aineksen osalta)

-          vuoden aikana alueelle vastaanotetun louheen ja maa-aineksen määrä, tiedot sen alkuperästä

-          alueelta poiskuljetetun murskeen määrä (eriteltynä alueelta irrotetun ja muualta tuodun louheen osalta)

-          varastossa olevan murskeen määrä (eriteltynä alueelta irrotetun ja muualta tuodun louheen ja maa-aineksen osalta)

-          vuoden aikana alueelle vastaanotetun ja luiskiin sijoitetun maa-aineksen määrä ja tiedot sen alkuperästä

-          vuoden aikana maankaatopaikalle vastaanotetun maa-aineksen määrä ja tiedot alkuperästä ja puhtaudesta

-          vuoden aikana maankaatopaikalle vastaanotetun haitallisia vieraslajeja sisältävien maa-ainesten määrä ja tiedot alkuperästä ja puhtaudesta

-          vuoden aikana alueelle vastaanotetun jätteen (betoni, asfaltti, kannot ja oksat) määrät

-          alueelta poiskuljetetun jätteen (betoni, asfaltti, kannot ja oksat) määrät

-          varastossa olevan jätteen (betoni, asfaltti, kannot ja oksat) määrät

-          vuoden aikana alueelle vastaanotetun mullan valmistusaineksen määrä

-          alueelta poiskuljetetun mullan määrä

-          varastossa olevan mullan määrä

-          poltto- ja räjähdysaineiden käyttö- ja laatutiedot sekä niiden perusteella lasketut päästötiedot (NOX, SO2, CO2 ja hiukkaset)

-          tiedot syntyneistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta

-          tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto, arvio päästöistä ilmaan, maaperään ja vesiin, arvio niiden ympäristövaikutuksista sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet)

-          tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista

-          päästömittauksista kuten melusta ja pölystä tehdyt mittaukset pitää liittää vuosiraportteihin

56. Raportit ja asiakirjat on toimitettava Salon kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@salo.fi tai PL 77, 24101 Salo). Toimitettaviin asiakirjoihin on liitettävä tieto, mitä lupaa ne koskevat.

Luvanhaltijan vaihtuminen tai toiminnan loppuminen

57. Toiminnan lopettamisesta ja luvanhaltijan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa kirjallisesti Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.

RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksessa on esitetty maa-aineslain mukaisesti ottamissuunnitelma. Hakemuksen ja ottamissuunnitelman perusteella toiminnasta ei arvioida aiheutuvan maa-aineslain (555/1981) 3 §:n tarkoittamia seuraamuksia eikä vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n mukaista luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä annettuja määräyksiä noudatetaan. Näin ollen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät maa-aineslain 6 §:n ja ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaisesti.

Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mm. siten, että

päätöksessä on annettu määräykset toiminta-ajoista, melun, pölyn ja

tärinän torjunnasta ja tarkkailusta, jätehuollosta, polttonesteiden ja muiden

kemikaalien varastoinnista, jätteiden varastointimääristä ja -ajoista, haitallisten vieraslajien käsittelystä, pohja- ja pintavesien suojelusta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelytoiminnan vakuudesta.

Lisäksi lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne,

kesto, vaikutusalueen ominaisuudet sekä tekniset ja taloudelliset

mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja

rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen

käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on otettu huomioon varautuminen

onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa

edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Hakemuksen mukainen ottaminen kohdistuu alueelle, jolta on otettu

maa-aineksia jo aikaisemmin. Ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon ei

ole tullut, että varsinaisesta otosta olisi aiheutunut haittoja ympäristölle tai

naapureille.

Ottamisalueen itäosaa koskee pohjavesialue merkintä pv. Ottamisalue on

kuitenkin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Ottamisalueesta länteen sijaitsee Laukassuolta alkunsa saava uoma, joka on pohjoisosaltaan lähiympäristöineen luonnontilainen tai sen kaltainen ja edustaa luontotyyppiä havumetsävyöhykkeen latvapurot/norot. Somerojassa elää ja lisääntyy luonnonvarainen erittäin uhanalaiseksi luokiteltu taimenkanta. Noudattamalla annettuja lupamääräyksiä hankkeen ei katsota vaarantavan uhanalaisia eliöitä tai pohja- ja pintavesien eikä talousveden laatua tai määrää.

Vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin

Lupahakemuksesta ei tullut muistutuksia.

ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon päätöksen perusteluissa seuraavasti:

Pohjaveden suojelemiseksi on annettu määräyksiä pohjaveden ja maaperän suojelemisesta, pohjaveden tarkkailusta sekä erityisiä määräyksiä koskien polttonestejakelupisteen toimintaa (mm. öljysäiliöistä ja hulevesien johtamisesta).

Pintavesien ja uhanalaisten eliöiden suojelemiseksi on annettu määräyksiä pintavesien johtamisesta, viivyttämisestä ja tarkkailusta.

Muualta tuotavan maa-aineksen sekä jätteiden varastointiin on annettu määräyksiä enimmäisvarastointimääristä ja -ajoista.

Haitalliseten vieraslajien vastaanottamisesta maankaatopaikalle on annettu määräyksiä vieraslajien leviämisen estämiseksi.

Lupa-ajan pituuden määrittämiseksi on huomioitu ELY-keskuksen kannanotto.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1. Määräys on annettu sen todentamiseksi, että määrätyt ja

hakemuksessa esitetyt toimet on tehty ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista maa-aineslain

12 § mukaisesti.

Määräys 2. Ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön nimeäminen on

tarpeen valvonnallisista syistä, yhteydenpidon helpottamiseksi ja tiedon

kulun turvaamiseksi erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa tai nopeaa

reagointia edellyttävissä vahinkotilanteissa (JL 141 § ja VNa 800/2010).

Määräys 3. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle toiminta-alueelle, joka on oltava todennettavissa maastossa sekä luvanmukaisen toiminnan että valvonnan mahdollistamiseksi. Ottamisalueen ja kaivualueen merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti.

Määräys  4. Määrätyt suojaetäisyydet ovat kiinteistöjen 734-504-2-1 ja 734-504-2-151 sekä 734-418-1-191 kanssa tehtyjen sopimusten mukaiset. Suojaetäisyyksillä vähennetään toiminnasta aiheutuvaa haittaa naapurikiinteistöille.

Määräys 5. Määräys on tarpeen yleisen turvallisuuden vuoksi. Asiattoman

liikkumisen estäminen ehkäisee myös mahdollista ilkivaltaa, josta voi

aiheutua esimerkiksi roskaantumista.

Määräys 6. Alimmat sallitut kaivusyvyydet on myönnetty hakemuksen mukaisesti.

Määräys 7. Määräys korkeuspisteistä on annettu, jotta luvanhaltijan

selvilläolovelvollisuus toteutuu ja toiminta vastaa ottamissuunnitelmaa.

Määräys 8. Lähimmille melulle alttiille kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa laitoksen ja siihen liittyvien toimintojen vuotuisia toiminta-aikoja.

Kesäaikana ja lomakautena 1.5 - 31.8 on perusteltua rajata tiukemmin vuorokautisia toiminta-aikoja ja muina aikoina laitoksen toiminta-aikoja voidaan sallia laajemmin, jos melun ohjearvot tämän sallivat ja valituksia toiminnasta ei tule.

Määräys 9. Määräys on annettu murskattavaksi sallittujen ainesten alkuperän ja vuosittaisten enimmäismäärien määrittämiseksi sekä pohjaveden suojelemiseksi.

Määräys 10. Muualta tuotavan kivi- ja maa-aineksen määrä on myönnetty alueelle hakemuksen mukaisesti. Määräys louheen välivarastoinnista on annettu, jotta alueelle ei synny kiviainesjätettä. Kun muualta tuotava kivi- ja maa-aines on pilaantumatonta, ei siitä arvioida aiheutuvan ympäristön kannalta riskejä ja sen murskaus ei oleellisesti lisää toiminnan ympäristövaikutuksia.

Määräys 11. Muualta tuotavan ja välivarastoitavan jätteen sekä mullan raaka-aineiden määrät on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Muualta tuotavan jätteen sekä mullan raaka-aineiden välivarastointi tulee olla tarkoituksenmukaista sekä suunnitelmallista. Määräys varastoinnin määräajoista on annettu, jotta aluetta ei käytetä pitkäaikaisena jätteen sijoituspaikkana. Kun jätteiden varastointimäärät eivät ole kovin suuria, ei siitä arvioida aiheutuvan ympäristön kannalta riskejä.

Määräys 12. Kirjanpito kiviaineksen määrästä ja lähtöpaikoista on määrätty selvilläolovelvollisuuden mukaisesti, jotta mahdollisten ympäristövaikutusten ilmetessä kiviainesten lähtötiedot ovat jäljitettävissä.

Määräys 13. Maa-ainesten läjitys on kuormaamiseen ja kuljetukseen

verrattavaa toimintaa, josta ei arvioida aiheutuvan erityisiä melu- tai muita

haittoja. Toiminta-ajat on rajattu kuljetus- ja kuormaamisaikojen

perusteella.

Määräys 14. Vuosittain läjitettävän määrän on oltava alle 50 000

tonnia, jotta ympäristölupa-asian voi ratkaista kunnan ympäristöviranomainen. Maankaatopaikkatoiminta on osoitettu vain tiettyä luvassa määrättyä aluetta varten.

Määräys 15. Määräys on annettu, jotta varmistetaan, että maankaatopaikalle vastaanotetaan vain puhtaita ja luvassa sallittuja maa-aineksia

Määräys 16. Alueelle vastaanotetuista ja sijoitetuista

maa-ainesjätteistä on pidettävä kirjaa, jotta jokainen maa-aineserä

voidaan tarvittaessa jäljittää, jos on syytä epäillä ympäristön pilaantumista.

Hakemuksessa ei ole esitetty maa-ainestäytön vakavuuslaskelmia ja

niiden teettämiseen on varauduttava.

Määräys 17-21 Määräykset on annettu haitallisten vieraslajien oikeanlaisen käsittelyn varmistamiseksi sekä leviämisen estämiseksi. Määräykset on annettu ELY-keskuksen 5.11.2025 antaman lausunnon perusteella.

Määräykset 22-23. Määräykset pölyhaittojen vähentämiseksi on annettu

sekä terveys- että ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Määräys 25-27. Määräyksillä pyritään vähentämään laitoksen toiminnan melusta aiheutuvaa ympäristöhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Määräys 28. Naapuruussuhdelain (26/1920) 17 §:n mukaan tärinästä ei

saa aiheutua kohtuutonta rasitusta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin.

Määräys 29-36. Määräykset on annettu ympäristönsuojelulain ja

maa-aineslain perusteella ympäristön suojelemiseksi. Toiminta-alueella

louhimon, maankaatopaikan, polttoaineiden tankkaus- ja säilytyspaikkojen  merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat pohja- ja pintavesiin, jonka vuoksi on annettu määräyksiä laskeutusaltaista, pohjarakenteista sekä polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä.

Määräys 37. Määräys on annettu, jotta toiminnanharjoittajan seuraa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä ottaa sitä käyttöön mahdollisuuksien mukaan.

Määräys 38-40. Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä

tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on

aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.

Varautumalla onnettomuustilanteisiin ennakolta minimoidaan mahdolliset

haitat.

Määräys 41-44. Määräykset on annettu roskaantumisen ja ympäristön

epäsiisteyden ehkäisemiseksi sekä vaarallisen jätteen turvallisen käsittelyn

ja säilyttämisen varmistamiseksi. Jätteiden luovuttaminen on sallittu

ainoastaan jätehuoltorekisteriin merkityille toimijoille jätelain 29 §:n

mukaisesti.

Määräys 45-49. Määräykset maisemoinnista on annettu, jotta

ottamisalue on toiminnan loputtua turvallinen sekä maisemaan sopiva, ja

jotta ottamissuunnitelman mukainen jälkikäyttö metsätalousalueena

toteutuu.

Pintamaa ja kivennäismaa on pidettävä erillään, jotta kivennäismaasta voidaan rakentaa ottamisalueelle luiskat maisemointivaiheessa.

Pintamaiden palauttaminen on oleellista, jotta kasvukerros

palautuu alueelle. Määräys maisemointiin käytettävien maa-ainesten

puhtauden ja soveltuvuuden selvittämisestä sekä niistä tiedottamisesta

ympäristönsuojeluun on annettu, jotta voidaan varmistua siitä, että muualta

tuotavat maa-ainekset eivät aiheuta riskiä ympäristölle.

Määräykset 50-53. Tarkkailumääräyksillä toiminnanharjoittaja velvoitetaan

seuraamaan toimintansa vaikutuksia alueen pohja- ja pintavesiin.

Määräys 54. Määräys on annettu maa-aineslain 23 a §:n ja asetuksen

926/2005 9 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden varmistamiseksi.

Irrotetulla maa-aineksella tarkoitetaan maa-aineksia, jotka on irrotettu

toiminnan yhteydessä.

Määräys 55-56. Määräykset on annettu viranomaisten tiedonsaannin

turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Viranomaisen saamien tietojen

avulla seurataan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen

määräysten noudattamista.

Määräys 57. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen

siirretään toiselle, siitä tulee ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle.

Maa-aineslain 13 a §:n mukaan luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista

lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta

hyväksytty toinen.

Luvan voimassaolo

10 vuotta päätöspäivästä.

Otettava kokonaismäärä  Vuotuinen otto

544 700 m3   54 470 m3

Vakuus

Ennen toiminnan aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten

noudattamiseksi ja jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi vakuus (MaL

12 §, 21 §, MaA 7 §). Jos vakuustyyppi on muu kuin takauslain mukainen takaus, kotimainen pankkitakaus tai sulkutili, vakuustyyppi hyväksytään erikseen.

Salon kaupunginvaltuuston 14.6.2023 hyväksymän maa-ainestaksan mukaisesti yhteiskäsittelyluvan vakuus on:

16,36 ha x 6 100 €/ha + 544 700 m3 x 0,09 €/m3 = 148 819 €.

Toiminnanharjoittajan mukaan Suunnitellun ottamisalueen aikaisemmin louhitusta läntisestä reunaluiskasta on loivennettu noin 85 % ja itäisestä reunaluiskasta noin 45 %. Salon kaupungin maa-ainestakan kohdan 7.3 mukaisesti voidaan lupaviranomaisen päätöksellä vakuuden määrää alentaa samassa suhteessa kuin alueen jälkihoito on hyväksyttävästi toteutettu.

148 819 € - 58 819 € = 90 000 €

Maa-ainesvakuus yhteensä 90 000 €

Vakuuden on oltava voimassa koko luvan voimassaoloajan ja vakuus

palautetaan lupa-ajan ja lopputarkastuksen jälkeen, kun

maisemointi/jälkihoito on asianmukaisesti suoritettu ja hyväksytty.

Lisäksi hakijan on toimitettava YSL 59 § mukainen jätteen

käsittelytoiminnan vakuus jätehuollon ja alueen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. YSL 60 § mukaisesti vakuuden on oltava riittävä ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset.

Betonikappaleet = 4300 €

Asfalttikappaleet = 5250 €

Maankaatopaikkatoiminnalle määrätään vakuus 5 000 €

Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen vakuuden voimassaolon päättymistä. Kaatopaikan vakuuden on oltava voimassa kaatopaikan sulkemisen jälkeisen tarkkailun ja muun jälkihoidon päättymiseen saakka.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus yhteensä 14 550 €

Lupa-alueelle aiemmin asetettu 9.6.2021 § 90 myönnettyä maa-aineslupaa koskeva vakuus (107 670 €) vapautetaan tällä päätöksellä, kun tämän yhteiskäsittelyluvan mukaiset vakuudet on asetettu hyväksyttävästi.

Tarkastus- ja valvontamaksu

Lupahakemuksesta ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvanhakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut:

Yhteiskäsittelyluvan tarkastumaksu 2100 € + 0,012 €/m3 x 544 700 m3 + 105 € x 17 ha = 10 421,40 €

 Pohjavesialue = 263 €

Maankaatopaikka = 2625 x 0,5 = 1 132,50 €, ympäristönsuojeluviranomaisen taksan § 5.2 mukaisesti

 Yhteensä  11 816,90 €

Vuosittain laskutettava valvontamaksu lasketaan kulloinkin voimassa

olevan taksan mukaan.

Nämä maksut ovat Salon kaupunginvaltuuston 14.6.2023 hyväksymän

maa-ainestaksan sekä Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.6.2023 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisia.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-12,14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 47a - 49, 52-53, 58-62, 64, 66, 70, 83-85, 87, 96, 111-114, 123,

167-168, 170, 190-191, 199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) § 2-4, 6, 11-15, 18

Maa-aineslaki (555/1981) § 1, 3-7, 10-16, 16 b, 19-21, 23-23b

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) § 1-4,

6-9

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja

kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) § 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9,

10, 11, 12

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1-4, 6-8,12-13, 16 §

Jätelaki (646/2011) § 6, 8, 12, 13, 15, 15b, 16, 17, 28, 29, 31, 118 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) § 36

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) § 3, 4, 5

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (704/2019) § 1

Haitallisia vieraslajikasveja sisältävä kasvi- ja maa-ainesjäte – Ohje käsittelyyn ympäristöluvanvarasilla vastaanottopaikoilla, Kainuun ELY-keskus, Sitowise, 31.1.2025

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17

Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996)

Salon kaupunginvaltuuston 14.6.2023 § 41 hyväksymä maa-ainestaksa

Muutoksenhakuviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Esittelijä

Rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja

Päätösehdotus

Päätös

Tiedoksianto

Päätöksestä ilmoitetaan osoitteessa www.salo.fi/kuulutukset. Asiakirjat valitusosoituksineen ovat nähtävillä Salon kaupungin verkkosivuilla www.salo.fi, kaupunki ja päätöksenteko, esitysasiat ja pöytäkirjat, rakennus- ja ympäristölautakunta xx.x.2026.

Päätös

Hakija

Lupa- ja valvontavirasto

Salon kaupunki/maankäyttöpalvelut

Salon kaupunki/ympäristöterveydenhuolto

Tieto päätöksestä

Asianosaiset