Elinvoimajaosto
Esityslista 26.05.2026/Asianro 70

Elinvoimajaosto 26.05.2026  

3355/02.05.01.03.03/2026

Valmistelija

Työllisyyspäällikkö Minna Virta, minna.k.virta@salo.fi, 02 7782161, erityissuunnittelija Salla Seppälä, salla.seppala@salo.fi, 02 778 2156

Taustaa

Työllisyydenhoidon lainsäädännölliset uudistukset viime vuosina ovat aiheuttaneet sen, että kuntien on pakko kehittää uudenlaisia palveluita, joilla pyritään vaikuttamaan sekä alueen elinvoimaan että työttömyyden kustannusten hillitsemiseen. Taustalla on TE-uudistukseen kytketty muutos kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksiin. Uudistuksen seurauksena kustannukset ovat Salon työllisyysalueellakin nousseet ja vuonna 2025 maksettiin työttömyystukia yhteensä 6,4 milj. € (2024 2,9 milj. €). Uudistuksessa kuntien vastuu etuuksien rahoituksesta kasvoi ja aikaistui. Myös palvelut irtikytkettiin etuusmaksuista ja tämä on rajannut kuntien mahdollisuutta vaikuttaa nouseviin maksuosuuksiin. Myös työssäoloehdon kertymiseen tuli vuonna 2024 huomattavia muutoksia; työssäoloehto euroistettiin ja kertymisaika pidennettiin aiemmasta kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen (palkka vähintään 930 €/kk). Saman uudistuksen seurauksena palkkatukityö ei enää lähtökohtaisesti kerrytä työssäoloehtoa. Kunnan maksuosuus työttömyysetuudesta poistuu siis vasta, kun etuudensaajan työssäoloehto täyttyy tai etuutta ei muusta syystä enää saada.

Työvoiman kysyntä on ollut viime vuosina heikkoa ja talouden elpyminen on hidasta epävarman maailmantilanteen seurauksena. Tuloksena on ollut työttömyyden kasvu myös Salon työllisyysalueella. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on ollut erityisen voimakasta. Salossa oli maaliskuun viimeinen päivä 1 090 pitkäaikaistyötöntä, kun vastaava luku oli vuotta aiemmin 785 ja kaksi vuotta aiemmin 556 henkilöä.

 Salon kaupunki on myöntänyt yrityksille ja muille yhteisöille aiemminkin työllistämislisää. Ehtoja on viimeksi päivitetty vuonna 2018 (Kaupunginhallitus 21.05.2018 § 221). Myös Someron kaupunki myöntää edelleen palkkatuen lisätukea somerolaisen työnhakijan työllistämiseen.

 Kyseiset tuet on suunniteltu tilanteeseen, jossa kunnat lisäsivät palkkatuen houkuttelevuutta omilla tukimuodoillaan ja myönsivät yleensä tukea vain, jos TE-toimisto oli tehnyt päätöksen palkkatuesta. Tuet ovat yleensä olleet muutamia satoja euroja kuukaudessa yhtä työsuhdetta kohti. Nykyisellä lainsäädännöllä vastaavan tuen myöntäminen ei ole kannattavaa.

Tehdyt selvitykset

Työllisyyspalveluissa on valmisteltu kuntalisän pilotointia teettämällä selvitys tuen taloudellisista vaikutuksista Mikko Kesä Oy:ltä. Selvityksen laskelmissa otettiin huomioon säästöt työttömyysturvan kuntaosuuteen. Selvityksen mukaan yhden kokoaikaisen työllistetyn henkilön laskennalliset talousvaikutukset kunnalle ovat noin 14 000 euroa. Jos henkilö työllistettäisiin osa-aikaiseen työsuhteeseen (vähintään 50 % työajalla) vaikutukset olisivat noin 9 000 euroa.

Tehty selvitys on esityksen liitemateriaalina.

Myös muilla työllisyysalueilla ja kunnissa on otettu TE-palveluiden uudistuksen jälkeen vastaavia tukia käyttöön mm. Satakunnassa, Lahdessa, Lohjalla ja Kainuu-Koillismaalla. Tukien kohdennus ja suuruus vaihtelee ja riippuu erityisesti siitä, kuinka paljon palkkatukea alueilla myönnetään ei-lakisääteisten tukien lisäksi. Mikko Kesä Oy:n selvityksen mukaan palkkatuen kohdennusta tulisikin miettiä kuntalisän valmistelussa, jotta tuet eroaisivat toisistaan selkeästi. Selvityksessä suositellaan kuntalisän kohdentamista pisimpään työttömänä olleisiin, jotka eivät ilman tukea työllistyisi. Näin 50 % palkkatukea (5 kk tai 10 kk) voisi kohdentaa lyhyemmän aikaa työttömänä olleisiin henkilöihin.

Salon työllisyysalueella on vuosina 2025-2026 myönnetty 50 % (osaamisen kehittäminen) palkkatukea jaksoihin, joiden keskimääräinen pituus on 9 kk ja yhden kuukauden keskimääräinen tuki on noin 1 000 euroa.

Uusi työllistämislisä

Yllä kuvatun taustan ja Mikko Kesä Oy:n selvityksen perusteella tulisi myös Salon työllisyysalueella pyrkiä kehittämään harkinnanvaraista palvelua, jolla pystyttäisiin kustannustehokkaasti vaikuttamaan sekä työttömyysetuuskustannusten että pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun. Työllistämislisän tavoitteena on edistää vaikeasti työllistyvän kohderyhmän työllistymistä pysyvämpiin työsuhteisiin. Näin ollen tuen kohdistaminen yrityksiin on perusteltua.

Työllistämislisää tulisi ensin pilotoida Salon kaupungin toimesta ja määrärahalla, jotta saataisiin kokemusta ja palautetta yrityksiltä sekä työllistyviltä työnhakijoilta. Tarvittaessa voidaan pilotoinnin jälkeen kehittää työllistämislisästä koko työllisyysalueen palvelu. On myös mahdollista, että palkkatukityön työssäoloehdon kertymiseen vaikuttavaan lainsäädäntöön tullaan tekemään muutoksia lähivuosina. Tällöin myös työllistämislisän kohdennusta ja määrää tulee pohtia uudestaan. Ajatuksena on, että työllistämislisän myöntämistä pilotoitaisiin elokuusta alkaen ja viimeistään alkuvuodesta 2027 tuotaisiin valmisteluun uusi koko kaikkia työllisyysalueen kuntia koskeva malli. Jatkovalmistelun tueksi voidaan tehdä myös yritysvaikutusten arviointi, kun saadaan palautetta tukea saaneilta yrityksiltä.

Työllistämislisän pilotointiin on vuodelle 2026 varattu 200 000 € Salon kaupungin työllisyyspalveluiden talousarvioon. Koska tukiaika tulee olemaan 12 kk pitkä, tulisi vuodelle 2027 ulottuvien tukijaksojen ”häntien” kustannuksiin varautua 2027 talousarviossa. Syksyllä toteutettava pilotti koskisi maksimissaan noin 20 päätöstä ja varattua määrärahaa kuluisi korkeintaan 83 300 euroa.

Ehdotus pilotoinnin sisällöksi:

Tuen tavoitteet;

-          Kannustaa yrityksiä pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistämiseen;

-          Lisätä työnhakijoiden osaamista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille myös jatkossa.

Tuen kohderyhmä:

-          Salolaiset 700 päivää työttömyysetuutta saaneet työttömät työnhakijat, joiden työttömyysetuuden maksuosuus on kaupungille 50 % eli n. 400 € kuukaudessa.

Työnantajaa ja työsuhdetta koskevat ehdot:

-          Työnantaja on yritys, joka sitoutuu työllistämään kohderyhmän henkilön vähintään 12 kuukauden ajaksi ja työsuhde täyttää palkansaajan työssäoloehdon;

-          Työsuhteessa ja palkkauksessa noudatetaan lainmukaisia ehtoja;

-          Työnantajalla on Suomessa toimiva Y-tunnus, sen liiketoiminta on laillista ja se ei ole pakotteiden alaista;

-          Yritystä ja työsuhdetta koskevat työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 83 §:n 3 momentissa ja 84 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät;

-          Tuki on taloudellista toimintaa harjoittavalle työnantajalle vähämerkityksistä tukea eli niin sanottua EU:n de minimis -tukea (EU:n komission asetus 2023/2831);

-          Yrityksellä ei ole maksamatonta komission takaisinperintämääräystä, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

-          Samaan työsuhteeseen ei saada muuta vastaavaa tukea (esim. palkkatuki tai nuorten rekrytointituki).

Tuen määrä:

-          10 000 € / 12 kk kokoaikatyöhön (yli 80 % alan enimmäistuntimäärästä eli henkilölle ei voida maksaa lisäksi soviteltua työttömyysetuutta);

-          5 000 € / 12 kk osa-aikatyöhön, jossa palkkatulot ovat vähintään 930 €/kalenterikuukausi;

-          Tuen määrä ei voi ylittää 50 % (työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 85 §:ssä tarkoitetuista) palkkakustannuksista (EU:n komission asetuksen 651/2014 mukainen enimmäisraja);

-          Maksatus tapahtuu jälkikäteen jaksotettuna kolmen kuukauden jaksoihin.

Esittelijä

Elinvoimajohtaja

Päätösehdotus

Päätös

Tiedoksianto

Valmistelijat